{"id":6044,"date":"2019-07-05T13:07:14","date_gmt":"2019-07-05T10:07:14","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=6044"},"modified":"2021-03-16T16:21:23","modified_gmt":"2021-03-16T14:21:23","slug":"varmasti-epavarma-ilmaiseeko-toisen-kielen-oppija-epavarmuutta-eri-tavoin-kuin-aidinkielinen-puhuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/varmasti-epavarma-ilmaiseeko-toisen-kielen-oppija-epavarmuutta-eri-tavoin-kuin-aidinkielinen-puhuja\/","title":{"rendered":"Varmasti ep\u00e4varma: ilmaiseeko toisen kielen oppija ep\u00e4varmuutta eri tavoin kuin \u00e4idinkielinen puhuja?"},"content":{"rendered":"

Sek\u00e4 puheessa ett\u00e4 kirjoituksessa saattaa usein tulla viljelleeksi sellaisia varmuutta tai ep\u00e4varmuutta ilmaisevia ilmauksia, joiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ehk\u00e4 tule aina sen kummemmin ajatelleeksi tai edes tietoisesti huomanneeksi \u2013 t\u00e4ss\u00e4kin virkkeess\u00e4 niit\u00e4 oli jo useampi. \u00c4idinkieliselle puhujalle t\u00e4llaisten ilmausten k\u00e4ytt\u00f6 on usein helppoa, sill\u00e4 oman kielen normit ovat heille jo tuttuja, mutta miten on kielenoppijoiden laita?<\/p>\n

Tarkastelin pro gradu -tutkielmassani varmuuden ja ep\u00e4varmuuden ilmaisua englannin oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, eli olin siis kiinnostunut esimerkiksi ilmausten might, think<\/em> ja probably <\/em>k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4llaisilla ilmauksilla on kieless\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 niiden avulla puhuja voi esimerkiksi erottaa mielipiteen faktasta tai vaikkapa kohteliaisuussyist\u00e4 pehment\u00e4\u00e4 muutoin jyrk\u00e4lt\u00e4 kuulostavaa toteamustaan. N\u00e4iden ilmausten \u201dsovelias\u201d k\u00e4ytt\u00f6 on kuitenkin usein kulttuuri- tai kontekstisidonnaista, mik\u00e4 voi osoittautua haasteeksi jopa varsin edistyneillekin kielenoppijoille.<\/p>\n

\"\"
Kuva: NeONBRAND, Unsplash.<\/figcaption><\/figure>\n

Aineistonani k\u00e4ytin englantia, suomea tai ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien lukio- ja yliopisto-opiskelijoiden kirjoittamia englanninkielisi\u00e4 mielipidekirjoituksia, joista poimin (ep\u00e4)varmuuden ilmauksia vertaillakseni niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eri ryhmiss\u00e4 sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n ett\u00e4 laadun suhteen. Tavoitteenani oli siten selvitt\u00e4\u00e4, onko eri kieli- tai koulutustaustoista tulevien kirjoittajien v\u00e4lill\u00e4 eroa siin\u00e4, miten n\u00e4it\u00e4 ilmauksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

K\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni aineistossa englantia toisena kielen\u00e4 puhuvat k\u00e4yttiv\u00e4t sek\u00e4 varmuuden ett\u00e4 ep\u00e4varmuuden ilmauksia keskim\u00e4\u00e4rin useammin kuin englannin \u00e4idinkieliset puhujat. Toisaalta n\u00e4iden ilmausten k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heni my\u00f6s koulutusasteelta toiselle siirrytt\u00e4ess\u00e4, sill\u00e4 lukiolaiset k\u00e4yttiv\u00e4t niit\u00e4 yliopisto-opiskelijoita useammin. My\u00f6s (ep\u00e4)varmuuden ilmausten kirjo vaikutti olevan yhteydess\u00e4 kirjoittajan koulutusasteeseen, sill\u00e4 lukiolaisten teksteiss\u00e4\u00e4n suosima ilmausten joukko oli huomattavasti suppeampi kuin yliopisto-opiskelijoilla.<\/p>\n

Kielitaustakohtaisia eroja taas oli havaittavissa l\u00e4hinn\u00e4 lukiolaisryhmiss\u00e4: suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien teksteiss\u00e4 korostui erityisesti leksikaalisia verbej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vien rakenteiden runsas k\u00e4ytt\u00f6 (esim. I think<\/em>), kun taas ruotsia \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvat lukiolaiset turvautuivat muita useammin adverbeihin (esim. usually<\/em>). Yliopisto-opiskelijoiden v\u00e4lill\u00e4 vastaavia eroja ei kuitenkaan en\u00e4\u00e4 havaittu, mik\u00e4 osaltaan viittaa siihen, ett\u00e4 esimerkiksi kielitaustasta johtuvat ryhmien v\u00e4liset erot voivat opiskeluun k\u00e4ytetyn ajan lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 tasaantua.<\/p>\n

Huomionarvoista on kuitenkin my\u00f6s se, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 tutkielmassani tarkastelun kohteena olivat ryhmien v\u00e4liset erot, esiintyi aineistossa my\u00f6s paljon ryhmien sis\u00e4ist\u00e4 vaihtelua: esimerkiksi suomenkielisten yliopisto-opiskelijoiden teksteiss\u00e4 (ep\u00e4)varmuuden ilmausten esiintymistiheys vaihteli nollasta 80:een tuhatta sanaa kohden. Voi siis olla, ett\u00e4 jokin t\u00e4m\u00e4n tutkielman ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 taustamuuttuja (esim. persoonallisuus) on my\u00f6s yhteydess\u00e4 siihen, miten t\u00e4llaisia ilmauksia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kyseess\u00e4 on siis varsin monitahoinen kielenk\u00e4yt\u00f6n ilmi\u00f6.<\/p>\n

Maria Pyyk\u00f6nen: \u201dEpistemic modality in written learner language in relation to educational and L1 background: a corpus-based study. Englannin kielen pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto 2018.<\/p>\n

\"\"Maria Pyyk\u00f6nen toimii tohtorikoulutettavana Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa ja jatkaa englanninoppijoiden k\u00e4ytt\u00e4mien (ep\u00e4)varmuuden ilmausten tarkastelua my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessaan. <\/em><\/p>\n

Maria Pyyk\u00f6nen palkittiin kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksen vuoden 2018 humanistimaisteri -kunniamaininnalla Humanistip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 huhtikuussa 2019.<\/em><\/p>\n

Kuva:\u00a0Englannin kieless\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4n jyrkkyytt\u00e4 lievent\u00e4vi\u00e4 ilmauksia kutsutaan usein nimell\u00e4 hedge<\/em> (suom. [pensas]aita). Kuva: Henry & Co., Unsplash.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sek\u00e4 puheessa ett\u00e4 kirjoituksessa saattaa usein tulla viljelleeksi sellaisia varmuutta tai ep\u00e4varmuutta ilmaisevia ilmauksia, joiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ei ehk\u00e4 tule aina sen kummemmin ajatelleeksi tai edes tietoisesti huomanneeksi \u2013 t\u00e4ss\u00e4kin virkkeess\u00e4 niit\u00e4 oli jo useampi. \u00c4idinkieliselle puhujalle t\u00e4llaisten ilmausten…<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":6047,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83,89],"tags":[563,923,2353,917],"class_list":["post-6044","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","category-opiskelijat","tag-englannin-kieli","tag-gradut","tag-hiiskuttua","tag-kielenoppiminen"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":6044},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"},{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":563,"label":"englannin kieli"},{"value":923,"label":"gradut"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":917,"label":"kielenoppiminen"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/07\/HIISK_Pyyko\u0308nen_henry-co-CdE0f0zWIxM-unsplash-533x300.jpg",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Maria Pyyk\u00f6nen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0},{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":563,"name":"englannin kieli","slug":"englannin-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":563,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":17,"filter":"raw"},{"term_id":923,"name":"gradut","slug":"gradut","term_group":0,"term_taxonomy_id":926,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":917,"name":"kielenoppiminen","slug":"kielenoppiminen","term_group":0,"term_taxonomy_id":920,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":6,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6044"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6044\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7602,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6044\/revisions\/7602"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6047"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}