{"id":468,"date":"2013-04-08T10:48:00","date_gmt":"2013-04-08T07:48:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=468"},"modified":"2024-05-21T12:53:13","modified_gmt":"2024-05-21T09:53:13","slug":"vain-yksi-orjako-lisaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vain-yksi-orjako-lisaa\/","title":{"rendered":"Vain yksi orjako lis\u00e4\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Kaikki tuntevat Valpuri Innamaan, mutta keit\u00e4 olivat esimerkiksi Elisabet Ketara, Magdalena Tr\u00e4ll, Margareta Kitt, Elin Plagman ja Elin S\u00e5ger? Turun kahteen kertaankin kirjoitettu historia sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain harvoja kuvauksia naisten toiminnasta 1600-luvulla. Kuitenkin he olivat aktiivisia kaupunkiyhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 ja heist\u00e4 j\u00e4i runsaasti j\u00e4lki\u00e4 esimerkiksi raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoihin.<\/strong><\/p>\n

Porvarskat<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Arkistol\u00e4hteet tarjoavat sek\u00e4 j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinoita ett\u00e4 visuaalisia nautintoja. Kansallisarkisto, Pergamentti-kokoelma, Asiakirjat, Turku 1536: 57.<\/figcaption><\/figure>\n

Edell\u00e4 mainitut viisi porvarisnaista ovat osa v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustani \u201dTurun valtaporvariston naiset henkil\u00f6kohtaisten taloudellisten resurssiensa vartijoina 1620-luvulta 1710-luvulle\u201d. Teen tutkimustani Suomen Akatemian rahoittamassa Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen yhteishankkeessa \u201dSukupuoli ja kasvu perheyrityksiss\u00e4: 1750-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaiset strategiat<\/h3>\n

Porvarisnaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t strategiat vaihtelivat heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilanteensa ja mit\u00e4 ilmeisimmin my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksiensa mukaan.<\/p>\n

Elisabet Ketara edustaa tutkimuksessa itsen\u00e4isi\u00e4 porvaristytt\u00e4ri\u00e4, jotka halusivat itse hallita omaisuuttaan ja tekemisi\u00e4\u00e4n. Elisabet k\u00e4ytti vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4neess\u00e4 taistelussaan taloudellisen riippumattomuutensa puolesta useita keinoja aina raadille valittamisesta lankonsa irtaimen omaisuuden polttamiseen takassaan. Kuolemaansa menness\u00e4 vuonna 1667 Elisabet ei ollut onnistunut t\u00e4ysin saavuttamaan tavoitteitaan. Magdalena Tr\u00e4ll puolestaan valitti lesken\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen kauppahuoneensa jakoa vaatinut v\u00e4vy halusi h\u00e4nest\u00e4 vain yhden orjan (ru. tr\u00e4\u00e4l<\/em>) itselleen lis\u00e4\u00e4. Magdalena katsoi olevansa itse kykenev\u00e4 hoitamaan talonsa ja tavaransa, vaikka h\u00e4nen kauppahuoneensa lopulta jaettiinkin.<\/p>\n

Margareta Kitt oli vanhan miehen nuoreksi ja iloiseksi ihmiseksi kuvattu vaimo. H\u00e4n oli saanut leikillisen aviolupauksen er\u00e4\u00e4lt\u00e4 valtaporvarilta. Todeksi ymm\u00e4rretty skoijaaminen vei kuitenkin Margaretan mestausp\u00f6lkylle miehens\u00e4 myrkytt\u00e4misest\u00e4 elohopealla kyll\u00e4stetyll\u00e4 leiv\u00e4ll\u00e4. \u00c4iti Elin Plagman ja tyt\u00e4r Elin S\u00e5ger puolestaan luotsasivat kauppahuoneitaan l\u00e4pi vuosikymmenien. Elin S\u00e5ger toimi niin tarmokkaasti, ett\u00e4 j\u00e4tti j\u00e4lkeens\u00e4 varakkaan pes\u00e4n, vaikka kauppahuone oli jo aiemmin tuomittu konkurssikyps\u00e4ksi. T\u00e4ten h\u00e4n varmisti perillisilleen taloudellisesti vakaan aseman.<\/p>\n

Mies tutkii naista?<\/h3>\n

Kyll\u00e4 vain, mutta ennen kaikkea valtaporvarisnaisia omana aikanaan ja oman ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 sek\u00e4 verkostojensa osana. 1600-luvun Turku muodostui muutamasta tuhannesta asukkaasta ja ulkomaankauppaa harjoittanut valtaporvaristo vain muutamista kymmenist\u00e4 perheist\u00e4, jotka olivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki sukua toisilleen avioliittojen kautta. 1600-luku tarjoaa tutkijalle my\u00f6s muutoksen tuulia sukuvallan v\u00e4istyess\u00e4 ja ydinperheen merkityksen korostuessa.<\/p>\n

Veli Pekka Toropainen
\nSuomen historian tohtorikoulutettava\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaikki tuntevat Valpuri Innamaan, mutta keit\u00e4 olivat esimerkiksi Elisabet Ketara, Magdalena Tr\u00e4ll, Margareta Kitt, Elin Plagman ja Elin S\u00e5ger? Turun kahteen kertaankin kirjoitettu historia sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain harvoja kuvauksia naisten toiminnasta 1600-luvulla. Kuitenkin he olivat aktiivisia kaupunkiyhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 ja heist\u00e4 j\u00e4i…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":469,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,245],"class_list":["post-468","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":468},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/TUTK_Toro_kuva-720x717.jpg",301,300,true],"author_info":{"display_name":"Veli Pekka Toropainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/468","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=468"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/468\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10460,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/468\/revisions\/10460"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/469"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=468"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=468"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=468"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}