{"id":463,"date":"2013-04-08T10:48:00","date_gmt":"2013-04-08T07:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=463"},"modified":"2024-05-21T12:58:07","modified_gmt":"2024-05-21T09:58:07","slug":"hopeaan-ikuistettua-historiankirjoitusta-ja-taidetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/hopeaan-ikuistettua-historiankirjoitusta-ja-taidetta\/","title":{"rendered":"Hopeaan ikuistettua historiankirjoitusta ja taidetta"},"content":{"rendered":"

Vanhojen rahojen tutkimusta ei s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti opeteta Suomessa miss\u00e4\u00e4n. Kun yhdistet\u00e4\u00e4n arkeologinen k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4lkitutkimus, arabian kielen vanhin kirjoitettu muoto ja vanhojen rahojen tutkimus, syntyy haastava tutkimuskentt\u00e4, jolle vain harva uskaltautuu astua.<\/strong><\/p>\n

Hopeaan ikuistettua paleografiaa<\/h3>\n

Tavallisesti vanhojen k\u00e4sialojen tutkimusta, paleografiaa, ei juuri tarvitse soveltaa vanhojen rahojen tutkimuksessa. Rahoissa k\u00e4ytetty typografia on yleens\u00e4 niin selke\u00e4\u00e4, ettei se juuri vaadi erityist\u00e4 tulkintaa.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Il-kaani (hallitsija) Abu Sa’idin dirhemiss\u00e4 1300-luvulla yhdistyv\u00e4t useat kalligrafiset tyylit ja aakkoset. Kuva: Jani Oravisj\u00e4rvi.<\/figcaption><\/figure>\n

Selke\u00e4n poikkeuksen muodostavat kuitenkin viikinkiaikaiset it\u00e4maiset hopearahat, dirhemit. Islamin uskoon liittyv\u00e4n kuvakiellon eli ikonoklasmin vuoksi kolikoissa ei esiinny lainkaan kuvia, vaan rahan ulkoasu muodostuu t\u00e4ysin arabian kielen vanhimmasta muodosta eli ns. kuufalaisesta kirjoituksesta. Kuvakielto puolestaan pakotti kalligrafian keinoin tuomaan rahoihin esteettisen ulottuvuuden, joka l\u00e4nsimaisissa rahoissa on totuttu luomaan kuvien, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n kirjoitetun tekstin avulla.<\/p>\n

It\u00e4maiset hopearahat lukeutuvat taiteellisen kalligrafian puolesta maailman kauneimpiin rahoihin. L\u00e4nsimaiselle tutkijalle t\u00e4m\u00e4 asettaa kuitenkin omat haasteensa. Kalligrafian vuoksi kirjoitusasu voi vaihdella paljon ja on t\u00e4ten verrattavissa vanhoihin k\u00e4sikirjoituksiin.<\/p>\n

Miksi kirjoituksella on merkityst\u00e4?<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Raisiosta l\u00f6ydetty paikallinen imitaatio on helppo tunnistaa kampamaisesta kirjoitustyylist\u00e4. Kirjoitus paljastaa, ettei tekij\u00e4 ole ymm\u00e4rt\u00e4nyt arabiaa. Imitaatio toimii ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa kukaan muukaan ei ymm\u00e4rr\u00e4 arabiaa. Kuva: Jani Oravisj\u00e4rvi.<\/figcaption><\/figure>\n

Rahoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n arkeologiassa yleisesti l\u00f6yt\u00f6konteksteja ajoittavana esineryhm\u00e4n\u00e4. Sis\u00e4lt\u00e4miens\u00e4 vuosilukujen vuoksi my\u00f6s dirhemit sopivat erinomaisesti t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen.<\/p>\n

Varhaisiin rahaj\u00e4rjestelmiin kuuluvat l\u00e4hes poikkeuksetta alkuper\u00e4isi\u00e4 rahoja enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n taidokkaasti j\u00e4ljittelev\u00e4t imitaatiot. Dirhemit eiv\u00e4t ole poikkeus. Imitaatiot eiv\u00e4t ole ongelmallisia niin kauan, kun ne tunnistetaan imitaatioiksi. Ongelmalliseksi imitaatiot tekee niiss\u00e4 esiintyvien tietojen paikkansa pit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys esimerkiksi ly\u00f6ntipaikan ja -vuoden osalta. Osa kasaareiden ja Volgan bulgaarien dirhemi-imitaatioista ovat niin taidokkaita, ett\u00e4 niit\u00e4 voi olla usein vaikea erottaa alkuper\u00e4isist\u00e4. Erehtyminen voi t\u00e4ll\u00f6in vied\u00e4 tutkijan t\u00e4ysin hakoteille esimerkiksi juuri arkeologisen kohteen ajoituksen suhteen.<\/p>\n

Imitaatioiden tunnistaminen on usein t\u00e4ysin subjektiivista, joskus jopa yksinomaan intuitioon pohjautuvaa. Toisinaan paleografiasta voi olla ratkaisevaa hy\u00f6ty\u00e4 mik\u00e4li k\u00e4siala esimerkiksi osoittaa maantieteellisesti muualle kuin L\u00e4hi-it\u00e4\u00e4n. Tutkimusty\u00f6 vanhojen rahojen parissa on haastavaa, mutta my\u00f6s eritt\u00e4in palkitsevaa.<\/p>\n

Jani Oravisj\u00e4rvi on arkeologian jatko-opiskelija, joka tutkii v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessaan imitaatioiden ohella k\u00e4ytt\u00e4jien muilla tavoin muokkaamia rahoja, kuten pilkottuja ja leikeltyj\u00e4 dirhemeit\u00e4. N\u00e4iden ohella t\u00e4rke\u00e4n tutkimuskent\u00e4n muodostavat rahak\u00e4tk\u00f6t ja dirhemeiss\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 esiintyv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4jien tekem\u00e4t raapustukset ja kirjoitukset (ns. graffitoja). Rahoja fyysisesti muokkaamalla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 tulee siirt\u00e4neeksi rahoihin informaatiota omasta aikakaudestaan. Kyseiset rahal\u00f6yd\u00f6t kertovatkin yhteiskunnasta enemm\u00e4n kuin muokkaamattomat esineet. N\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 tarkastelemalla kirjoittaja pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n rahatalouden ja -j\u00e4rjestelm\u00e4n kehittymist\u00e4.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vanhojen rahojen tutkimusta ei s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti opeteta Suomessa miss\u00e4\u00e4n. Kun yhdistet\u00e4\u00e4n arkeologinen k\u00e4ytt\u00f6j\u00e4lkitutkimus, arabian kielen vanhin kirjoitettu muoto ja vanhojen rahojen tutkimus, syntyy haastava tutkimuskentt\u00e4, jolle vain harva uskaltautuu astua. Hopeaan ikuistettua paleografiaa Tavallisesti vanhojen k\u00e4sialojen tutkimusta, paleografiaa, ei juuri tarvitse…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":464,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[335,2353],"class_list":["post-463","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-arkeologia","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":463},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":335,"label":"arkeologia"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/TUTK_Oravisj\u00e4rvi_Kuva2-720x396.jpg",545,300,true],"author_info":{"display_name":"Jani Oravisj\u00e4rvi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":335,"name":"arkeologia","slug":"arkeologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":335,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":19,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=463"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/463\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10469,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/463\/revisions\/10469"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/464"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}