{"id":643,"date":"2013-10-07T10:49:37","date_gmt":"2013-10-07T07:49:37","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=643"},"modified":"2024-05-21T10:56:47","modified_gmt":"2024-05-21T07:56:47","slug":"folkloristiikan-oppiaine-50-vuotta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/folkloristiikan-oppiaine-50-vuotta\/","title":{"rendered":"Folkloristiikan oppiaine 50 vuotta"},"content":{"rendered":"<p><strong>T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineen perustamisesta. Historia alkaa 5. joulukuuta 1963, jolloin Lauri Honko nimitettiin vertailevan kansanrunoudentutkimuksen ja uskontotieteen henkil\u00f6kohtaiseksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi professoriksi. Alan esihistoriaa Turun yliopistossa voidaan toki l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jo 1930\u20131940-luvuilta, kun Uno Harva tutki kansanrunoutta ja kansanomaista uskontoa Turun yliopiston sosiologian professorina.<\/strong><\/p>\n<figure id=\"attachment_644\" aria-describedby=\"caption-attachment-644\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/AJANK_Folkloristiikka_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-644\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/AJANK_Folkloristiikka_kuva-300x199.jpg\" alt=\"Folkloristiikan ja uskontotieteen 50-vuotisjuhlia vietettiin Ravintola Koulussa. Kuva: Reetta Myllynen.\" width=\"300\" height=\"199\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-644\" class=\"wp-caption-text\">Folkloristiikan ja uskontotieteen 50-vuotisjuhlia vietettiin Ravintola Koulussa. Kuva: Reetta Myllynen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Hongon nimityksen my\u00f6t\u00e4 oppiaineet saivat tunnustetun aseman ja opetus p\u00e4\u00e4si k\u00e4yntiin. Varsinainen professuuri perustettiin vuonna 1971, jolloin oppiaineet my\u00f6s muodollisesti erotettiin toisistaan, professuurin kuitenkin s\u00e4ilyess\u00e4 yhteisen\u00e4. Samalla oppiaineen vanhanaikaiseksi ja liian kapea-alaiseksi koettu nimi kansanrunoudentutkimus korvattiin kansainv\u00e4lisesti vakiintuneella folkloristiikalla.<\/p>\n<p>Honko oli p\u00e4tev\u00e4 sek\u00e4 uskontotieteess\u00e4 ett\u00e4 folkloristiikassa. H\u00e4nen omassa tutkimusty\u00f6ss\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 kaksi alaa sulautuivat toisiinsa, eik\u00e4 Hongon itsens\u00e4 tarvinnut ajatella, kumpaa alaa h\u00e4n milloinkin edusti.<\/p>\n<p>Turkulainen tutkimus perustui alusta alkaen vahvasti omiin kentt\u00e4t\u00f6ihin ja oli sill\u00e4 tavoin avaamassa tiet\u00e4 uudelle paradigmalle. Ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin Hongon johdolla aloitettu ja pitk\u00e4aikaiseksi muodostunut kentt\u00e4ty\u00f6- ja tutkimushanke oli <i>Saamelaisen folkloren tutkimusprojekti<\/i>, jonka ensimm\u00e4iset kentt\u00e4matkat tehtiin vuonna 1965 ja toistaiseksi viimeiset 2000-luvun alkuvuosina.<\/p>\n<p>Kentt\u00e4ty\u00f6n ohella turkulaista folkloristiikkaa on leimannut vuosikymmenien ajan vahva pohjoismainen yhteisty\u00f6. Se ei ole n\u00e4kynyt niink\u00e4\u00e4n tutkimuskohteissa kuin teoreettisessa keskustelussa ja yhteisiss\u00e4 julkaisuissa. Nordiska Institutet f\u00f6r Folkdiktning eli NIF, Pohjoismainen Kansanrunousinstituutti perustettiin vuonna 1958, ja vuonna 1971 sen toimisto siirtyi Turkuun kun Lauri Hongosta tuli instituutin sivutoiminen johtaja. Johtajuus muuttui p\u00e4\u00e4toimiseksi vuosikymmenen lopussa, ja Honko jatkoi siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 runsaan vuosikymmenen. Lis\u00e4ksi kivenheiton p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Fennicumista oli \u00c5bo Akademi ja sen folkloristiikka ja uskontotiede sek\u00e4 Donnerska Institutet, joiden kanssa Turun yliopiston folkloristit ovat tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Apulaisprofessuurin perustamisen my\u00f6t\u00e4 folkloristiikka itsen\u00e4istyi t\u00e4ysin omaksi oppiaineekseen vuonna 1992. Virkaan nimitettiin Annikki Kaivola-Bregenh\u00f8j, ja v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin virka muuttui t\u00e4ydeksi professuuriksi. H\u00e4nen aikanaan turkulainen folkloristiikka painottui yh\u00e4 selvemmin kertomusten ja kerronnan tutkimukseen. Vaikka Honko oli 1990-luvulla uskontotieteen professori, h\u00e4nen tutkimuksensa keskittyiv\u00e4t yh\u00e4 tiiviimmin suulliseen eeppiseen traditioon ja kirjallisten eeposten syntyyn, ja uskontotiedett\u00e4 edusti etenkin epiikan rituaalikontekstin tutkimus.<\/p>\n<p>Annikki Kaivola-Bregenh\u00f8j j\u00e4i el\u00e4kkeelle 2004, ja vuonna 2006 h\u00e4nen seuraajakseen nimitettiin Pekka Hakamies. H\u00e4nen aikanaan folkloristiikassa on jatkunut kertomusten ja kerronnan painotus muun muassa v\u00e4it\u00f6skirjoissa, ja uutena alana opetukseen ja tutkimukseen on tullut sananlaskututkimus. Vanhan turkulaisen linjan jatkuminen n\u00e4kyy siten, ett\u00e4 usean jo v\u00e4itelleen opettajatutkijan kiinnostuksen kohteena on erityisesti uskomiseen liittyv\u00e4 kerronta.<\/p>\n<p>2000-luvulla folkloristiikka on laaja-alainen ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n suuntautunut tieteenala ja oppiaine. Alan opiskelijat perehdytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 it\u00e4merensuomalaisen kulttuurialueen vanhoihin perinnelajeihin ja niiden tutkimukseen ett\u00e4 nykyhetkess\u00e4 meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien perinneilmi\u00f6iden tunnistamiseen ja analysointiin.<\/p>\n<p>Folkloristiikan oppiaine juhlistaa juhlavuottaan marraskuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4ll\u00e4, suurelle yleis\u00f6lle suunnatulla seminaarilla, jossa esitell\u00e4\u00e4n Turussa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kansanuskon ja uskomusperinteen tutkimusta.<\/p>\n<p><i>Pekka Hakamies on folkloristiikan professori ja Pasi Enges yliopisto-opettaja.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Turun yliopiston folkloristiikan oppiaineen perustamisesta. Historia alkaa 5. joulukuuta 1963, jolloin Lauri Honko nimitettiin vertailevan kansanrunoudentutkimuksen ja uskontotieteen henkil\u00f6kohtaiseksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi professoriksi. Alan esihistoriaa Turun yliopistossa voidaan toki l\u00f6yt\u00e4\u00e4 jo 1930\u20131940-luvuilta, kun Uno Harva tutki&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":757,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53],"tags":[251,2353,257],"class_list":["post-643","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":643},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/BANNERI_Folk.jpg",560,290,false],"author_info":{"display_name":"Pekka Hakamies","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=643"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10427,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/643\/revisions\/10427"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=643"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=643"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=643"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}