{"id":601,"date":"2013-10-07T10:49:38","date_gmt":"2013-10-07T07:49:38","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=601"},"modified":"2024-05-21T10:53:59","modified_gmt":"2024-05-21T07:53:59","slug":"suuria-loytoja-pienilla-resursseilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/suuria-loytoja-pienilla-resursseilla\/","title":{"rendered":"Suuria l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 pienill\u00e4 resursseilla"},"content":{"rendered":"
\"Kaarinan<\/a>
Kaarinan Ravattulan Ristim\u00e4elt\u00e4 on arkeologisissa tutkimuksissa tullut esiin varhaisen kirkon ohella my\u00f6s hautausmaa ja m\u00e4ke\u00e4 kiert\u00e4neen aidan perustus. Kuva: Juha Ruohonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Arkeologian oppiaine on vuodesta 2010 l\u00e4htien j\u00e4rjest\u00e4nyt perusopetukseen liittyv\u00e4t opetuskaivaukset Kaarinan Ravattulan Ristim\u00e4ell\u00e4. Kaivausten luonne on alusta alkaen ollut sek\u00e4 tutkimuksellinen ett\u00e4 opetuksellinen. T\u00e4m\u00e4n vuoden elokuussa esille saatiin Suomen toistaiseksi vanhimman tunnetun kirkkorakennuksen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.<\/strong><\/p>\n

Kalmistoalueen keskelt\u00e4 l\u00f6ytynyt, todenn\u00e4k\u00f6isesti 1100-luvun loppupuolelle ajoittuva kirkkorakennus ei tullut esiin vahingossa tai sattumalta, vaan pitk\u00e4j\u00e4nteisen tutkimusty\u00f6n tuloksena. Opetuskaivausten yhteydess\u00e4 paikalla on vuosittain tehty kahdesta kolmeen viikkoa pienimuotoista, mutta j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 tutkimusta m\u00e4kialueen esihistoriallisten ja historiallisten j\u00e4\u00e4nn\u00f6sten kartoittamiseksi. Ennen kirkon esiintuloa oli kumpareelta ehditty jo l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kivikautinen asuinpaikka, ristiretkiajalle ja varhaiskeskiaikaan ajoittuva kalmisto sek\u00e4 aitarakennetta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kaivausty\u00f6h\u00f6n ja dokumentointiin ovat osallistuneet arkeologian aineopintoihin kuuluvan opetuskaivauskurssin opiskelijat sek\u00e4 vuosittain vaihtuva kentt\u00e4ty\u00f6harjoittelija allekirjoittaneen alusta alkaen johtaessa tutkimuksia.<\/p>\n

\"Ravattulan<\/a>
Ravattulan kirkon it\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijainnut kuori on ollut pienempi kuin varsinainen runkohuone. Kyse on varhaiskeskiaikaisesta kapeakuorisesta kirkosta. Kuva: Juha Ruohonen.<\/figcaption><\/figure>\n

V\u00e4h\u00e4isist\u00e4 resursseista johtuen on tutkimusaluetta pystytty vuosittain aukaisemaan hyvin rajallisesti, joten kirkkorakennuksenkin esiin kaivaminen on ollut pitk\u00e4aikainen prosessi. Ensimm\u00e4iset merkit m\u00e4ell\u00e4 sijainneesta rakennuksesta saatiin jo 2010, jolloin koekuopasta tuli esiin ihmistekoista kiveyst\u00e4. Havainnon perusteella seuraavana vuonna saatiin esiin rakennuksen kivijalan lounaiskulma. Tutkimusaluetta laajennettiin j\u00e4lleen 2012, jolloin esill\u00e4 oli rakennuksen kookas l\u00e4nsip\u00e4\u00e4ty. Vaikka ep\u00e4ilys kivijalan kirkollisesta funktiosta her\u00e4si jo tuolloin, kirkoksi rakenne varmistui nyt elokuussa, rakennuksen it\u00e4osankin tullessa lopulta pintaosistaan esiin kaivetuksi.<\/p>\n

Kokonaisuuden kannalta Ristim\u00e4ki muodostaa Suomen oloissa ja laajemmin koko Pohjois-Euroopassa ainutlaatuisen, erityisen hyvin s\u00e4ilyneen kokonaisuuden. Alueella ei ole ollut juuri lainkaan my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4, vaan heti pintamaan poiston j\u00e4lkeen on p\u00e4\u00e4sty tutkimaan 1100- ja 1200-lukujen vaihteen maakerroksia. Paikalla on tuolloin ollut kapeakuorinen kirkkorakennus, jota ainakin tutkimusten t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voidaan pit\u00e4\u00e4 maamme vanhimpana tunnettuna kirkollisena rakennuksena. Kirkon ymp\u00e4rill\u00e4 on sijainnut lis\u00e4ksi laaja hautausmaa ja hautausmaata rajaamassa kivinen tai hirsist\u00e4 rakennettu aita.<\/p>\n

\"Arkeologian<\/a>
Arkeologian opiskelijat ovat kaivausten yhteydess\u00e4 p\u00e4\u00e4sseet tutustumaan my\u00f6s nykyaikaisiin dokumentointimenetelmiin. Kirkon kivijalkaa takymetrill\u00e4 mittaamassa Laura Tuomisalo ja Sinikka K\u00e4rkk\u00e4inen. Kuva: Juha Ruohonen.<\/figcaption><\/figure>\n
\"Tutkimuksia<\/a>
Tutkimuksia Kaarinan Ravattulassa on vuodesta 2010 johtanut arkeologian assistentti Juha Ruohonen. Kuva: Joonas Kinnunen.<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimuksissa ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ole keskitytty m\u00e4kialueen kaivauksiin, vaan mahdollisuuksien mukaan my\u00f6s l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 on inventoitu. Ristim\u00e4en l\u00e4heisyydest\u00e4 onkin tullut esiin monia aikaisemmin tuntemattomia muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, kuten uusi kuppikivi sek\u00e4 keskisen rautakauden polttokalmisto. Lis\u00e4ksi Ristim\u00e4en viereiselt\u00e4 peltoalueelta on poimittu talteen 1500- ja 1600-luvuille ajoittuvaa keskieurooppalaista tuontitavaraa, kuten esimerkiksi palasia lasiesineist\u00e4 sek\u00e4 kivisavikeramiikasta.<\/p>\n

Ristim\u00e4elt\u00e4 saatavan aineiston kautta saadaan selvennetty\u00e4 ja selvitetty\u00e4 monia tutkijoita jo 150 vuoden ajan vaivanneita niin mikro- kuin makrotasonkin tutkimuskysymyksi\u00e4. Kaivausten kautta on mahdollista saada valaistusta esimerkiksi varhaiskeskiajan murroskaudesta, josta kirjallisten l\u00e4hteiden puuttuessa vain arkeologinen aineisto voi kertoa lis\u00e4\u00e4. Tieteellisess\u00e4 mieless\u00e4 Ristim\u00e4ell\u00e4 on tosin raapaistu vasta pintaa, sill\u00e4 esimerkiksi kirkkoa ei viel\u00e4 ole otettu kokonaan esille. Tutkimuksia alueella pyrit\u00e4\u00e4n luonnollisesti jatkamaan, tietysti mahdollisuuksien mukaan, my\u00f6s tulevaisuudessa.<\/p>\n

Juha Ruohonen
\narkeologian oppiaineen assistentti<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Arkeologian oppiaine on vuodesta 2010 l\u00e4htien j\u00e4rjest\u00e4nyt perusopetukseen liittyv\u00e4t opetuskaivaukset Kaarinan Ravattulan Ristim\u00e4ell\u00e4. Kaivausten luonne on alusta alkaen ollut sek\u00e4 tutkimuksellinen ett\u00e4 opetuksellinen. T\u00e4m\u00e4n vuoden elokuussa esille saatiin Suomen toistaiseksi vanhimman tunnetun kirkkorakennuksen j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Kalmistoalueen keskelt\u00e4 l\u00f6ytynyt, todenn\u00e4k\u00f6isesti 1100-luvun loppupuolelle…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":763,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[335,2353],"class_list":["post-601","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-arkeologia","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":601},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":335,"label":"arkeologia"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/BANNERI_Ruohonen.jpg",560,290,false],"author_info":{"display_name":"Juha Ruohonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":335,"name":"arkeologia","slug":"arkeologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":335,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":19,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/601","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=601"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/601\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10417,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/601\/revisions\/10417"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=601"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=601"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=601"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}