{"id":658,"date":"2013-10-07T10:49:37","date_gmt":"2013-10-07T07:49:37","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=658"},"modified":"2024-05-21T10:55:54","modified_gmt":"2024-05-21T07:55:54","slug":"suomen-oma-skoone","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/suomen-oma-skoone\/","title":{"rendered":"Suomen oma Skoone"},"content":{"rendered":"

Kauppalehden<\/em> p\u00e4\u00e4toimittaja Einar Inkeroinen kritisoi elokuussa 1937 maalaisliittolaisten halua asettaa vahva tullisuoja virolaisia maataloustuotteita vastaan. Vaatimusta oli perusteltu Viron luonnostaan paremmilla tuotanto-olosuhteilla, mutta Inkeroisen mielest\u00e4 samalla periaatteella olisi voinut vaatia tullirajaa my\u00f6s Ruotsin ja Skoonen v\u00e4lille \u2013 olihan Viro heimokansan asuttama maa. Tulevassa v\u00e4it\u00f6skirjassani syvennyn t\u00e4h\u00e4n Inkeroisen havainnollistamaan Viron erikoisasemaan Suomen ulkomaankauppapolitiikassa sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/strong><\/p>\n

\"Viron<\/a>
Viron kanssa k\u00e4yty kauppa osoittautui pettymykseksi erityisesti kotimarkkinateollisuudelle. Syyllisi\u00e4 ei kuitenkaan haettu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lahden takaa. Suomen Teollisuusliiton julkaisema aikakauslehti ihmetteli lokakuussa 1928, ett\u00e4 Suomi oli vasta kymmenennell\u00e4 sijalla Viron tuontimaista. Kuvan arveltiin selitt\u00e4v\u00e4n, miksi virolaiset tunsivat enemm\u00e4n vetoa muihin maihin Suomen sijaan. Suomen Teollisuus<\/em> 16.10.1928.<\/figcaption><\/figure>\n

Suomen ja Viron v\u00e4lill\u00e4 vuonna 1921 solmittu kauppasopimus oli siin\u00e4 mieless\u00e4 poikkeuksellinen, ett\u00e4 se my\u00f6nsi molemminpuolisesti laajoja tullivapauksia, jotka rajattiin muiden kauppasopimusten ulkopuolelle. Alkuper\u00e4isen\u00e4 tavoitteena oli ollut tulliunioni ja solmittua kauppasopimusta pidettiinkin laajalti tulevan unionin ensiaskeleena. Virolle annettua erikoisasemaa Suomen ulkomaankauppapolitiikassa perusteltiin ja selitettiin erityisesti heimosuhteilla sek\u00e4 maiden kansantalouksien suotuisilla eroilla. Heimosuhteiden vaikutus n\u00e4kyi kuitenkin enemm\u00e4n suomalaisten v\u00e4heksyv\u00e4ss\u00e4 suhtautumisessa virolaisiin. Etel\u00e4inen naapuri kuului samaan perheeseen, mutta oli pikkuveljen asemassa. Liikemiespiirit ja monet, l\u00e4hinn\u00e4 oikeistoon kuuluneet, poliitikot k\u00e4sittiv\u00e4t suorastaan velvollisuudekseen ottaa vahva asema Viron talousel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Varsinkin maiden itsen\u00e4isyyden alkuvaiheessa turvauduttiin suoranaiseen sanelupolitiikkaan, ja my\u00f6hemminkin virolaiset syyttiv\u00e4t suomalaisia holhoavasta asenteesta.<\/p>\n

Toinen keskeinen ilmi\u00f6 maiden kaupallisissa suhteissa oli laajalti levinnyt k\u00e4sitys Suomen ja Viron kansantalouksien toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4st\u00e4 luonteesta. T\u00e4t\u00e4 ajatusta vahvistivat maiden itsen\u00e4isyyden alkuvaiheessa l\u00e4hinn\u00e4 virolaiset poliitikot sek\u00e4 kotimarkkinateollisuutta l\u00e4hell\u00e4 olleet piirit. Virossa keskustelu kytkeytyi selke\u00e4sti maiden poliittiseen l\u00e4hentymiseen. Virolla ja Suomella esitettiin olevan luonnolliset edellytykset autarkiaan, jossa Viro tuottaisi maatalouden ylij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ja Suomi teollisuusmaana t\u00e4ytt\u00e4isi Viron markkinoiden kysynn\u00e4n kulutustavaroille. T\u00e4ll\u00e4 varsin l\u00f6yh\u00e4sti todellisuuteen perustuneella ajatuksella oli suora vaikutus maiden v\u00e4liseen ensimm\u00e4iseen kauppasopimukseen, jossa esitetty ty\u00f6njako sai virallisen muodon Viron maataloustuotteille ja Suomen teollisuustuotteille my\u00f6nnettyjen tullivapauksien muodossa.<\/p>\n

\"Vasemmistolainen<\/a>
Vasemmistolainen pilalehti Kurikka n\u00e4ki omien koirien purevan p\u00e4\u00e4ministeri Kallion (kuvassa) johtamaa Maalaisliittoa maaliskuussa 1930. Heimopolitiikkaa perinteisesti tukenut puolue oli joutunut hankalaan tilanteeseen, koska useat sen j\u00e4senet vaativat Virolle annettujen maataloustuotteita koskeneiden tullietujen poistamista. N\u00e4in my\u00f6s tapahtui kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1930, mink\u00e4 Akateeminen Karjala-Seura (koira) n\u00e4ki osoituksena Suomen virallisen ulkopolitiikan kylm\u00e4st\u00e4 suhtautumisesta etel\u00e4iseen heimomaahan. Kurikka<\/em> 8.3.1930.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4ydent\u00e4vyytt\u00e4 painottaneet puheenvuorot vaihtuivat 1930-luvulle tultaessa maiden samankaltaisuuden korostamiseen. Muutoksella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olleen selke\u00e4 kytk\u00f6s Suomen ulkopolitiikan uudelleensuuntautumiseen, mutta se liittyi vahvasti my\u00f6s sis\u00e4poliittisiin kysymyksiin \u2013 erityisesti Maalaisliiton vaikutukseen. Suomen ja Viron taloudellisella kohtalonyhteydell\u00e4 oli toki 1930-luvullakin edelleen kannattajansa heimohenkisiss\u00e4 aitosuomalaisissa piireiss\u00e4 ja my\u00f6s Virossa, mutta taloudellisesta yhteysty\u00f6st\u00e4 kirjoitettiin laajemmin l\u00e4hinn\u00e4 Pohjoismaiden kontekstissa.<\/p>\n

Valmisteilla olevassa v\u00e4it\u00f6skirjassani k\u00e4sittelen t\u00e4t\u00e4 kaupallisten suhteiden ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua Suomessa ja Virossa. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten maiden v\u00e4lisen taloudellisen yhteyden mielekkyys ja Viron asema rakentuivat kauppapoliittisessa keskustelussa ja miten n\u00e4m\u00e4 mielikuvat ohjasivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Suomen kauppapolitiikkaa. Laajemmin tutkimuksessani on kyse poliittisen ja taloudellisen integraation yhtym\u00e4kohdista, joihin voi etsi\u00e4 viitteit\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esimerkiksi Euroopan unionin ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4ydyst\u00e4 keskustelusta.<\/p>\n

Antti-Jussi Nyg\u00e5rd
\n<\/i>yleisen historian jatko-opiskelija<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kauppalehden p\u00e4\u00e4toimittaja Einar Inkeroinen kritisoi elokuussa 1937 maalaisliittolaisten halua asettaa vahva tullisuoja virolaisia maataloustuotteita vastaan. Vaatimusta oli perusteltu Viron luonnostaan paremmilla tuotanto-olosuhteilla, mutta Inkeroisen mielest\u00e4 samalla periaatteella olisi voinut vaatia tullirajaa my\u00f6s Ruotsin ja Skoonen v\u00e4lille \u2013 olihan Viro heimokansan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":659,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,188],"class_list":["post-658","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":658},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/TUTK_nygard_Kuva1-720x514.jpg",420,300,true],"author_info":{"display_name":"Antti-Jussi Nyg\u00e5rd","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/658","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=658"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/658\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10425,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/658\/revisions\/10425"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/659"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=658"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=658"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=658"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}