{"id":6185,"date":"2019-07-31T16:55:04","date_gmt":"2019-07-31T13:55:04","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=6185"},"modified":"2024-04-22T15:40:33","modified_gmt":"2024-04-22T12:40:33","slug":"kielentutkija-salapoliisityossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kielentutkija-salapoliisityossa\/","title":{"rendered":"Kielentutkija salapoliisity\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Vanhojen tekstien kirjoittajien henkil\u00f6llisyys voi olla toisinaan h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, joten tutkija p\u00e4\u00e4see astumaan etsiv\u00e4n saappaisiin. Tutkimus muistuttaa aivan nykyp\u00e4iv\u00e4n forensista lingvistiikkaa. J\u00e4ljitin v\u00e4it\u00f6stutkimuksessani Aitolahden koodeksin kirjoittajaa.<\/p>\n

\"\"
Aitolahden koodeksi. Kuva: Harri Uusitalo.<\/figcaption><\/figure>\n

Forensinen lingvistiikka tarkoittaa rikostutkimuksissa sovellettua kielentutkimusta. Siin\u00e4 tutkitaan puhutun tai kirjoitetun kielen tyylipiirteit\u00e4 silloin, kun se on tutkimuksen kannalta hy\u00f6dyllist\u00e4 esimerkiksi kirjoittajan tunnistamiseksi. My\u00f6s kielihistorian tutkija saattaa joutua saman kysymyksen \u00e4\u00e4relle: Kuka on kirjoittanut tutkimusaineistoni?<\/p>\n

Itse tutkin v\u00e4it\u00f6skirjassani 1600-luvulta per\u00e4isin olevaa k\u00e4sikirjoitusta, Aitolahden koodeksia, ja erityisesti siihen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 lakisuomennosta. Tekij\u00e4n selvitt\u00e4minen oli yksi osa monipuolista kokonaisuutta. Hy\u00f6dynsin tutkimuksessani forensisen lingvistiikan k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja Keskusrikospoliisin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sasteikkoa, joka ottaa kantaa siihen, miten todenn\u00e4k\u00f6isesti eri teksteill\u00e4 on sama kirjoittaja.<\/p>\n

\"\"
Vanhojen k\u00e4sialojen lukemisen opettelu vie oman aikansa. Kuva: Harri Uusitalo.<\/figcaption><\/figure>\n

S\u00e4\u00e4ksm\u00e4kel\u00e4issyntyinen lainlukija Hartvig Speitz<\/strong> (1591\u22121651) on ilmeisesti laatinut suomennoksen niin sanotusta kuningas Kristofferin maanlaista (voimassa 1442\u22121734). Speitzin teksti\u00e4 ei ole koskaan l\u00f6ytynyt, joten tavoitteenani oli selvitt\u00e4\u00e4, olisiko tutkimusaineistoni h\u00e4nen tuotoksensa. H\u00e4n on siis tutkimukseni \u201dep\u00e4ilty\u201d.<\/p>\n

Vertailin tutkimusaineistoa teksteihin, jotka tiedet\u00e4\u00e4n entuudestaan Speitzin kirjoittamiksi. Tarkastelin k\u00e4sialaa, kirjoitusasua, \u00e4\u00e4nne- ja muotorakennetta, lauserakenteita ja sanastoa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia monipuolisesti kaikkia kirjoittajan tunnistamisen kannalta oleellisia asioita, jotta tekijyyteen voi ottaa kantaa luotettavasti. Johonkin yksitt\u00e4iseen piirteeseen vetoamalla voisi heti vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olisi todella Speitzin teksti. T\u00e4llainen piirre on esimerkiksi tavunloppuisen l:n kirjoittaminen kahdella l:ll\u00e4. Sit\u00e4 esiintyy sek\u00e4 tutkimusaineistossani ett\u00e4 Speitzin teksteiss\u00e4. Esimerkkin\u00e4 Aitolahden koodeksin tekstin sana catzellmus<\/em> eli \u2019katselmus\u2019:<\/p>\n

\"\"
Vasemmalta keskelt\u00e4 alkava virke: Caickj wapaudenn miehed, pit\u00e4pi kilpein Catzellmuxen tulemann. \u2019Kaikkien r\u00e4lssimiesten pit\u00e4\u00e4 tulla asekatselmukseen.\u2019 Kuva: Harri Uusitalo.<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimuskokonaisuus kuitenkin osoittaa, ett\u00e4 esimerkin tapauksessa on kyse yksitt\u00e4isest\u00e4 ja sattumanvaraisesta yht\u00e4l\u00e4isyydest\u00e4, eik\u00e4 Speitzi\u00e4 voi nimet\u00e4 tekstin tekij\u00e4ksi. Tulos on sik\u00e4li merkitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 Speitzin osalta Aitolahden tekstin tekij\u00e4spekulaation voi lopettaa. H\u00e4n on siis \u201dsyyt\u00f6n\u201d.<\/p>\n

Tutkimuksessa ei k\u00e4ynyt ilmi sellaisia piirteit\u00e4, jotka voisi selv\u00e4sti yhdist\u00e4\u00e4 johonkuhun nimelt\u00e4 tunnettuun kirjoittajaan. Valitettavasti Aitolahden koodeksin tekstin kirjoittanut oikea \u201dsyyllinen\u201d on edelleen teill\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mill\u00e4! Nyt tosin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on kotoisin h\u00e4m\u00e4l\u00e4iselt\u00e4 murrealueelta. Etsiv\u00e4lle kaikki tiedonmuruset ovat arvokkaita.<\/p>\n

Harri Uusitalo: Tausta, tekij\u00e4 ja kieli. Filologinen tutkimus Aitolahden koodeksin lainsuomennoksesta<\/a>.\u00a0Annales Universitatis Turkuensis C 471. Turun yliopisto 2019.<\/p>\n

Harri Uusitalo on kes\u00e4kuussa 2019 v\u00e4itellyt suomen kielen tutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vanhojen tekstien kirjoittajien henkil\u00f6llisyys voi olla toisinaan h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, joten tutkija p\u00e4\u00e4see astumaan etsiv\u00e4n saappaisiin. Tutkimus muistuttaa aivan nykyp\u00e4iv\u00e4n forensista lingvistiikkaa. J\u00e4ljitin v\u00e4it\u00f6stutkimuksessani Aitolahden koodeksin kirjoittajaa. Forensinen lingvistiikka tarkoittaa rikostutkimuksissa sovellettua kielentutkimusta. Siin\u00e4 tutkitaan puhutun tai kirjoitetun kielen tyylipiirteit\u00e4 silloin,…<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":6200,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83,119],"tags":[995,1001,2353,569,989],"class_list":["post-6185","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","category-tutkimus-ja-opetus","tag-filologia","tag-forensinen-lingvistiikka","tag-hiiskuttua","tag-suomen-kieli-ja-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus","tag-vanhojen-tekstien-tutkimus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":6185},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":995,"label":"filologia"},{"value":1001,"label":"forensinen lingvistiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":569,"label":"suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus"},{"value":989,"label":"vanhojen tekstien tutkimus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/07\/HIISK_Uusitalo_nostokuva-300x300.png",300,300,true],"author_info":{"display_name":"Harri Uusitalo","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":995,"name":"filologia","slug":"filologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":998,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1001,"name":"forensinen lingvistiikka","slug":"forensinen-lingvistiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":1004,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":569,"name":"suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus","slug":"suomen-kieli-ja-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":569,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"},{"term_id":989,"name":"vanhojen tekstien tutkimus","slug":"vanhojen-tekstien-tutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":992,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6185","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6185"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6185\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9728,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6185\/revisions\/9728"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6200"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6185"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6185"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6185"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}