{"id":6570,"date":"2019-12-09T10:14:22","date_gmt":"2019-12-09T08:14:22","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=6570"},"modified":"2024-04-22T14:43:40","modified_gmt":"2024-04-22T11:43:40","slug":"virolaislahtoisen-professorin-ilmar-talven-tieteellinen-perinto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/virolaislahtoisen-professorin-ilmar-talven-tieteellinen-perinto\/","title":{"rendered":"Virolaisl\u00e4ht\u00f6isen professorin Ilmar Talven tieteellinen perint\u00f6"},"content":{"rendered":"

Professori Ilmar Talven syntym\u00e4st\u00e4 tuli tammikuussa 2019 kuluneeksi 100 vuotta. Kansatieteen oppiaine kunnioitti ensimm\u00e4isen ja pitk\u00e4aikaisen professorinsa juhlavuotta j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syyskuussa kansainv\u00e4lisen seminaarin The Legacies of Professor llmar Talve<\/a>, jossa sek\u00e4 puhujat ett\u00e4 eri ty\u00f6ryhm\u00e4t kartoittivat professori Talven tieteellist\u00e4 perint\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Keskustelemassa Helsingin yliopiston vararehtori, kansatieteilij\u00e4 Hanna Snellman, Turun yliopiston kansatieteen professori Helena Ruotsala sek\u00e4 Tarton yliopiston etnologian professori Art Leete. Kuva: Hanna-Kaisa Lassila.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Yksi professorin perinn\u00f6n osa-alueista on mahdollinen piiloagenda. Piiloagendaa on vaikea hahmotella, vaikka sen merkitys on suuri. Virolaissyntyisen Talven kohdalla tekee mieli avata h\u00e4nen vaiheitaan, jotka olivat monella mittapuulla huikeat. Tieteellisten tekstien lis\u00e4ksi h\u00e4n julkaisi my\u00f6s kaunokirjallisuutta, jossa oli omakohtaisia elementtej\u00e4.<\/p>\n

Talve syntyi Mga-nimisess\u00e4 kaupungissa Inkerinmaalla, jonne h\u00e4nen virolaiset vanhempansa olivat siirtyneet ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4. Lapsuutensa ja nuoruutensa h\u00e4n eli Virossa Tapan kaupungissa. Talven kansakouluaikaan vaikutti h\u00e4nen ankara opettajansa, jonka kuri kielsi monta hauskaa asia. Kielletty\u00e4 oli esimerkiksi k\u00e4yd\u00e4 paikallisessa kirjastossa, koska siell\u00e4 oli lapsille arveluttavaa kirjallisuutta.<\/p>\n

Kansatieteen opinnot Talve aloitti Tarton yliopistossa syksyll\u00e4 1938. Seuraavana syksyn\u00e4 syttyi toinen maailmansota, ja Viro joutui miehitetyksi. Sodan j\u00e4lkeen Talve jatkoi opintojaan pakolaisena Ruotsissa, Tukholman yliopistossa. Jo vuonna 1945 h\u00e4n k\u00e4vi kirjeenvaihtoa sitke\u00e4sti ruotsiksi sanakirjan avulla \u2013 toisen virolaisen pakolaisen kanssa. Ollakseen samanvertainen t\u00e4ytyi pyrki\u00e4 enemp\u00e4\u00e4n kuin muut. Ruotsalaisen professorinsa Sigurd Erixonin<\/strong> Talve totesi olleen itselleen toiseksi t\u00e4rkein ihminen heti vaimonsa j\u00e4lkeen.<\/p>\n

\"\"
Emeritusprofessori Pekka Leimu kertomassa Ilmar Talven vuosista Turun kansatieteen professorina. Taustalla kuva Talvesta luennoimassa, etualalla Talven muotokuva. Kuva: Hanna-Kaisa Lassila.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Ruotsalaisen kansatieteen uudet n\u00e4kemykset Talve toi mukanaan my\u00f6s Turkuun, jossa h\u00e4nen siirtolaistaustansa oli himme\u00e4mpi kuin Tukholmassa. Tietty ulkopuolisuus vaivasi silti my\u00f6s Suomessa. Rautaesirippu ei t\u00e4ysin est\u00e4nyt tieteellisi\u00e4 virtauksia Neuvosto-Viron ja Talven v\u00e4lill\u00e4. Viroon Talve p\u00e4\u00e4si vasta kun maa itsen\u00e4istyi uudelleen vuonna 1991, sill\u00e4 h\u00e4n oli kategorisesti kielt\u00e4ytynyt menem\u00e4st\u00e4 maihin, joita hallitsi diktatuuri.<\/p>\n

Oppilaidensa muistoissa Talve oli tiukka professori, joka vaati heilt\u00e4 paljon niin kuin vaati itselt\u00e4\u00e4nkin. Toisaalta esiin nousi huumorintaju ja inhimillisyys. Varhainen leskeys ja kolmen lapsen yksinhuoltajuus heijastuivat varmasti nekin h\u00e4nen toimintaansa, joskin piilotetusti.<\/p>\n

Talven muotokuva katsoi meit\u00e4 juhlaseminaarin auditoriossa. Katsetta voi vain tulkita \u2013 mik\u00e4 olisi Talven viesti t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n Turun kansatieteelle, joka pian vaihtaa nimens\u00e4 etnologian oppiaineeksi?<\/p>\n

Ainakin sinnikkyys, lannistumattomuus ja uteliaisuus uuden edess\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Alkamassa yksi nelj\u00e4st\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4, Museot ja arkistot, Hanneleena Hiedan johtamana. Kuva: Hanna-Kaisa Lassila.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

\"\"
Seminaarissa oli esill\u00e4 kansatieteen opiskelijoiden kurssity\u00f6n\u00e4 tekemi\u00e4 postereita, valokuvia Ilmar Talven vaiheista sek\u00e4 Talven julkaisuja. Tauon esiintymisest\u00e4 vastasi kansanmusiikkitrio \u00c4mm\u00e4t \u00e4\u00e4ness\u00e4. Kuva: Hanna-Kaisa Lassila.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Kirjoittaja on kansatieteest\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 valmistunut filosofian maisteri.<\/em><\/p>\n

Artikkelikuvassa Ilmar Talve, kirjoituskone ja piippu. Kuva on otettu Tukholmassa vuonna 1952. Kuva: Lauri Talven kokoelma.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Professori Ilmar Talven syntym\u00e4st\u00e4 tuli tammikuussa 2019 kuluneeksi 100 vuotta. Kansatieteen oppiaine kunnioitti ensimm\u00e4isen ja pitk\u00e4aikaisen professorinsa juhlavuotta j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syyskuussa kansainv\u00e4lisen seminaarin The Legacies of Professor llmar Talve, jossa sek\u00e4 puhujat ett\u00e4 eri ty\u00f6ryhm\u00e4t kartoittivat professori Talven tieteellist\u00e4 perint\u00f6\u00e4.  …<\/p>\n","protected":false},"author":1775,"featured_media":6576,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113,119],"tags":[2353,1089,269],"class_list":["post-6570","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-ilmar-talve","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":6570},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1089,"label":"Ilmar Talve"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2019\/12\/1.-1952-Ilmar-Talve-363x300.jpg",363,300,true],"author_info":{"display_name":"Eija Schwartz","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/jummatiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1089,"name":"Ilmar Talve","slug":"ilmar-talve","term_group":0,"term_taxonomy_id":1092,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6570","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1775"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6570"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6570\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9707,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6570\/revisions\/9707"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6576"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6570"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6570"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6570"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}