{"id":6648,"date":"2020-01-03T09:48:14","date_gmt":"2020-01-03T07:48:14","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=6648"},"modified":"2024-04-22T14:42:56","modified_gmt":"2024-04-22T11:42:56","slug":"kontaktit-ja-verkostot-itameren-alueella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kontaktit-ja-verkostot-itameren-alueella\/","title":{"rendered":"Kontaktit ja verkostot It\u00e4meren alueella"},"content":{"rendered":"<p>Uutuusteos avaa monipuolisen kuvan dynaamisesta It\u00e4meren alueesta.<\/p>\n<p>Vuonna 2019 ilmestyi TUCEMEMSin ja Amsterdam University Pressin \u201dCrossing Boundaries\u201d -kirjasarjassa artikkelikokoelma <em>Contacts and networks in the Baltic Sea region: Austmarr as a northern Mare nostrum, ca. 500-1500 AD<\/em>, jonka toimittajat ovat <strong>Maths Bertell<\/strong>, <strong>Frog<\/strong> ja <strong>Kendra Willson<\/strong>.<\/p>\n<p>Kirjan taustalla on vuodesta 2011 toiminut monitieteinen Austmarr-verkosto, joka yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6h\u00e4israutakauden ja varhaiskeskiajan tutkijoita eri aloilta ja eri maista. Tutkijoiden yhteinen kiinnostuksen kohde on kontaktien osuus It\u00e4meren alueen kulttuurien muodostumisessa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_6666\" aria-describedby=\"caption-attachment-6666\" style=\"width: 360px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-6666\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/austmarrlogobig-360x250.jpg\" alt=\"\" width=\"360\" height=\"250\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/austmarrlogobig-360x250.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/austmarrlogobig-768x533.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/austmarrlogobig-432x300.jpg 432w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/austmarrlogobig-228x158.jpg 228w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/austmarrlogobig.jpg 1704w\" sizes=\"auto, (max-width: 360px) 100vw, 360px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-6666\" class=\"wp-caption-text\">Austmarr-verkoston logo (Chris Sellers) pohjautuu Turusta l\u00f6ydettyyn my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaseen Ave Maria -riimukirjoitukseen.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Muinaisnorjan Austmarr, kirjaimellisesti \u2019It\u00e4meri\u2019, esiintyy \u00dej\u00f3\u00f0\u00f3lfr \u00f3r Hvinin skaldirunossa <em>Ynglingatal<\/em> 800-luvulta. Kyseinen s\u00e4keist\u00f6 kertoo Saarenmaalla tapahtuneesta taistelusta virolaisten ja ruotsalaisten sotajoukkojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Artikkelien kirjoittajat ovat arkeologeja, folkloristeja, historioitsijoita, kielentutkijoita, kirjallisuuden tutkijoita ja uskontotieteilij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjan kaksitoista lukua on jaettu nelj\u00e4\u00e4n osioon. Ensimm\u00e4isess\u00e4 osiossa, \u201dMental maps\u201d, k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n maantieteellisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4: muinaisten kreikkalaisten kuvitelmia pohjoisesta merest\u00e4 (<strong>Alexander Podossinov<\/strong>, Ven\u00e4j\u00e4n tiedeakatemia, Moskova), muinaisnorjan ilmasuuntien nimitysten k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja maailman jakamista nelj\u00e4nneksiin (<strong>Tatjana Jackson<\/strong>, Ven\u00e4j\u00e4n tiedeakatemia, Moskova) sek\u00e4 paikannimien esiintymist\u00e4 J\u00f3msv\u00edkingasagassa ja niiden mahdollista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 muistin apuna (<strong>Sirpa Aalto<\/strong>, Oulun yliopisto).<\/p>\n<p>Osio \u201dMobility\u201d kattaa erilaisia aiheita riimukaiverrustekniikasta orjuuteen. <strong>Laila Kitzler \u00c5hfeldt<\/strong> (Riksantikvarie\u00e4mbetet) tarkastelee riimukaivertajien tekniikkaa kolmiulotteisten mikroskooppikuvien avulla pohdiskellen mahdollista k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten muuttoliikett\u00e4 Upplannista Gotlantiin. <strong>Leszek S\u0142upecki<\/strong> (Uniwersytet Rzeszowski) spekuloi er\u00e4\u00e4n puolalaisen aatelissuvun mahdollista pohjoismaista alkuper\u00e4\u00e4. <strong>Jukka Korpela<\/strong> (It\u00e4-Suomen yliopisto) kertoo pohjoiseurooppalaisten naisorjien erikoisasemasta Ven\u00e4j\u00e4n keskiajan orjakaupassa.<\/p>\n<figure id=\"attachment_6657\" aria-describedby=\"caption-attachment-6657\" style=\"width: 201px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-6657\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/9789462982635_prom-201x300.jpg\" alt=\"\" width=\"201\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/9789462982635_prom-201x300.jpg 201w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/9789462982635_prom-768x1145.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/9789462982635_prom-153x228.jpg 153w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/9789462982635_prom.jpg 1374w\" sizes=\"auto, (max-width: 201px) 100vw, 201px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-6657\" class=\"wp-caption-text\">Kirjan kansikuva on maalaus 1500-luvulta Upplannin Odensalan kirkossa, joka edustaa pyh\u00e4n Eerikin ja Henrikin saapumista Suomeen 1100-luvulla. (Valokuva: Maths Bertell)<\/figcaption><\/figure>\n<p>Kolmas osio, \u201dLanguage\u201d, keskittyy lainasanoihin ja nimiin. Kendra Willson (Turun yliopisto) tutkii Ahti-nimen mahdollista esiintym\u00e4\u00e4 Juutinmaalta l\u00f6ydetyss\u00e4 riimukirjoituksessa. <strong>Mikko Bentlin<\/strong> (Universit\u00e4t Greifswald) kertoo suomen kielen alasaksalaislainojen tutkimuksen nykytilanteesta.<\/p>\n<p>Kirjan viimeinen osio, \u201dMythology and religion formation\u201d, esitt\u00e4\u00e4 mytologisten aiheiden vaihtelua ja synkretismi\u00e4. <strong>Lauri Harvilahti<\/strong> (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura) selitt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 \u201dmyyttinen logiikka\u201d ja \u201dmyyttinen diskurssi\u201d poimien esimerkkej\u00e4 kristinuskon vuorovaikutuksesta balttilaisten, germaanisten ja uralilaisten ryhmien vanhojen uskojen kanssa ja motiivien uudelleentulkinnasta ja uudisk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kautta aikojen. <strong>Karolina Kouvola<\/strong> (Helsingin yliopisto) vertailee Kultaneidon eeppisen aiheen variantteja Suomenlahden molemmilta puolilta. <strong>Maths Bertell<\/strong> (Mitt universitetet) kertoo alueellisesta vaihtelusta varhaismodernien saamelaisten samaanirumppujen koristeissa. Frog (Helsingin yliopisto) ehdottaa, ett\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteiset kontaktit ovat aiheuttaneet eri kieliryhmien mytologisten k\u00e4sitysten \u201dkreolisaatiota\u201d tietynlaiseksi alueelliseksi mytologiaksi (\u201dCircum-Baltic mythology\u201d), jonka variaatiota voidaan verrata murrejatkomoon.<\/p>\n<p>Yhdess\u00e4 artikkelit antavat monipuolisen kuvan dynaamisesta alueesta.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.aup.nl\/en\/book\/9789462982635\/contacts-and-networks-in-the-baltic-sea-region\">&gt; Sis\u00e4llysluettelo, johdanto ja kirjatilaukset<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.austmarr.org\/\">&gt; Lis\u00e4tietoa Austmarr-verkostosta<\/a><\/p>\n<p><strong><br \/>\n<\/strong><em>Kirjoittaja on pohjoismaisten kielten tutkija.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Uutuusteos avaa monipuolisen kuvan dynaamisesta It\u00e4meren alueesta. Vuonna 2019 ilmestyi TUCEMEMSin ja Amsterdam University Pressin \u201dCrossing Boundaries\u201d -kirjasarjassa artikkelikokoelma Contacts and networks in the Baltic Sea region: Austmarr as a northern Mare nostrum, ca. 500-1500 AD, jonka toimittajat ovat Maths&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1775,"featured_media":6675,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,1113,1079,1101,1107],"class_list":["post-6648","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-itameri","tag-keskiajan-tutkimus","tag-rautakausi","tag-riimukirjoitukset"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":6648},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1113,"label":"It\u00e4meri"},{"value":1079,"label":"keskiajan tutkimus"},{"value":1101,"label":"rautakausi"},{"value":1107,"label":"riimukirjoitukset"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/01\/yksityiskohta-kansikuvasta-559x300.jpg",559,300,true],"author_info":{"display_name":"Kendra Willson","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/jummatiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1113,"name":"It\u00e4meri","slug":"itameri","term_group":0,"term_taxonomy_id":1116,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"},{"term_id":1079,"name":"keskiajan tutkimus","slug":"keskiajan-tutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1082,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"},{"term_id":1101,"name":"rautakausi","slug":"rautakausi","term_group":0,"term_taxonomy_id":1104,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1107,"name":"riimukirjoitukset","slug":"riimukirjoitukset","term_group":0,"term_taxonomy_id":1110,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6648","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1775"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6648"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6648\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9704,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6648\/revisions\/9704"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6675"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6648"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6648"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6648"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}