{"id":5714,"date":"2019-05-10T15:43:53","date_gmt":"2019-05-10T12:43:53","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=5714"},"modified":"2024-04-22T15:52:04","modified_gmt":"2024-04-22T12:52:04","slug":"muutama-sananen-naisista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/muutama-sananen-naisista\/","title":{"rendered":"Muutama sananen naisista"},"content":{"rendered":"<p>Suku- ja historiantutkija p\u00e4\u00e4see joskus mukaan suurempiin produktioihin, joissa monien suomalaisten esivanhemmat nostetaan suuren yleis\u00f6n tietouteen. En olisi uskonut n\u00e4in k\u00e4yv\u00e4n, kun vuonna 2016 puolustin v\u00e4it\u00f6skirjaani\u00a0<em>P<a href=\"https:\/\/www.utupub.fi\/handle\/10024\/122993\">\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u22121670<\/a><\/em>.\u00a0Turun museokeskuksen ty\u00f6ntekij\u00e4t tilasivat tuolloin kilvan v\u00e4it\u00f6skirjaani. Pian korvaani kuiskuteltiin, ett\u00e4 sen perusteella aiottiin toteuttaa n\u00e4yttely.<\/p>\n<p>N\u00e4yttelyn idean syntyvaiheet ajoittuvat 2010-luvun puoliv\u00e4lin paikkeille, jolloin Turun yliopiston ja Turun museokeskuksen yhteisty\u00f6 tiivistyi. Lucian p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2018 menehtynyt kollegani, kulttuurihistorian tutkija <strong>Riitta Laitinen<\/strong> ja min\u00e4 toimimme aihepiirin asiantuntijoina museokeskuksen suuntaan. Yhteisty\u00f6mme osoitti, ettei akateemisen l\u00e4hestymistavan tarvitse olla ryppyotsaista. Heittelimme toteutuksen pohjaksi hullujakin ideoita, joista osa toteutui.<\/p>\n<h3>N\u00e5gra ord \u00e5t kvinnans st\u00e4llning<\/h3>\n<p>Nyt t\u00e4m\u00e4 suurproduktio on valmis. Turun linnassa avautui Kansainv\u00e4lisen\u00e4 naistenp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 8. maaliskuuta vuoden kest\u00e4v\u00e4 n\u00e4yttely <a href=\"http:\/\/www.turku.fi\/uutinen\/2018-12-05_muutama-sananen-naisista-nayttely-turun-linnassa\"><em>Muutama sananen naisista<\/em><\/a>. Nimens\u00e4 se sai <strong>Carl von Bonsdorffin<\/strong> vuonna 1894 julkaistun teoksen <em>\u00c5bo stads historia under sjuttonde seklet <\/em>28. luvusta, jonka aluksi kirjoittaja toteaa: \u201d\u00c5terst\u00e5r till sist att egna n\u00e5gra ord \u00e5t kvinnans st\u00e4llning i n\u00e4ringslifvet\u201d. Ja h\u00e4n mainitsee naisista todellakin vain muutaman sanasen, sill\u00e4 teoksen 1300 sivusta naisille on omistettu kaksi.<\/p>\n<p>Oli siis korkea aika nostaa keski\u00f6\u00f6n turkulaiset porvarisnaiset. V\u00e4it\u00f6skirjani naisista n\u00e4yttelyyn valikoituivat porvarska <strong>Karin Hakola<\/strong>, sisarukset <strong>Katarina<\/strong> ja <strong>Magdalena Wernle<\/strong>, perij\u00e4t\u00e4r ja kauppias <strong>Ingeborg Gerdner<\/strong>, ruukinpatrunessa <strong>Elin S\u00e5ger<\/strong> ja miehens\u00e4 murhannut <strong>Margareta Kitt<\/strong>. Turun linnassa asuneen kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Per Brahen puoliso <strong>Kristina Katarina Stenbock<\/strong> sai my\u00f6s sijansa n\u00e4yttelyss\u00e4.<\/p>\n<h3>Tavallista monipuolisemmat n\u00e4yttelymateriaalit<\/h3>\n<p>Vaikka n\u00e4yttelyyn on lainattu esineist\u00f6\u00e4 Ruotsista asti, ei sen toteutuksessa tyydytty pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n perinteiseen esineist\u00e4 ja kosketusn\u00e4yt\u00f6ist\u00e4 rakennettuun museon\u00e4yttelyyn. N\u00e4yttelyesitteest\u00e4 tehtiin naistenlehti, josta voi lukea monenlaisia vinkkej\u00e4 esimerkiksi taloudelliseen menestykseen tai muotokuvaan asettumiseen ja muodikkaaseen pukeutumiseen. Omenapiirakankin voi leipoa Brahen suvun reseptill\u00e4. Turun AMK:n kanssa toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 tiukasti asiakirjoihin tukeutuvia lyhytfilmej\u00e4 ja kuunnelmia n\u00e4yttelyn naisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Aiheen tuotteistamista jatkettiin Turun linnan museokaupan Fatabuurin puolelle. K\u00e4vij\u00e4 voi ostaa puodista Magdalena Wernlen tummaa suklaata tai tummapaahtoista kahvia. Myrkytt\u00e4j\u00e4 Margareta Kittin tee sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 salaisen ainesosan ja tuliaisiksi voi ostaa vaikkapa rasian melkein myrkyllisi\u00e4 pillereit\u00e4. Turkulaisiin naisiin on voinut tutustua l\u00e4hemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 toteutetussa suurelle yleis\u00f6lle suunnatussa luentosarjassa, jossa monet historiantutkijat ovat olleet mukana.<\/p>\n<h3>Min\u00e4muotoinen tietokirja 1600-luvun turkulaisnaisista t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 n\u00e4yttelykokemusta<\/h3>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-5717\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/05\/HIISK_Toro_museo-014-192x300.jpg\" alt=\"\" width=\"192\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/05\/HIISK_Toro_museo-014-192x300.jpg 192w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/05\/HIISK_Toro_museo-014-146x228.jpg 146w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/05\/HIISK_Toro_museo-014.jpg 591w\" sizes=\"auto, (max-width: 192px) 100vw, 192px\" \/> Kirjoitin n\u00e4yttelyyn liittyv\u00e4n kirjan <em>39 tarinaa 1600-luvun kaupunkilaisnaisista<\/em>. Tarinoita on 39, mutta niiss\u00e4 esiintyy huomattavasti t\u00e4t\u00e4 suurempi joukko turkulaisnaisia. Kirjoitin tarinat min\u00e4-muodossa faktaproosana, jossa naiset kertovat tarinansa \u201domin sanoin\u201d. N\u00e4in he tulevat l\u00e4hemm\u00e4s lukijaa, vaikka kirja perustuukin ensisijaisesti Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoihin ja on tiukasti l\u00e4hdeviitattu tietokirja. Tarinoissa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa porvarisnaiset, mutta my\u00f6s esimerkiksi piispatar, piika, portto, py\u00f6velin vaimo ja varas, sill\u00e4 kaupungissa asui useisiin eri ryhmiin kuuluneita naisia.<\/p>\n<p>Porvarisvaimo <strong>Gertrud Joppin<\/strong> totesi vuonna 1629:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 60px;\">Sin\u00e4 kirjoitat kyll\u00e4 paljon sellaista kirjaasi, josta min\u00e4 tai mieheni emme tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Jos sin\u00e4 olisit puhunut minulle ja saanut minulta luvan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 tavarat minun poikani mukana, maksaisin min\u00e4 sinulle sinun vahinkosi. Koska sin\u00e4 et ole tehnyt niin, saat hakea korvaustasi pojalta itselt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><em>Veli Pekka Toropainen on Suomen historian oppiaineen tutkija ja erikoistunut 1600-lukuun ja sen turkulaisiin.<\/em><\/p>\n<p>&gt; <a href=\"https:\/\/www.mixcloud.com\/RadioRobinHood\/muutama-sananen-naisista-n%C3%A4yttely-turun-linna-832019-832020\/\">Kuuntele Veli Pekka Toropaisen haastattelu Radio Robin Hoodissa\u00a0<\/a><\/p>\n<p>&gt; <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-8775108\">Lis\u00e4\u00e4 aiheesta Ylen verkkosivustolla<\/a><\/p>\n<p>Kuva: N\u00e4yttelyn tekstit ovat kolmella eri kielell\u00e4. Kuva: Veli Pekka Toropainen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suku- ja historiantutkija p\u00e4\u00e4see joskus mukaan suurempiin produktioihin, joissa monien suomalaisten esivanhemmat nostetaan suuren yleis\u00f6n tietouteen. En olisi uskonut n\u00e4in k\u00e4yv\u00e4n, kun vuonna 2016 puolustin v\u00e4it\u00f6skirjaani\u00a0P\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4iset porvarskat. Turun johtavan porvariston naisten toimijuus vuosina 1623\u22121670.\u00a0Turun museokeskuksen ty\u00f6ntekij\u00e4t tilasivat tuolloin kilvan v\u00e4it\u00f6skirjaani&#8230;.<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":5720,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[788,2353,794,245,782],"class_list":["post-5714","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-1600-luku","tag-hiiskuttua","tag-nayttelyt","tag-suomen-historia","tag-turun-linna"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":5714},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":788,"label":"1600-luku"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":794,"label":"n\u00e4yttelyt"},{"value":245,"label":"Suomen historia"},{"value":782,"label":"Turun linna"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/05\/HIISK_Toro_58379128_10158474623963625_8512088576047972352_n-534x300.jpg",534,300,true],"author_info":{"display_name":"Veli Pekka Toropainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":788,"name":"1600-luku","slug":"1600-luku","term_group":0,"term_taxonomy_id":788,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":794,"name":"n\u00e4yttelyt","slug":"nayttelyt","term_group":0,"term_taxonomy_id":794,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"},{"term_id":782,"name":"Turun linna","slug":"turun-linna","term_group":0,"term_taxonomy_id":782,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5714","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5714"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5714\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9752,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5714\/revisions\/9752"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5720"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5714"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5714"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5714"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}