{"id":5957,"date":"2019-06-28T15:50:09","date_gmt":"2019-06-28T12:50:09","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=5957"},"modified":"2024-04-22T15:48:15","modified_gmt":"2024-04-22T12:48:15","slug":"tutkimus-varmlannin-metsasuomalaisista-kertoo-varhaisten-suomalaisten-uudisasukkaiden-elamasta-ja-kulttuurista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tutkimus-varmlannin-metsasuomalaisista-kertoo-varhaisten-suomalaisten-uudisasukkaiden-elamasta-ja-kulttuurista\/","title":{"rendered":"Tutkimus V\u00e4rmlannin mets\u00e4suomalaisista kertoo varhaisten suomalaisten uudisasukkaiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kulttuurista"},"content":{"rendered":"

Mets\u00e4suomalaisasutuksen muodostuminen on merkitt\u00e4v\u00e4 vaihe suomalaisen muuttoliikkeen historiassa. Mets\u00e4suomalaisilla tarkoitetaan l\u00e4hinn\u00e4 Savosta Keski-Skandinavian metsiin 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella muuttaneita ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"\"
Savutupa, \u00d6stmark, Gransj\u00f6berg, Ribr\u00e5ten. Kuva: Nils Keyland 1916. Ilmar Talven kokoelmat.<\/figcaption><\/figure>\n

Mets\u00e4suomalaisia Suomessa ei kovinkaan paljon ole tutkittu. T\u00e4ytt\u00e4 yksimielisyytt\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mist\u00e4 syyst\u00e4 l\u00e4hdettiin, kuinka laajaa muutto oli ja mit\u00e4 reittej\u00e4 siin\u00e4 k\u00e4ytettiin. Muutto Ruotsiin synnytti kuitenkin jonkinlaisen joukkoliikkeen, sill\u00e4 It\u00e4-Suomi oli jo 1500-luvulla ylikansoitettu.<\/p>\n

Osa t\u00e4st\u00e4 muutosta suuntautui V\u00e4rmlantiin, jonne asettuneiden mets\u00e4suomalaisten muuttoa, elinoloja, kulttuuria ja sen muuttumista tarkastelen tuoreessa tutkimuksessani V\u00e4rmlannin mets\u00e4suomalaiset<\/em> (Siirtolaisuusinstituutti 2019). L\u00e4htein\u00e4 olen k\u00e4ytt\u00e4nyt suurelta osin professori Ilmar Talven <\/strong>Ruotsin ja Norjan arkistoista koottua 1930-luvulle periytyv\u00e4\u00e4 laajaa kansatieteellist\u00e4 muistitietoaineistoa, h\u00e4nen 1940- ja 1950-luvun vaihteessa laatimiaan kentt\u00e4ty\u00f6muistiinpanoja ja Sanakirjas\u00e4\u00e4ti\u00f6n kokoelmia.<\/p>\n

Mets\u00e4suomalaiset olivat kaskiviljelij\u00f6it\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Mets\u00e4suomalaisten 1600-luvulla harjoittama p\u00e4\u00e4elinkeino oli kaskiviljely ja eri viljelymenetelmist\u00e4 erityisesti huhtakaski, joka voitiin hakata havumets\u00e4\u00e4n ja mahdollisti n\u00e4in my\u00f6s havumets\u00e4\u00e4 kasvavien er\u00e4maiden asuttamisen. Kun kaskiviljely\u00e4 alettiin rautaruukkien vaatimuksesta 1600-luvulla rajoittaa, ajoi se monet mets\u00e4suomalaiset ahdinkoon. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4ynnisti V\u00e4rmlannissa my\u00f6s muuttoliikkeen, joka suuntautui p\u00e4\u00e4asiassa l\u00e4\u00e4nin pohjoisosiin ja my\u00f6s Norjan puolelle, jossa kaskiviljely\u00e4 sai viel\u00e4 vapaammin harjoittaa. Kaskiviljelyn rajoittaminen pakotti kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s muita elinkeinoja ja 1700-luvulla kasvoi varsinkin karjanhoidon merkitys. Uusia peltoviljelymenetelmi\u00e4 (kiertoviljely) alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n vasta 1800-luvun loppupuolella.<\/p>\n

Ruotsalaisista mets\u00e4suomalaiset erotti esimerkiksi savutupa, riihi, sauna ja uskomusmaailma.<\/p>\n

Suomen kieli s\u00e4ilyi pisimp\u00e4\u00e4n V\u00e4rmlannissa<\/strong><\/h3>\n
\"\"
Suomalainen hein\u00e4ntekij\u00e4. Ernst Lampen (1925), V\u00e4rmlannin matka. Suomalaisuutta vainuamassa V\u00e4rmlannin metsiss\u00e4. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava.<\/figcaption><\/figure>\n

Huomionarvoista on, ett\u00e4 mets\u00e4suomalaiset s\u00e4ilyttiv\u00e4t vuosisatojen ajan omia tapojaan ja oman kielens\u00e4. He j\u00e4ttiv\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 niin paikannimist\u00f6\u00f6n, harjoitettuihin elinkeinoihin kuin rakennus- ja ruokakulttuurinkin.<\/p>\n

Suomalaiset tavat ja suomen kieli s\u00e4ilyiv\u00e4t pisimp\u00e4\u00e4n V\u00e4rmlannin l\u00e4nsi- ja pohjoisosissa, jossa suomalaisia asui enemm\u00e4n. Lopullisesti suomen kielen h\u00e4vitti oppivelvollisuuslain voimaan tultua (1842) koulu, jossa opetuskieli oli ruotsi ja suhtautuminen suomen kielen puhumiseen oli kielteinen. Mets\u00e4suomalaisten integroituminen ruotsalaisiin oli v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n prosessi. Mik\u00e4li aikoi menesty\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, oli mukauduttava niin ruotsalaiseen el\u00e4m\u00e4nmuotoon kuin jatkuvaan muutokseenkin.<\/p>\n

Mets\u00e4suomalaisuutta vaalitaan ja juurista ollaan ylpeit\u00e4<\/strong><\/h3>\n

Nykyisin tietoisuus suomalaisista sukujuurista on kasvanut ja niist\u00e4 ollaan ylpeit\u00e4. 1970-luvulle saakka suomalaisuudesta yleens\u00e4 vaiettiin. Muutos t\u00e4ss\u00e4 tapahtui, kun p\u00e4\u00e4stiin eroon siihen liittyneest\u00e4 huonommuudentunteesta, eik\u00e4 suomalaisuutta tarvinnut en\u00e4\u00e4 k\u00e4tke\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 sukututkimuksena, johon lis\u00e4ns\u00e4 on tuonut DNA-tekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto.<\/p>\n

Mets\u00e4suomalaiskulttuuria tallentaa ja vaalii Torsbyssa sijaitseva Finnskogscentrum<\/a>, jossa kulttuuriperint\u00f6\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n muun muassa vaihtuvin n\u00e4yttelyin ja jakamalla tietoa V\u00e4rmlannissa olevista kohteista, jotka liittyv\u00e4t mets\u00e4suomalaisiin. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi suomalaistalot savutupineen.<\/p>\n

Mets\u00e4suomalaisteemaa on hy\u00f6dynnetty my\u00f6s matkailussa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se merkittyihin vaellusreittein, joita on V\u00e4rmlannissa ja Norjan puolellakin.<\/p>\n

\"\"Mets\u00e4suomalaisuutta vaalivat lis\u00e4ksi monet paikalliset yhdistykset, jotka j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t tapahtumia ja juhlatilaisuuksia, joissa noudatetaan perinteit\u00e4 ja vahvistetaan n\u00e4in suomalaisidentiteetti\u00e4.<\/p>\n

Eero Sappinen: V\u00e4rmlannin mets\u00e4suomalaiset. Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta<\/em>. Tutkimus 4. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 2019. 354 sivua.<\/p>\n

Eero Sappinen on kansatieteen dosentti.<\/em><\/p>\n

Nostokuva: Ritam\u00e4ki, museoitu suomalaisasutus Lekvattnetin pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 Torsbyss\u00e4. Wikimedia Commons.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4suomalaisasutuksen muodostuminen on merkitt\u00e4v\u00e4 vaihe suomalaisen muuttoliikkeen historiassa. Mets\u00e4suomalaisilla tarkoitetaan l\u00e4hinn\u00e4 Savosta Keski-Skandinavian metsiin 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuolella muuttaneita ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Mets\u00e4suomalaisia Suomessa ei kovinkaan paljon ole tutkittu. T\u00e4ytt\u00e4 yksimielisyytt\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mist\u00e4 syyst\u00e4 l\u00e4hdettiin, kuinka…<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":5960,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53,119],"tags":[887,2353,269,881],"class_list":["post-5957","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-tutkimus-ja-opetus","tag-asutushistoria","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede","tag-metsasuomalaiset"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":5957},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":887,"label":"asutushistoria"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"},{"value":881,"label":"mets\u00e4suomalaiset"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/06\/HIISK_Sappinen_nostokuva2-400x300.jpg",400,300,true],"author_info":{"display_name":"Eero Sappinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":887,"name":"asutushistoria","slug":"asutushistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":890,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"},{"term_id":881,"name":"mets\u00e4suomalaiset","slug":"metsasuomalaiset","term_group":0,"term_taxonomy_id":884,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5957","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5957"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5957\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9737,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/5957\/revisions\/9737"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/5960"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5957"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=5957"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=5957"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}