{"id":682,"date":"2013-10-07T10:49:36","date_gmt":"2013-10-07T07:49:36","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=682"},"modified":"2024-05-21T10:57:31","modified_gmt":"2024-05-21T07:57:31","slug":"kansatieteellisia-nakokulmia-paikkoihin-ja-paikallisuuksiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kansatieteellisia-nakokulmia-paikkoihin-ja-paikallisuuksiin\/","title":{"rendered":"Kansatieteellisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia paikkoihin ja paikallisuuksiin"},"content":{"rendered":"

Kansatieteellinen symposiumi Landscape, Place, Locality and Space<\/a> ker\u00e4si kes\u00e4kuun alussa Turkuun etnologeja niin Suomesta, Virosta kuin Unkaristakin. Jo vuodesta 1984 jatkunut yhteisty\u00f6 unkarilaisten ja suomalaisten kansatieteilij\u00f6iden kesken innosti t\u00e4n\u00e4 vuonna mukaan my\u00f6s virolaiset kulttuurintutkijat. Osanottajia t\u00e4m\u00e4nkertaisessa symposiumissa oli noin 70. Nelip\u00e4iv\u00e4isen symposiumin j\u00e4rjestiv\u00e4t Ethnos ry, Turun yliopiston kansatieteen ja \u00c5bo Akademin etnologian oppiaineet.<\/strong><\/p>\n

P\u00e4\u00e4puhujia symposiumissa olivat professorit Helena Ruotsala, Art Leete sek\u00e4 Bal\u00e1zs Borsos Turun, Tarton ja Budapestin yliopistoista. Ruotsala, joka on tutkinut Suomen ja Ruotsin v\u00e4liss\u00e4 sijaitsevan kaksoiskaupungin Tornio-Haaparannan asukkaiden arkea kahden valtion v\u00e4lill\u00e4, analysoi puheenvuorossaan ylirajaisuutta ja monipaikkaisuutta valtioiden rajamailla. Leete puolestaan k\u00e4sitteli esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n ihmisen kokemuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4 paikasta, soveltaen tutkimuksessaan Immanuel Kantin, Juri Lotmanin ja Mihail Bahtinin teorioita paikan olemuksesta. Borsos esitteli ymp\u00e4ristoetnologista tutkimustaan, jossa h\u00e4n on pyrkinyt liitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ekologisen ajattelutavan antropologiseen tutkimukseen.<\/p>\n

Symposiumin teemojen \u2013 maisema, paikka, paikallisuus ja tila \u2013 tiimoilta kuultiin 20 esitelm\u00e4\u00e4. Puheenvuoroissa korostuivat erityisesti ne merkitykset, joita paikoille annamme \u2013 koti ei ole koti, jollei sit\u00e4 sellaiseksi koeta. Kuten Leena Rossin esitelm\u00e4st\u00e4 ilmeni, koti ei ole aina turvallinen rauhan tyyssija, jollaiseksi sen miell\u00e4mme, vaan sen seinien sis\u00e4\u00e4n saattaa piiloutua ahdistusta ja v\u00e4kivaltaa.<\/p>\n

\"Kahvitauolla<\/a>
Kahvitauolla Arkenissa. Kuva: Reetta Myllynen.<\/figcaption><\/figure>\n

Maaseudulta suurkaupungin sykkeeseen<\/h3>\n

Laura Hirvi pureutui esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n Berliinin kaupunkikulttuuriin ja siihen, miten kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n voi kokea esimerkiksi taiteen v\u00e4lityksell\u00e4. Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuuteen ja viihtyisyyteen voidaan vaikuttaa my\u00f6s valaistuksella, kuten turkulaista ja tokiolaista kaupunkivalaistusta tutkinut Kensuke Shimizu valotti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Toisaalta kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 my\u00f6s haetaan vaaran mahdollisuuden tuomaa vieh\u00e4tyst\u00e4, kuten Patrick Laviotte toi esille esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n urbaanista extreme-kulttuurista, esimerkkin\u00e4\u00e4n skeittaajat, parkour-harrastajat ja graffiti-taiteilijat. Kaupungit ovat my\u00f6s turistikohteita. Sanna Lillbro\u00e4nda-Annala nosti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n esille Porvoon vanhan kaupungin, joka perinteikk\u00e4\u00e4n\u00e4 puutaloalueena on noussut kulttuuriperint\u00f6kohteeksi ja sit\u00e4 kautta turistikohteeksi. Toisenlaisesta turismista esitelm\u00f6i Timea Bata, joka on tutkinut unkarilaisten h\u00e4\u00e4matkojen trendimuutosta.<\/p>\n

Tarkastelun keski\u00f6ss\u00e4 oli my\u00f6s identiteettien ja paikallisuuden merkitys yhteis\u00f6ille. Niina Koskihaara Turun yliopistosta esitelm\u00f6i Suomessa paljon keskustelua her\u00e4tt\u00e4neiden kuntaliitosten vaikutuksista paikallisidentiteettiin, esimerkkitapauksenaan Mietoisten kyl\u00e4 Varsinais-Suomessa. Erika Vass puolestaan k\u00e4sitteli unkarilaisen v\u00e4hemmist\u00f6ryhm\u00e4n identiteetti\u00e4 Romanian Transylvaniassa. Kirsi Sonckin esitelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmana oli puolestaan ilmastonmuutoksen vaikutukset Rym\u00e4ttyl\u00e4n paikallisyhteis\u00f6n perinteiseen elinkeinoon talvinuottakalastukseen.<\/p>\n

\"Matkalla<\/a>
Matkalla Loistokarille. Kuva: Jussi Lehtonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Saaristomaisemia<\/h3>\n

Seminaari huipentui Kustavissa lauantaina. P\u00e4iv\u00e4n teemana oli \u201dPeople Defined by the Archipelago\u201d ja esitelmien aiheina olivat saaristo, saaristolaisuus ja meri. Jaana Kouri kertoi suullista historiaa, mikrohistoriaa ja ymp\u00e4rist\u00f6historiaa yhdistelev\u00e4st\u00e4 tutkimuksestaan. Katriina Siivonen puolestaan esitelm\u00f6i saaristolaisidentiteetist\u00e4 ja paikallisuuden merkityksest\u00e4 saariston tulevaisuudelle. Sallamaria Tikkasen esitelm\u00e4ss\u00e4 huomio kiinnitettiin merenalaiseen maailmaan. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vedenalainen maailma kiehtoo ihmisi\u00e4 jopa niin paljon, ett\u00e4 veden alla esimerkiksi menn\u00e4\u00e4n naimisiin ja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n konsertteja.<\/p>\n

Etnologista yhteisty\u00f6t\u00e4 1970-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n<\/h3>\n

Ensimm\u00e4iset Unkarin ja Suomen v\u00e4liset kansatieteelliset symposiumit j\u00e4rjestettiin rautaesiripun jakamassa Euroopassa. Yhteisty\u00f6n merkitys ei ole kuitenkaan v\u00e4hentynyt poliittisen tilanteen muututtua, vaan pikemminkin p\u00e4invastoin. Seuraava Suomen, Unkarin ja Viron v\u00e4linen etnologinen symposiumi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Unkarissa. Yhteisty\u00f6n toivotaan laajentuvan niin, ett\u00e4 my\u00f6s Romanian unkarilaiset etnologit osallistuisivat konferenssiin.<\/p>\n

Heini H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen ja Reetta Myllynen ovat kansatieteen p\u00e4\u00e4aineopiskelijoita, jotka saivat ilokseen ty\u00f6skennell\u00e4 symposiumissa avustajina.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kansatieteellinen symposiumi Landscape, Place, Locality and Space ker\u00e4si kes\u00e4kuun alussa Turkuun etnologeja niin Suomesta, Virosta kuin Unkaristakin. Jo vuodesta 1984 jatkunut yhteisty\u00f6 unkarilaisten ja suomalaisten kansatieteilij\u00f6iden kesken innosti t\u00e4n\u00e4 vuonna mukaan my\u00f6s virolaiset kulttuurintutkijat. Osanottajia t\u00e4m\u00e4nkertaisessa symposiumissa oli noin 70….<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":761,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353,269],"class_list":["post-682","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":682},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/BANNERI_Myllynen.jpg",560,290,false],"author_info":{"display_name":"Heini H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen & Reetta Myllynen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/682","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=682"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/682\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10429,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/682\/revisions\/10429"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/761"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=682"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=682"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=682"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}