{"id":453,"date":"2013-04-08T10:48:59","date_gmt":"2013-04-08T07:48:59","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=453"},"modified":"2024-05-21T12:49:37","modified_gmt":"2024-05-21T09:49:37","slug":"tuonpuoleinen-ihmisten-mielikuvissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tuonpuoleinen-ihmisten-mielikuvissa\/","title":{"rendered":"Tuonpuoleinen ihmisten mielikuvissa"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Kiitosp\u00e4iv\u00e4juhla on alkamassa. Kyl\u00e4n naiset valmistautuvat possessiorituaaliin. Valmistautuminen tapahtuu naisten kesken ja se kesti\u00e4\u00e4niin pitk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jokainen osallistuvista on omasta mielest\u00e4\u00e4n valmis tilaisuuteen. Rituaaliin osallistuu my\u00f6s jokunen mies ja he valmistautuvat erikseen. Kuitenkin sek\u00e4 rituaalin johtaminen ett\u00e4 sen toteuttaminen on naisten teht\u00e4v\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 aloittava akatemiaprojekti \u201dMieli ja toinen\u201d tarkastelee tuonpuoleiseen viittaavia mielikuvia. Hanke yhdist\u00e4\u00e4 kaksi tutkimustraditiota: psykotieteet ja kulttuurien tutkimuksen.<\/strong><\/p>\n

\u201dMieli ja toinen\u201d -hankkeen psykologit tuottavat laskennallista tietoa ihmismielt\u00e4 koskevista intuitiivisista mielikuvista. Yliluonnollisiksi m\u00e4\u00e4rittyvien mielikuvien katsotaan psykologiassa syntyv\u00e4n mielen t\u00e4rkeiden ominaisuuksien sivutuotteina. \u00a0Sellaisina ne ovat eritt\u00e4in tarttuvia eli helposti muistettavia ja v\u00e4littyvi\u00e4.<\/p>\n

Kulttuurien tutkimuksessa on analysoitu eri kannoilta laajaa kirjoa tuonpuoleiseen liittyvi\u00e4 mielikuvia, kokemuksia, rituaaleja ja kertomuksia sek\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja merkityksi\u00e4. Tuonpuoleisen rooli on toisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 niin keskeinen, ett\u00e4 se koetaan osaksi sek\u00e4 sosiaalista ett\u00e4 luonnollista j\u00e4rjestyst\u00e4. Toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 on oma yhteiskuntamme, jossa havainnot toisista todellisuuksista ovat vallitsevien normien vastaisia. Kaikissa yhteis\u00f6iss\u00e4 on my\u00f6s tuonpuoleiseen suuntautuneita poikkeusyksil\u00f6it\u00e4. Osa heist\u00e4 voi olla kunnioitettuja spesialisteja ja parantajia, osa taas potilaan asemassa.<\/p>\n

\u201dMieli ja toinen\u201d -hankkeessa sovitetaan kliinist\u00e4 tietoa ihmismielen toiminnasta ja rakenteesta empiirisiin kulttuurisiin aineistoihin, sosiaalisiin tekij\u00f6ihin ja arvoihin. Tutkimuskohteena ovat mielikuvat, niiden rakentuminen ja niille annetut merkitykset \u2013 ei tuonpuoleinen tai sen olemassaolo sin\u00e4ns\u00e4. Tapaustutkimukset ulottuvat keskiaikaisista saagoista it\u00e4afrikkalaisiin rituaaleihin ja l\u00e4hestyv\u00e4t aihetta eri kannoilta. Projektille l\u00e4hetetyt, yliluonnollisia kokemuksia kuvaavat kirjeet otetaan my\u00f6s osaksi tutkimusta. Lis\u00e4ksi analysoidaan \u00e4\u00e4ni\u00e4 kuulevien kokemuksia sek\u00e4 valtav\u00e4est\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 kuolemisesta: mit\u00e4 kuolemassa tapahtuu ja miss\u00e4 vaiheessa kuoleva lakkaa olemasta yhteis\u00f6n j\u00e4sen? Ent\u00e4 miksi mielikuvat tuonpuoleisesta saavat eri kulttuureissa niin erilaisen painoarvon? Kuka meid\u00e4n yhteiskunnassamme p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on kenellekin totta? Mit\u00e4 tehd\u00e4, kun kokee sellaista, mihin ei usko?<\/p>\n

\"\"<\/a>
Kultin johdossa olevat miehet kaatavat maahan piirrettyyn nelj\u00e4\u00e4n lohkoon jaettuun ympyr\u00e4\u00e4n ruutia ja palmuviinaa sek\u00e4 liitujauhoa merkit\u00e4kseen esi-is\u00e4n antaman viestin tulkintaa varten tarvittavan keh\u00e4n. Palmuviina kaadetaan ennen kaikkia rituaaleja aina ensin esi-isille, ennen muita rituaalisia toimia.<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Esi-is\u00e4 on puhunut possessiossa. Possessoitunut nainen kertoo mit\u00e4 esi-is\u00e4 on halunnut rituaalisen ympyr\u00e4n mihinkin lohkoon. Tulkintatapahtuma suoritetaan k\u00e4ytt\u00e4en kolap\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja simpukoita, kuitenkin niin, ett\u00e4 naisella on viimek\u00e4tinen oikeus arvioida onko esi-is\u00e4n viestill\u00e4 h\u00e4nen kokemanaan oikea yhteys tulkintaan.<\/figcaption><\/figure>\n

Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia johtaa Turun yliopistossa professori Marja-Liisa Honkasalo (antropologia\/l\u00e4\u00e4ketiede). Projektin muut j\u00e4senet Turun yliopistosta ovat Kirsi Kanerva (kulttuurihistoria), Jyrki Korkeila (psykiatria) ja Kaarina Koski (folkloristiikka). Helsingist\u00e4 projektia edustavat Marjaana Lindeman ja Annika Svedholm (psykologia) sek\u00e4 Susanne \u00c5dahl (antropologia). Tavoitteena on tieteidenv\u00e4linen vuoropuhelu, jossa tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senet hy\u00f6tyv\u00e4t aidosti toistensa asiantuntemuksesta.<\/p>\n

Tarkempia tietoja sek\u00e4 tutkimusryhm\u00e4n englanninkielinen blogi l\u00f6ytyv\u00e4t t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Kaarina Koski
\nfolkloristiikan yliopisto-opettaja ja tutkimushankkeen j\u00e4sen<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kuvat ovat Marja-Liisa Honkasalon kentt\u00e4tutkimusaineistosta (kiitosp\u00e4iv\u00e4n rituaali l\u00e4nsiafrikkalaisessa kyl\u00e4ss\u00e4 25.12.2011). Kuvat: Komlan Amazou.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 aloittava akatemiaprojekti \u201dMieli ja toinen\u201d tarkastelee tuonpuoleiseen viittaavia mielikuvia. Hanke yhdist\u00e4\u00e4 kaksi tutkimustraditiota: psykotieteet ja kulttuurien tutkimuksen. \u201dMieli ja toinen\u201d -hankkeen psykologit tuottavat laskennallista tietoa ihmismielt\u00e4 koskevista intuitiivisista mielikuvista. Yliluonnollisiksi m\u00e4\u00e4rittyvien mielikuvien…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":455,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,239,407],"class_list":["post-453","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-hkt-laitos","tag-kulttuurin-ja-terveyden-tutkimusyksikko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":453},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":239,"label":"HKT-laitos"},{"value":407,"label":"Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikk\u00f6"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/TUTK_Koski_kuva2-720x405.jpg",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Kaarina Koski","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":239,"name":"HKT-laitos","slug":"hkt-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":52,"filter":"raw"},{"term_id":407,"name":"Kulttuurin ja terveyden tutkimusyksikk\u00f6","slug":"kulttuurin-ja-terveyden-tutkimusyksikko","term_group":0,"term_taxonomy_id":407,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=453"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10453,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/453\/revisions\/10453"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/455"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}