{"id":649,"date":"2013-10-07T10:49:36","date_gmt":"2013-10-07T07:49:36","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=649"},"modified":"2013-10-07T10:49:36","modified_gmt":"2013-10-07T07:49:36","slug":"kierosilmainen-pyoveli-ja-kuuro-miekka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kierosilmainen-pyoveli-ja-kuuro-miekka\/","title":{"rendered":"Kierosilm\u00e4inen py\u00f6veli ja kuuro miekka"},"content":{"rendered":"
\"Py\u00f6veli<\/a>
Py\u00f6veli suoritti mestaukset torilla (1) raatihuoneen edess\u00e4, mutta hirtt\u00e4minen tapahtui Kerttulin hautausmaan hirsipuuhun (2). M\u00e4t\u00e4j\u00e4rven kortteli sijaitsi nykyisen V\u00e4h\u00e4-H\u00e4meenkadun tienoilla (3). Ryss\u00e4nm\u00e4ke\u00e4 (4) kutsutaan nyky\u00e4\u00e4n Yliopistonm\u00e4eksi. Kaupunkia ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 vanha tulliaita (5) kulki nykyisen Sirkkalan kasarmin tienoilla. Numero 6 merkitsee paikkaa, jonne turkulaiset kivittiv\u00e4t mestauksessa ep\u00e4onnistuneen py\u00f6velin. Piirros: Veli Pekka Toropainen.<\/figcaption><\/figure>\n

Otsikon sanaparit kertovat kulttuurihistorian alaan kuuluvan tekeill\u00e4 olevan sivuainetutkielmani keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4. \u201dPy\u00f6veli, mestarismies ja skarpr\u00e4tt\u00e4ri. Turun py\u00f6velit vuosina 1643\u22121722\u201d k\u00e4sittelee kaupunkilaisten suhtautumista n\u00e4ihin miehiin, mutta keskittyy my\u00f6s py\u00f6veleiden k\u00e4sitykseen omasta asemastaan. N\u00e4m\u00e4 kaksi n\u00e4k\u00f6kulmaa eiv\u00e4t aina kohdanneet ja seurauksena oli konflikteja.<\/strong><\/p>\n

Turun py\u00f6velit eiv\u00e4t olleet suurrikollisia, vaan l\u00e4hinn\u00e4 varkauksiin syyllistyneit\u00e4 miehi\u00e4. Py\u00f6veli edusti lain alinta porrasta, sill\u00e4 h\u00e4n vannoi virkavalansa kaupungin raadille. Raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoissa mainitaan siksi vain harvoin halventava nimitys py\u00f6veli virallisissa yhteyksiss\u00e4. Mestarismies ja skarpr\u00e4tt\u00e4ri \u2013 ter\u00e4v\u00e4ll\u00e4 oikaisija \u2013 olivat virallisia nimityksi\u00e4 ja korostivat py\u00f6velin asemaa virkakoneistossa.<\/p>\n

Py\u00f6velille kuului virkaetuina vuosipalkka, palkkiot rangaistusten toimeenpanoista, asunto Kerttulinm\u00e4ell\u00e4 hirsipuun vieress\u00e4, punainen vaatekerta sek\u00e4 oikeus kantaa miekkaa. Mestarismiehen talo ja hirsipuu hautausmaineen sijaitsivat l\u00e4hell\u00e4 nykyist\u00e4 Uudenmaan- ja Sirkkalankadun kulmaa ja ne ovat nykyisin osittain Uudenmaankadun alla. Toisaalta py\u00f6velin tuli ottaa polttomerkki kasvoihinsa tai h\u00e4nen korvansa leikattiin, jotta kaikki vastaantulijat tunnistivat h\u00e4net heti. Vuonna 1691 listattiin py\u00f6velin teht\u00e4viin mestaaminen, hirtt\u00e4minen, teilaaminen, roviolla polttaminen ja kaakinpuussa ruoskiminen.<\/p>\n

\"Turun<\/a>
Turun raastuvanoikeus tuomitsi 17.12.1624 Grels Valkiap\u00e4\u00e4n kuolemaan varkaudesta, jonka h\u00e4n oli suorittanut Brita Bokbinderskan aitassa. Kaupunginkirjuri piirsi tuomion marginaaliin piilukirveen. TKA TRO BIa 1, 57. Kuva: Veli Pekka Toropainen<\/figcaption><\/figure>\n

Py\u00f6velin t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n ty\u00f6kaluun miekkaan liittyy monia kahnauksia raadin kanssa. Henrik Knutinpoika osoitti liiallista ammattiylpeytt\u00e4 kantaessaan vuonna 1674 virkansa merkki\u00e4 kultakoristeisessa kannattimessa raadin kielloista huolimatta. H\u00e4nen seuraajansa Erik Lijten puolestaan pisti miekkansa hiekkaan ja puri sit\u00e4 ennen mestausta. H\u00e4n ilmoitti kuulleensa esivanhemmiltaan, ettei mestattava pystynyt siten kuurouttamaan miekkaa, vaan se osui kohteeseensa.<\/p>\n

Mestarismiehen tuli el\u00e4\u00e4 hiljaisesti ja Jumalaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4isesti sek\u00e4 kunnioittaa raatia. Useat py\u00f6velit kuitenkin rikkoivat valansa haukkumalla raatia, r\u00e4hin\u00f6im\u00e4ll\u00e4 humalassa markkinoilla tai harjoittamalla kielletty\u00e4 sukupuoliyhteytt\u00e4. Seurauksena oli kaupungista karkottaminen tai hirttotuomio. Pahennusta aiheuttava el\u00e4m\u00e4 sai porvariston halveksumaan n\u00e4it\u00e4 ammattimiehi\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi my\u00f6s puheissa. Py\u00f6veli ja py\u00f6velinruoka olivat tavallisia haukkumanimi\u00e4. Alexander Bruun haukkui vuonna 1634 kaupunginvoutia kierosilm\u00e4iseksi py\u00f6veliksi. Py\u00f6velin viralliset nimitykset eiv\u00e4t siis toteutuneet p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Py\u00f6velin ammatista vain harvat miehet j\u00e4iv\u00e4t el\u00e4kkeelle. Vain harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ura p\u00e4\u00e4ttyi r\u00f6t\u00f6sten vuoksi hirsipuuhun tai karkotukseen kaupungista.<\/p>\n

Kirjoittaja on Suomen historian tohtorikoulutettava.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Otsikon sanaparit kertovat kulttuurihistorian alaan kuuluvan tekeill\u00e4 olevan sivuainetutkielmani keskeisist\u00e4 kysymyksist\u00e4. \u201dPy\u00f6veli, mestarismies ja skarpr\u00e4tt\u00e4ri. Turun py\u00f6velit vuosina 1643\u22121722\u201d k\u00e4sittelee kaupunkilaisten suhtautumista n\u00e4ihin miehiin, mutta keskittyy my\u00f6s py\u00f6veleiden k\u00e4sitykseen omasta asemastaan. N\u00e4m\u00e4 kaksi n\u00e4k\u00f6kulmaa eiv\u00e4t aina kohdanneet ja seurauksena oli…<\/p>\n","protected":false},"author":473,"featured_media":764,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353],"class_list":["post-649","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":649},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/BANNERI_Toropainen.jpg",560,290,false],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":2,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/649","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/473"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=649"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/649\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/764"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=649"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=649"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=649"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}