{"id":6329,"date":"2019-10-29T08:51:08","date_gmt":"2019-10-29T06:51:08","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=6329"},"modified":"2024-04-22T14:59:58","modified_gmt":"2024-04-22T11:59:58","slug":"mita-antiikin-kreikan-noppapeleista-tiedetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/mita-antiikin-kreikan-noppapeleista-tiedetaan\/","title":{"rendered":"Tiedet\u00e4\u00e4nk\u00f6 antiikin Kreikan noppapeleist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"

Pelej\u00e4 on tutkittu jo muinoin, mutta vasta kuluvalla vuosituhannella on alettu puhua pelitutkimuksesta itsen\u00e4isen\u00e4 tieteenalana. Tutkimus on keskittynyt sangen pitk\u00e4lti nykyp\u00e4iv\u00e4n digitaalisiin peleihin, vaikka historia tarjoaa monia mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6kulmia peleihin ja pelaamiseen. Muinaisten aikojen pelien tutkimuksessa on omat haasteensa ja karikkonsa, mutta niit\u00e4 t\u00e4ytyy vain uhmata, jos haluamme, kuten kai toki haluamme, tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 vaikkapa Aristoteles aktuaalisesti, tai ainakin potentiaalisesti, pelasi, kun k\u00e4nnyk\u00e4ss\u00e4 ei ollut Angry Birdsi\u00e4<\/em> eik\u00e4 edes l\u00e4hitavernassa Space Invadersi\u00e4<\/em>.<\/p>\n

\"\"
Roomalainen fresko, Pompeji, Osteria della Via di Mercurio. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Jos halutaan tiet\u00e4\u00e4 jotain antiikin Kreikan noppapelien s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sangen rajallisesti tietol\u00e4hteit\u00e4. Klassisen kauden kirjailijoilta l\u00f6ytyy mainintoja peleist\u00e4, mutta tietoa pelien s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 t\u00e4ytyy etsi\u00e4 muualta. T\u00e4rkeimm\u00e4t l\u00e4hteet ovat Julius Polluxin sanakirja toiselta vuosisadalta jaa., er\u00e4s Arethas Kesarealaisen (800\u2013900-luku) nimiin pantu reunamerkint\u00e4 Platonin Lysisiin<\/em> ja Eustathios Thessalonikalaisen (1100-luku) kommentaarit homeerisiin eepoksiin. Jotain tietoa saadaan my\u00f6s Hesykhioksen sanakirjasta (400-luku jaa.) ja bysanttilaisesta tietosanakirjasta Suda<\/em> (900-luku). Useimmissa n\u00e4ist\u00e4 on paljon samoja tietoja, ja niill\u00e4 on ep\u00e4ilty olleen yhteinen l\u00e4hde. Vahvin ehdokas on roomalainen historioitsija Suetonius. Eustathios mainitsee yhdeksi tietol\u00e4hteekseen \u201dsen, joka kirjoitti kreikkalaisten peleist\u00e4\u201d, mik\u00e4 vastaa Sudasta<\/em> l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 tietoa, ett\u00e4 Suetonius kirjoitti kirjan kreikkalaisista peleist\u00e4. Suetoniuksen kadonneeseen teokseen on kuitenkin uskottavasti yhdistett\u00e4viss\u00e4 ainoastaan yksi Johannes Tzetzeen (1100-luku) lainaama katkelma, jossa kerrotaan juomapeleist\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Muinainen peliv\u00e4line. Miten t\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytettiin? Roomalainen noppa, Le mus\u00e9e de la Romanit\u00e9, N\u00eemes.<\/figcaption><\/figure>\n

Ajallisesti Pollux on paras l\u00e4hde, mutta tarjoaa melko rajallisesti tietoa peleist\u00e4. Muista l\u00e4hteist\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s tietoja, joita ei l\u00f6ydy Polluxilta, mit\u00e4 on pidetty osoituksena siit\u00e4, ett\u00e4 ne ovat my\u00f6hempi\u00e4 lisi\u00e4, mik\u00e4 voi olla tottakin, vaikkei argumentum ex silentio<\/em> ole vahva argumentti. Polluxin teos on ensisijaisesti sanakirja eik\u00e4 h\u00e4n pyri mihink\u00e4\u00e4n tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4n pelien selitykseen. Muissa l\u00e4hteiss\u00e4 pelien selitt\u00e4minen on ensi sijalla, ja Eustathios on ilmeisesti latonut Odysseian<\/em> s\u00e4keen 1,107 (jossa kerrotaan, ett\u00e4 Penelopen kosijat pelasivat ajanvietteeksi lautapeli\u00e4) selitykseen likimain kaiken mit\u00e4 on saanut selville antiikin peleist\u00e4. Pollux on saanut joitain tietoja Eubuloksen (300-luku eaa.) komediasta Kybeutai<\/em> (\u201dnoppapelurit\u201d), mutta muuten n\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hteidemme l\u00e4hteist\u00e4 ei tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Jotkut Hesykhiokselta l\u00f6ytyv\u00e4t tiedot on my\u00f6hemmin lis\u00e4tty k\u00e4sikirjoitukseen ja muut l\u00e4hteet taas ovat jo ajallisesti sangen kaukana klassisesta ajasta.<\/p>\n

Jos tiedot noppapeleist\u00e4 ovat n\u00e4in huteralla pohjalla, niin koskeeko sama muitakin aiheita? Voiko mihink\u00e4\u00e4n luottaa, vai onko kaikki bysanttilaista interpolaatiota? Joitakin tietoja voidaan arvioida vertaamalla niit\u00e4 klassisen kauden aineistoon, mutta spekulaatioille j\u00e4\u00e4 aina tilaa. L\u00e4hdekritiikki voi tuntua t\u00e4ss\u00e4 ilonpilaajalta, mutta ilman sit\u00e4 emme oikeasti tiet\u00e4isi tied\u00e4mmek\u00f6 oikeasti mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirjoittaja Reko Tikka on klassillisten kielten jatko-opiskelija, jonka tutkimus edustaa perinteist\u00e4 peripateettis-filologista pelitutkimusta.<\/em><\/p>\n

Kuva: Pelit on pelattu. Odysseuksen kosto Penelopen kosijoille. C. W. Eckersbergin maalaus vuodelta 1814, Den Hirschsprungske Samling, K\u00f6\u00f6penhamina. Wikimedia Commons.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pelej\u00e4 on tutkittu jo muinoin, mutta vasta kuluvalla vuosituhannella on alettu puhua pelitutkimuksesta itsen\u00e4isen\u00e4 tieteenalana. Tutkimus on keskittynyt sangen pitk\u00e4lti nykyp\u00e4iv\u00e4n digitaalisiin peleihin, vaikka historia tarjoaa monia mielenkiintoisia n\u00e4k\u00f6kulmia peleihin ja pelaamiseen. Muinaisten aikojen pelien tutkimuksessa on omat haasteensa ja…<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":6335,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[1067,2353,587,1061],"class_list":["post-6329","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-antiikin-kreikka","tag-hiiskuttua","tag-klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","tag-pelitutkimus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":6329},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":1067,"label":"antiikin Kreikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":587,"label":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri"},{"value":1061,"label":"pelitutkimus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/10\/HIISK_Tikka_1024px-Eckersbergs-539x300.jpg",539,300,true],"author_info":{"display_name":"Reko Tikka","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":1067,"name":"antiikin Kreikka","slug":"antiikin-kreikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":1070,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":587,"name":"klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri","slug":"klassilliset-kielet-ja-antiikin-kulttuuri","term_group":0,"term_taxonomy_id":587,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":13,"filter":"raw"},{"term_id":1061,"name":"pelitutkimus","slug":"pelitutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1064,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6329","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6329"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6329\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9715,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6329\/revisions\/9715"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6335"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6329"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6329"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6329"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}