{"id":449,"date":"2013-04-08T10:49:00","date_gmt":"2013-04-08T07:49:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=449"},"modified":"2024-05-21T12:48:31","modified_gmt":"2024-05-21T09:48:31","slug":"suomalaiset-ja-rotu-yhdysvalloissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/suomalaiset-ja-rotu-yhdysvalloissa\/","title":{"rendered":"Suomalaiset ja rotu Yhdysvalloissa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Tarkastelen valmisteilla olevassa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessani suomalaissiirtolaisten k\u00e4sityksi\u00e4 rodusta 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Ty\u00f6nimell\u00e4 \u201dFinnish Americans and the Question of Race, 1900\u20131945\u201d kulkeva tutkimukseni keskittyy erityisesti kysymykseen siit\u00e4, miten rotuun ja ihonv\u00e4riin liittyv\u00e4t k\u00e4sitykset muovasivat amerikansuomalaisten ymm\u00e4rryst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Miten suomalaissiirtolaiset, toisin sanoen, oppivat n\u00e4kem\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 valkoisina amerikkalaisina?<\/strong><\/p>\n<p>Ajatus itsens\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 ihonv\u00e4rin tai rodun k\u00e4sitteiden kautta ei ollut varhaisille suomalaissiirtolaisille itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina Suomesta saapuneet siirtolaiset olivat tottuneet ajattelemaan ihmisten v\u00e4list\u00e4 erilaisuutta esimerkiksi kieleen, uskontoon tai kansallisuuteen liittyv\u00e4n\u00e4 kysymyksen\u00e4. Amerikkalaisen yhteiskunnan jakolinjoja j\u00e4sent\u00e4ess\u00e4\u00e4n varhaiset siirtolaiset puhuivatkin usein mieluummin \u201dtoiskielisist\u00e4\u201d kuin \u201dtoisrotuisista\u201d. Vaikka ihonv\u00e4reihin liittyv\u00e4t erot pantiin merkille, eiv\u00e4t varhaiset siirtolaiset osanneet aina antaa n\u00e4ille eroille sellaista sosiaalista merkityst\u00e4 kuin ajan amerikkalaisessa yhteiskunnassa oli tapana.<\/p>\n<figure id=\"attachment_450\" aria-describedby=\"caption-attachment-450\" style=\"width: 199px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/TUTK_Huhta_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-450\" title=\"TUTK_Huhta_kuva\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/TUTK_Huhta_kuva-199x300.jpg\" alt=\"\" width=\"199\" height=\"300\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-450\" class=\"wp-caption-text\">Yhdysvalloissa my\u00f6s oikeus kansalaisuuteen oli kiinni rodusta. Suomalaiselta John Svanilta pyrkiv\u00e4t minnesotalaiset syytt\u00e4j\u00e4viranomaiset vuonna 1908 ev\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeuden kansalaisuuteen rodullisin perustein, siin\u00e4 kuitenkaan onnistumatta. Tapaus her\u00e4tti keskustelua amerikansuomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4. P\u00e4iv\u00e4lehti 24.1.1908.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Yhdysvaltoihin asettuessaan eiv\u00e4t suomalaiset voineet kuitenkaan j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 rotuun ja ihonv\u00e4riin liittyvien j\u00e4rjestelmien ulkopuolelle. Niin ty\u00f6- kuin asuntomarkkinoillakin resursseja ja mahdollisuuksia jaettiin hyvin pitk\u00e4lti ihonv\u00e4rin perusteella. Oikeus Yhdysvaltain kansalaisuuteenkin oli m\u00e4\u00e4ritelty julkilausutun rodullisin perustein. Etel\u00e4valtioiden jatkuvista lynkkauksista lehdist\u00e4\u00e4n lukeneet suomalaiset eiv\u00e4t voineet olla huomaamatta sit\u00e4k\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 my\u00f6s joukkov\u00e4kivallalla oli heid\u00e4n uudessa kotimaassaan oma rodullinen ulottuvuutensa. Valkoiseksi identifioitumisen hy\u00f6dyt k\u00e4viv\u00e4t siirtolaiskansalle selv\u00e4ksi lukuisin eri tavoin.<\/p>\n<p>Valkoisuuden etuoikeuksien ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 huolimatta eiv\u00e4t suomalaiset omaksuneet valkoisuutta aivan mutkattomasti. Ajan rotuteorioissa eli vahvana k\u00e4sitys suomalaisista keltaiseen mongolirotuun lukeutuvana kansana, mik\u00e4 her\u00e4tti n\u00e4r\u00e4\u00e4 monessa amerikansuomalaisessa. Suomalaisten rodullisen valkoisuuden \u201dtodistamisesta\u201d tulikin keskeinen osa siirtolaisten suomalaisuudesta uudessa kotimaassaan k\u00e4ymi\u00e4 keskusteluja. Samalla omaa valkoisuuttaan todistelemaan l\u00e4hteneet suomalaiset tulivat tietysti omalta osaltaan p\u00f6nkitt\u00e4neeksi k\u00e4sityst\u00e4 rodullisten erojen todellisuudesta ja valkoisten henkisest\u00e4 ylivertaisuudesta ei-valkoisiin n\u00e4hden. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa my\u00f6s siirtolaisyhteis\u00f6n sis\u00e4inen heterogeenisyys. Poliittisesti erimielisten suomalaisten keskuudessa ilmaantui erimielisyyksi\u00e4 my\u00f6s rotuun ja amerikkalaiseen rasismiin liittyvist\u00e4 kysymyksist\u00e4.<\/p>\n<p>Amerikansuomalaiset eiv\u00e4t puhuneet rodusta vain amerikkalaisen yhteiskunnan kontekstissa. Siirtolaisten k\u00e4sityksiin rodusta vaikuttivat my\u00f6s Suomessa ja Neuvostoliitossa k\u00e4ydyt debatit rodusta ja kansallisuudesta. Esimerkiksi sotienv\u00e4lisen ajan suomalaiskeskustelut suomalaisten alkuper\u00e4st\u00e4 kirvoittivat mielipiteit\u00e4 my\u00f6s amerikansuomalaisten keskuudessa ja usein n\u00e4m\u00e4 Atlantin molemmin puolin k\u00e4ydyt keskustelut olivatkin tiiviisti toisiinsa limittyneit\u00e4. Todistellessaan omaa valkoisuuttaan Yhdysvalloissa, amerikansuomalaiset kykeniv\u00e4t esimerkiksi ammentamaan argumentteja Suomessa tehdyst\u00e4 rotututkimuksesta. Ymm\u00e4rryst\u00e4 Suomesta l\u00e4nsimaisena ja eurooppalaisena valtiona rakennettiin siis molemmin puolin Atlanttia. Suomalaissiirtolaisten rotuk\u00e4sitysten tutkimus saattaakin tuoda uusia n\u00e4k\u00f6kulmia paitsi amerikansuomalaisten integraation tutkimukseen, my\u00f6s suomalaisuuden ylirajaisesta rakentumisesta k\u00e4ytyihin keskusteluihin.<\/p>\n<p><em>Aleksi Huhta<br \/>\nyleisen historian jatko-opiskelija<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tarkastelen valmisteilla olevassa v\u00e4it\u00f6stutkimuksessani suomalaissiirtolaisten k\u00e4sityksi\u00e4 rodusta 1900-luvun alun Yhdysvalloissa. Ty\u00f6nimell\u00e4 \u201dFinnish Americans and the Question of Race, 1900\u20131945\u201d kulkeva tutkimukseni keskittyy erityisesti kysymykseen siit\u00e4, miten rotuun ja ihonv\u00e4riin liittyv\u00e4t k\u00e4sitykset muovasivat amerikansuomalaisten ymm\u00e4rryst\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Miten suomalaissiirtolaiset, toisin sanoen, oppivat&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":450,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,188],"class_list":["post-449","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":449},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/TUTK_Huhta_kuva.jpg",200,300,false],"author_info":{"display_name":"Aleksi Huhta","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/449","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=449"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/449\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10451,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/449\/revisions\/10451"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/450"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=449"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=449"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=449"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}