{"id":451,"date":"2013-04-08T10:48:00","date_gmt":"2013-04-08T07:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=451"},"modified":"2024-05-21T12:58:38","modified_gmt":"2024-05-21T09:58:38","slug":"modus-vivendi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/modus-vivendi\/","title":{"rendered":"Modus vivendi"},"content":{"rendered":"

Modus vivendi on Turun yliopiston kulttuurihistorian tutkimushanke, joka tarkastelee uskonnollisen el\u00e4m\u00e4n reformia Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella 1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun ulottuvana kautena. Hankkeen johtaja on professori Marjo Kaartinen ja tutkimusryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat Meri Heinonen, Teemu Immonen, Marika R\u00e4s\u00e4nen sek\u00e4 Reima V\u00e4lim\u00e4ki.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>
Kuva: Wien, It\u00e4vallan kansalliskirjasto, Cod. 2829.<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimuksemme keskittyy s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntien, ennen kaikkea celestiinien, fransiskaanien ja dominikaanien uudistuspyrkimyksiin, mutta keskeinen ajatuksemme on, ett\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajan reformihengellisyys kosketti yht\u00e4 lailla maallista kuin kirkollista yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla Pyh\u00e4\u00e4 saksalais-roomalaista keisarikuntaa ravisteli voimakas murros. Esimerkiksi B\u00f6\u00f6miss\u00e4 yhteiskunnan sis\u00e4iset j\u00e4nnitteet purkautuivat v\u00e4kivaltaisiksi yhteenotoiksi hussilaissodissa. Rauhallisemmin muutokset n\u00e4kyiv\u00e4t muun muassa siten, ett\u00e4 alempien yhteiskuntaluokkien edustajat muodostivat aiempaa suuremman osan maallikkoveljest\u00f6jen ja kiltojen j\u00e4senist\u00f6st\u00e4. Aiemmasta poiketen uskonnollinen eliitti ei en\u00e4\u00e4 kyennyt yksipuolisesti sanelemaan, mitk\u00e4 uskonnolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistumisen muodot olivat soveliaita alemmille luokille eik\u00e4 tukahduttamaan alhaalta k\u00e4sin kumpuavaa reformihengellisyytt\u00e4. Sen sijaan eliitti kykeni tarjoamaan t\u00e4lle uskonnollisuudelle kaikkien hyv\u00e4ksymi\u00e4 purkautumisv\u00e4yli\u00e4. Rajojen yhteinen m\u00e4\u00e4rittely edisti yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 keskeisist\u00e4 uskonkysymyksist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n todellisuuteen Modus vivendi pureutuu.<\/p>\n

Pid\u00e4mme uskonnollista keskustelua oleellisena sek\u00e4 uusien yhteiskuntaryhmien identiteetin luomiselle ett\u00e4 vakiintuneiden uskonnollisten yhteis\u00f6jen itseymm\u00e4rryksen uudelleenmuotoilulle. Olemme kiinnostuneita my\u00f6s siit\u00e4, mink\u00e4laisen aseman eri j\u00e4rjest\u00f6t olivat valmiita maallikoille antamaan ja mit\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6t itse maallikoilta odottivat. Kirjallisuudella oli t\u00e4rke\u00e4 rooli t\u00e4ss\u00e4 prosessissa. Yhteis\u00f6t aktiivisesti valitsivat, kirjoittivat ja muokkasivat tekstej\u00e4 identiteettins\u00e4 perustaksi. Esimerkiksi Meri Heinonen omassa tutkimuksessaan valottaa, kuinka dominikaanit reformoidessaan naisluostareitaan 1400-luvun alussa hy\u00f6dynsiv\u00e4t edellisell\u00e4 vuosisadalla kirjoitettuja sisarkirjoja ja muokkasivat tekstit vastaamaan k\u00e4ynniss\u00e4 olevan uudistushankkeen tavoitteita. Reima V\u00e4lim\u00e4en tutkimus k\u00e4sittelee celestiini-inkvisiittori Petrus Zwickeri\u00e4. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Petruksen kirjoitukset kuvastavat celestiinien k\u00e4sityksi\u00e4 maallikkojen uskonnollisuudesta; toisaalta ne kertovat, kuinka j\u00e4rjest\u00f6 n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 levitti. Tekstit eiv\u00e4t kuitenkaan olleet ainoita yhteis\u00f6jen itseymm\u00e4rryksen rakennuksen v\u00e4lineit\u00e4. Marika R\u00e4s\u00e4nen ja Teemu Immonen keskittyv\u00e4t tutkimuksissaan erityisesti keskiaikaisen reformin aineellisiin puoliin. He tarkastelevat pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten, liturgian ja sein\u00e4maalausten merkityst\u00e4 1300- ja 1400-lukujen kerj\u00e4l\u00e4isveljest\u00f6jen reformille. Kerj\u00e4l\u00e4isveljest\u00f6jen kirkot olivat maallikoille avoimia ja niiden liturgia ja koristelu oli suunnattu sek\u00e4 maallikoille ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4senille.<\/p>\n

Teemu Immonen
\ntutkijatohtori, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Modus vivendi on Turun yliopiston kulttuurihistorian tutkimushanke, joka tarkastelee uskonnollisen el\u00e4m\u00e4n reformia Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella 1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun ulottuvana kautena. Hankkeen johtaja on professori Marjo Kaartinen ja tutkimusryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat Meri Heinonen, Teemu Immonen, Marika R\u00e4s\u00e4nen sek\u00e4 Reima V\u00e4lim\u00e4ki….<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":452,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,275],"class_list":["post-451","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":451},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/TUTK_Immonen-720x908.jpg",238,300,true],"author_info":{"display_name":"Teemu Immonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=451"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10472,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/451\/revisions\/10472"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/452"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=451"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=451"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=451"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}