{"id":5672,"date":"2019-04-24T14:36:15","date_gmt":"2019-04-24T11:36:15","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=5672"},"modified":"2024-04-22T15:52:42","modified_gmt":"2024-04-22T12:52:42","slug":"kestavaa-humanismia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kestavaa-humanismia\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 humanismia"},"content":{"rendered":"<p>Ennen nettiaikaa, juuri v\u00e4itelleen\u00e4 tutkijana, k\u00e4ytin melkoisen osan varallisuudestani hankkiakseni (k\u00e4ytetyn) kirjasarjan <em>Great Books of the Western World<\/em>, jonka 54 osaan kuuluivat muun muassa <strong>Platonin<\/strong>, <strong>Aristoteleen<\/strong>, <strong>Gibsonin<\/strong>, <strong>Hegelin<\/strong>, <strong>Newtonin<\/strong>, <strong>Darwinin<\/strong>, <strong>Freudin<\/strong> ja <strong>William Jamesin<\/strong> kootut teokset. Jotenkin ajattelin, ett\u00e4 humanisti p\u00e4rj\u00e4isi n\u00e4ill\u00e4 tutkimusparadigmojen ja -muotien vaihtuessa.<\/p>\n<p>Kirjasarjasta olikin paljon iloa, kun j\u00e4ljitin ajan tai enkelien k\u00e4sitehistoriaa. Erityisesti, kun yritin selvitt\u00e4\u00e4 montako enkeli\u00e4 mahtuu tanssimaan yhteen nuppineulan k\u00e4rkeen, siis paikkaan, jossa ei ole tilaa. Vastaus on yksi, vaikka enkelit eiv\u00e4t tilaa viek\u00e4\u00e4n. Ne kun ottavat haltuun jonkin paikan niin t\u00e4ydellisesti ettei sinne muita mahdu.<\/p>\n<p>Ja sitten tuli Wikipedia, alati t\u00e4ydentyv\u00e4 ensyklopedioiden \u00e4iti, joka j\u00e4tti varjoonsa kaikki edelt\u00e4v\u00e4t vastaavat. Vai oliko n\u00e4in sittenk\u00e4\u00e4n? <em>Great Books of the Western World<\/em> ja sen kanssasarja <em>Encyclopedia Britannica<\/em> olivat ajateltujen, harkittujen tekstien kokoelmia, joiden sanomat saattoi ottaa vakavasti. Esimerkiksi EB:n kemiaa, filosofiaa tai Siperiaa koskevat artikkelit olivat taatusti asiantuntijoiden kirjoittamia, ja niit\u00e4 saattoi pit\u00e4\u00e4 luotettavina. Toisin on nyky\u00e4\u00e4n, kun alati p\u00e4ivittyv\u00e4 kollektiivinen tiet\u00e4mys on kirjaimellisesti alati p\u00e4ivittyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Yksi esimerkki alati p\u00e4ivittymisest\u00e4 on kurssitarjonta. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka toinen vuosi esitet\u00e4\u00e4n vaatimus humanistisen koulutuksen uudistamisesta.<\/p>\n<p>Kateeksi k\u00e4y sellaisia konservatiivisia oppiaineita kuten filosofia tai kemia.<\/p>\n<p>Filosofiassa kurssien nimet pysyv\u00e4t suurimmaksi osaksi samoina, koska ihmisen suhde todellisuuteen pysyy osin samana, vaikka teknologia ja kaupank\u00e4ynti v\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 asetelmaa uusiksi harva se vuosinelj\u00e4nnes. Muutama vuosi sitten, kun piti erikseen kuvata opintojakson oppimistavoite (<em>learning outcome<\/em>) erotukseksi jakson sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, filosofit kirjoittivat poikkeuksellista huumorintajua ilment\u00e4en, ett\u00e4 oppimistavoitteena on sis\u00e4ll\u00f6n ymm\u00e4rt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Kemiassa ollaan niin ik\u00e4\u00e4n kadehdittavan itsevarmoja ja suoraviivaisia: kemian ensimm\u00e4isen vuoden opiskelijan kurssit ovat nimelt\u00e4\u00e4n Kemia I, Kemia II, Kemia III, Kemia IV ja Kemia V. Lis\u00e4ksi on Kemian harjoitusty\u00f6t 1 &amp; 2. Mik\u00e4 harmonisen rauhan kurssitarjotin, mit\u00e4 ajatuksen kirkkautta!<\/p>\n<p>Monilla humanistisilla aloilla nimet\u00e4\u00e4n kursseja uudelleen erilaisten muotivirtausten mukaan ja tuloksena on postsekulaaria esinebiografista narratiivis-intersektionaalista queer-, nais- tai miesoletettetua ainesta, jossa kurssin otsikon k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon on jo itsess\u00e4\u00e4n useamman opintopisteen suuruinen saavutus.<\/p>\n<p>* * *<\/p>\n<p><em>Hiiskutun<\/em> muuttuminen alati p\u00e4ivittyv\u00e4ksi blogitekstien jatkumoksi oli odotettavissa. Onneksi tekstej\u00e4 ja muita aineksia ovat tekem\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4t humanistit, jotka tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6 ratkaisee. Lukijoille ja kuuntelijoille tarjotaan enemm\u00e4n ja monipuolisempaa humanistista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, ja tekij\u00f6iden kannalta katsottuna jokainen p\u00e4iv\u00e4, jokainen hetki on dead-line.<\/p>\n<p><em>Matti Kamppinen on uskontotieteen yliopistonlehtori ja Hiiskuttua-verkkojulkaisun p\u00e4\u00e4toimittaja.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ennen nettiaikaa, juuri v\u00e4itelleen\u00e4 tutkijana, k\u00e4ytin melkoisen osan varallisuudestani hankkiakseni (k\u00e4ytetyn) kirjasarjan Great Books of the Western World, jonka 54 osaan kuuluivat muun muassa Platonin, Aristoteleen, Gibsonin, Hegelin, Newtonin, Darwinin, Freudin ja William Jamesin kootut teokset. Jotenkin ajattelin, ett\u00e4 humanisti&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":5690,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[95],"tags":[749,2353,761,755],"class_list":["post-5672","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-paakirjoitus","tag-filosofia","tag-hiiskuttua","tag-humanistiset-tieteet","tag-kemia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":5672},"taxonomy_info":{"category":[{"value":95,"label":"P\u00e4\u00e4kirjoitus"}],"post_tag":[{"value":749,"label":"filosofia"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":761,"label":"humanistiset tieteet"},{"value":755,"label":"kemia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/04\/HIISK_Kamppinen_pa\u0308a\u0308kirjoitus-601x300.jpg",601,300,true],"author_info":{"display_name":"Matti Kamppinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":95,"name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","slug":"paakirjoitus","term_group":0,"term_taxonomy_id":95,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":32,"filter":"raw","cat_ID":95,"category_count":32,"category_description":"","cat_name":"P\u00e4\u00e4kirjoitus","category_nicename":"paakirjoitus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":749,"name":"filosofia","slug":"filosofia","term_group":0,"term_taxonomy_id":749,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":4,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":761,"name":"humanistiset tieteet","slug":"humanistiset-tieteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":761,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":755,"name":"kemia","slug":"kemia","term_group":0,"term_taxonomy_id":755,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5672","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5672"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5672\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9755,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5672\/revisions\/9755"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5690"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5672"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5672"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5672"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}