{"id":5582,"date":"2019-04-24T13:11:02","date_gmt":"2019-04-24T10:11:02","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=5582"},"modified":"2024-04-22T15:54:03","modified_gmt":"2024-04-22T12:54:03","slug":"onko-vihapuhe-erilaista-eri-maissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/onko-vihapuhe-erilaista-eri-maissa\/","title":{"rendered":"Onko vihapuhe erilaista eri maissa?"},"content":{"rendered":"<p>Vihapuhe ei ole uusi ilmi\u00f6, mutta eritt\u00e4in ajankohtainen. Internetin ja sosiaalisten medioiden kehitys tarjoaa vihapuheelle uusia alustoja. Vihapuheen tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sotia ja kansanmurhia on aloitettu vihapuheesta. Vihapuheen tutkiminen voi auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen syit\u00e4 ja mahdollisia ratkaisuja sen est\u00e4miseksi.<\/p>\n<h3>Aineistona Turun puukotustapauksen online-kommentit<\/h3>\n<p>Pro gradu -tutkielmassani vertasin suomalaisten ja saksalaisten sanomalehtien online-kommentteja, joissa lukijat ottivat kantaa uutiseen Turun puukotustapauksesta (18.8.2017). Kuvasin online-kommenteissa esiintyv\u00e4n vihapuheen retorisia ominaisuuksia ja kysyin, eroavatko suomen- ja saksankieliset vihakommentit toisistaan.<\/p>\n<h3>Mit\u00e4 vihapuhe on?<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-thumbnail wp-image-5594\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/04\/HIISK_Plath_gradu-1-228x300.jpeg\" alt=\"\" width=\"228\" height=\"300\" \/>Kaikki vihaiset tai aggressiiviset ilmaukset eiv\u00e4t ole vihapuhetta. Vihapuheen m\u00e4\u00e4ritteleminen on vaikeaa, koska ilmi\u00f6t\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista eik\u00e4 termi\u00e4 ole m\u00e4\u00e4ritelty laissa. Rikoslaissa kuvataan yleens\u00e4 vain tekoja, jotka tehdess\u00e4\u00e4n voi syyllisty\u00e4 sananvapausrikokseen ja joista osa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viharikoksen piirteet. Vihapuhe piiloutuu usein ilmauksiin, jotka kuulostavat j\u00e4rkevilt\u00e4. Yksi termin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on, ett\u00e4 vihapuhetta ovat henkil\u00f6it\u00e4 tai v\u00e4est\u00f6- tai muita ryhmi\u00e4 kohtaan esitetyt loukkaavat ja v\u00e4heksyv\u00e4t kielelliset ilmaukset.<\/p>\n<p>Kun puhutaan vihapuheesta, on vaikea ohittaa sananvapaus. Sananvapausargumenttia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ihmiset, jotka levitt\u00e4v\u00e4t vihapuhetta netiss\u00e4. Sananvapaus kuuluu sek\u00e4 Saksan ett\u00e4 Suomen, mutta my\u00f6s muiden l\u00e4nsimaiden perustuslakiin. Sill\u00e4 on kuitenkin rajoituksensa, nimitt\u00e4in silloin, kun on kyse ilmaisuista, jotka loukkaavat muita lakeja.<\/p>\n<h3>Saksan- ja suomenkielisen vihapuheen yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja<\/h3>\n<figure id=\"attachment_5588\" aria-describedby=\"caption-attachment-5588\" style=\"width: 228px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-5588 size-thumbnail\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/04\/HIISK_Plath_IMG_5292-228x300.jpg\" alt=\"\" width=\"228\" height=\"300\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-5588\" class=\"wp-caption-text\">Katja Plath<\/figcaption><\/figure>\n<p>Aineiston analyysista k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 moderointistrategioista huolimatta online-kommenteista l\u00f6ytyy vihapuhetta. Saksan- ja suomenkielisten vihakommenttien piirteet ovat yhteisi\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 retorisilta keinoiltaan eroa merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan. Sek\u00e4 saksan- ett\u00e4 suomenkielisiss\u00e4 kommenteissa esiintyi yleistyksi\u00e4, liioittelua, kaksinaismoralismia, me\u2013he-osapuolten k\u00e4rjist\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 todellisuuden ja faktojen v\u00e4\u00e4ristely\u00e4.<\/p>\n<p>Analyysi paljasti my\u00f6s kiinnostavia eroja. Saksalaiset kommentit olivat keskim\u00e4\u00e4rin pidempi\u00e4 ja yksityiskohtaisempia kuin suomalaiset. Niiden joukosta l\u00f6ytyi paljon kommentteja, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t islamia uskontona, samoin kuin uskontojen historiaa Euroopassa sek\u00e4 islamin ja muiden uskontojen vertailua. N\u00e4m\u00e4 aiheet olivat l\u00e4hes olemattomia suomalaisissa puukotusuutisen kommenteissa. Suomalaisista kommenteista l\u00f6ytyi puolestaan monia kommentteja, jotka liittyiv\u00e4t patriotismiin, oman kansan turvallisuuteen ja oman kansan arvostukseen. T\u00e4llaisia aiheita ei esiintynyt saksalaisissa kommenteissa.<\/p>\n<p>Katja Plath: <em>Hassrede in Online-Leserkommentaren in Deutschland und Finnland<\/em>, saksan kielen pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, 2019. <a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/146881\">https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/146881<\/a><\/p>\n<p><em>Katja Plath on saksan kielen maisterivaiheen opiskelija, joka on kotoisin Saksasta ja kiinnostunut Suomen ja Saksan yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4 ja eroista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vihapuhe ei ole uusi ilmi\u00f6, mutta eritt\u00e4in ajankohtainen. Internetin ja sosiaalisten medioiden kehitys tarjoaa vihapuheelle uusia alustoja. Vihapuheen tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 sotia ja kansanmurhia on aloitettu vihapuheesta. Vihapuheen tutkiminen voi auttaa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen syit\u00e4 ja mahdollisia ratkaisuja sen est\u00e4miseksi&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":5597,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,713,617,701,719,707,695],"class_list":["post-5582","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-saksa","tag-saksan-kieli","tag-sananvapaus","tag-sanomalehdet","tag-sosiaalinen-media","tag-vihapuhe"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":5582},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":713,"label":"Saksa"},{"value":617,"label":"saksan kieli"},{"value":701,"label":"sananvapaus"},{"value":719,"label":"sanomalehdet"},{"value":707,"label":"sosiaalinen media"},{"value":695,"label":"vihapuhe"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/04\/HIISK_Plath_kuva-630x300.jpg",630,300,true],"author_info":{"display_name":"Katja Plath","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":713,"name":"Saksa","slug":"saksa","term_group":0,"term_taxonomy_id":713,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"},{"term_id":617,"name":"saksan kieli","slug":"saksan-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":617,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":12,"filter":"raw"},{"term_id":701,"name":"sananvapaus","slug":"sananvapaus","term_group":0,"term_taxonomy_id":701,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":719,"name":"sanomalehdet","slug":"sanomalehdet","term_group":0,"term_taxonomy_id":719,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":4,"filter":"raw"},{"term_id":707,"name":"sosiaalinen media","slug":"sosiaalinen-media","term_group":0,"term_taxonomy_id":707,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"},{"term_id":695,"name":"vihapuhe","slug":"vihapuhe","term_group":0,"term_taxonomy_id":695,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5582","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5582"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5582\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9760,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5582\/revisions\/9760"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5597"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5582"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5582"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5582"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}