{"id":473,"date":"2013-04-08T10:49:00","date_gmt":"2013-04-08T07:49:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=473"},"modified":"2024-05-21T12:48:55","modified_gmt":"2024-05-21T09:48:55","slug":"vuoden-tiedekirja-palkinto-professori-kirsi-vainio-korhoselle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vuoden-tiedekirja-palkinto-professori-kirsi-vainio-korhoselle\/","title":{"rendered":"Vuoden tiedekirja -palkinto professori Kirsi Vainio-Korhoselle"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Ujostelemattomat. K\u00e4til\u00f6iden, synnytysten ja arjen historia <\/em>(WSOY, 2012) sai tammikuussa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton vuosittain my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n Vuoden tiedekirja -palkinnon, joka on suuruudeltaan 10\u00a0000 euroa. Perusteluissaan palkintolautakunta <\/strong>kiitti teoksen ansioita mikro- ja makrotason yhdist\u00e4misess\u00e4. <\/strong><\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen kertoo, ett\u00e4 idea kirjaan tuli h\u00e4nen aiemmista tutkimuksistaan, jotka ovat k\u00e4sitelleet naisten ty\u00f6t\u00e4 1700-luvulla. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n oli havainnut, ett\u00e4 kaupungeissa toimi koulutusta saanut naisammattiryhm\u00e4, k\u00e4til\u00f6t. Tutkimusprosessin edetess\u00e4 Vainio-Korhonen yll\u00e4ttyi, miten paljon materiaalia k\u00e4til\u00f6ist\u00e4 l\u00f6ytyi. Koska k\u00e4til\u00f6t olivat valtion virkamiehiin verrattava ammattiryhm\u00e4, on heid\u00e4n koulutuksestaan ja toiminnastaan s\u00e4ilynyt tietoja. Ruotsissa k\u00e4til\u00f6it\u00e4 alettiin kouluttaa 1700-luvulla Saksasta ja Hollannista saatujen mallien mukaan. Jokaiseen valtakunnan kaupunkiin oli palkattava kaupungink\u00e4til\u00f6, joka huolehtisi synnytyksist\u00e4 parhaan tieteellisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen ammattitaidon mukaan. Taustalla oli valtakunnan pyrkimykset kasvattaa asukkaidensa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tutkimuksen kannalta erityisen mielenkiintoiseksi osoittautui Ruotsin kansallisarkistossa Riksarkivetissa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 l\u00e4\u00e4kint\u00f6hallituksen arkisto, jossa on tietoja k\u00e4til\u00f6koulutuksesta, sek\u00e4 Tukholman kaupunginarkistossa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4, Ruotsin valtakunnan ensimm\u00e4isen, vuonna 1775 toimintansa aloittaneen synnytyssairaalan arkisto. Synnytyskertomukset antavat yksityiskohtaista tietoa monista naisia koskeneista asioista; niihin on kirjattu heid\u00e4n ik\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 syntyneen lapsen ja \u00e4idin terveystietoja.<\/p>\n

Vuoden tiedekirja -palkintoon johtaneen tutkimus- ja kirjoitusprojektin mahdollisti professori Vainio-Korhosen Suomen Akatemialta saama vuoden pituinen tutkimusapuraha. Varsinainen kirjoitusty\u00f6 tapahtui Uppsalassa, jossa Vainio-Korhonen oli kolmen kuukauden ajan tutkijaprofessorina. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n p\u00e4\u00e4si k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4kseen Uppsalassa sijaitsevia kirjastoja, joista l\u00f6ytyy Ruotsissa tehty\u00e4 tutkimusta muun muassa synnytt\u00e4misen historiasta. Suomessa t\u00e4h\u00e4n aiheeseen ei ole tartuttu.<\/p>\n

Palkintoraati kiitti palkitun teoksen rakennetta, jossa k\u00e4til\u00f6iden koulutusta ja ty\u00f6t\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n yksil\u00f6iden kautta, mutta heid\u00e4n toimintansa kytket\u00e4\u00e4n osaksi valistuksen ideologiaa sek\u00e4 hy\u00f6dyn ajan kaupunkikulttuuria. T\u00e4m\u00e4 oli Vainio-Korhosen mukaan alkuper\u00e4inen idea, joka osoittautui toimivaksi. Kirja rakentuu naisten ty\u00f6uran varaan, mutta samalla se valottaa synnytt\u00e4misen historiaa, perheiden historiaa ja pureutuu aiheensa kautta laajemmin 1700-luvun yhteiskuntaan.<\/p>\n

Kirsi Vainio-Korhonen kertoo olevansa iloinen, ett\u00e4 sai kirjoittaa kirjan t\u00e4rke\u00e4st\u00e4 aiheesta, jota h\u00e4n onnistui l\u00e4hestym\u00e4\u00e4n uudenlaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Ulla Ij\u00e4s
\nSuomen historian jatko-opiskelija<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Ujostelemattomat. K\u00e4til\u00f6iden, synnytysten ja arjen historia (WSOY, 2012) sai tammikuussa Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen tiedekustantajien liiton vuosittain my\u00f6nt\u00e4m\u00e4n Vuoden tiedekirja -palkinnon, joka on suuruudeltaan 10\u00a0000 euroa. Perusteluissaan palkintolautakunta kiitti teoksen ansioita mikro- ja…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":474,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53],"tags":[2353,245],"class_list":["post-473","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-hiiskuttua","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":473},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/03\/AJANK_Ijas_kuva.jpg",212,300,false],"author_info":{"display_name":"Ulla Ij\u00e4s","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=473"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10452,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473\/revisions\/10452"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/474"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=473"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=473"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=473"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}