{"id":692,"date":"2013-10-07T11:01:36","date_gmt":"2013-10-07T08:01:36","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=692"},"modified":"2024-05-20T15:33:45","modified_gmt":"2024-05-20T12:33:45","slug":"enemman-twangia-vahemman-jorinaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/enemman-twangia-vahemman-jorinaa\/","title":{"rendered":"Enemm\u00e4n twangi\u00e4, v\u00e4hemm\u00e4n jorinaa!"},"content":{"rendered":"
\"Surf:<\/a>
Surf: 90 % kaikua, 10 % twangi\u00e4, Dick Dale.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 alkoi kolmas vuoteni musiikkitieteen oppiaineessa. Opiskellessani olen useaan kertaan t\u00f6rm\u00e4nnyt yhteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmaan: rockin suomenkielisen sanaston puutteellisuuteen. Koska rockin kieli on englanti, kaikki k\u00e4sitteet perustermist\u00f6st\u00e4 soittotekniikoihin ja sointiv\u00e4reihin ovat englanniksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ongelmia ilmenee erityisesti suomeksi kirjoitettaessa. Kuitenkaan englannista johdettujen anglismien k\u00e4ytt\u00f6 ei ole toivottavaa. Olemme pohtineet asiaa yhdess\u00e4 eri kursseilla. Tuntuu, ett\u00e4 ihmiset osaavat sanoa miten ei kuulu kirjoittaa, mutta siihen, miten kuuluu kirjoittaa, kaikki tuntuvat vastaavan vain olankohautuksella.<\/strong><\/p>\n

Englannin kieless\u00e4 on olemassa monia erityisi\u00e4 soittotekniikoita, efektej\u00e4 tai soundeja kuvaavia termej\u00e4, mutta suomessa ei niink\u00e4\u00e4n. Usein yhtyeen tai artistin sointiv\u00e4ri\u00e4 kuvaava k\u00e4site on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti anglismi. Yksi t\u00e4llaisista k\u00e4sitteist\u00e4 on twang<\/i>, joka usein yhdistet\u00e4\u00e4n Fender- ja Cretch-s\u00e4hk\u00f6kitaroiden soundiin. HuK-tutkielmassani koin vaikeaksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kyseisen termin, koska ainoa tarjolla oleva sanakirjak\u00e4\u00e4nn\u00f6s k\u00e4sitteelle on nasaali. Laulu\u00e4\u00e4ni voi olla nasaali, mutta ent\u00e4 soittimen \u00e4\u00e4ni? Voiko Fender-soundia kutsua nasaaliksi? Tosin twang-sanalla viitataan my\u00f6s honottavalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 laulaviin artisteihin, kuten Hank Williamsiin. Tutkielmassani n\u00e4in parhaaksi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 banjon ja huuliharpun soundin kuvaamisessa sanaa \u201dhonottava\u201d (twanging<\/i>).<\/p>\n

\"Honottavan<\/a>
Honottavan country-laulajan lemmenkipe\u00e4 blues, Hank Williams.<\/figcaption><\/figure>\n

HuK-tutkielmani Thunder Road<\/i> -elokuvan (1958) musiikkia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 luvussa vastaani tuli twangin ohella akustisen kitaran avosointus\u00e4estyst\u00e4 kuvaava strumming<\/i>. Avosointus\u00e4estyst\u00e4 tarkoittavan sanan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on \u201dr\u00e4mpytys\u201d. En tiennyt sopiiko sana tieteelliseen tyyliin. Tutkielmani toisessa luvussa kuvatessani r&b-musiikille ominaista karkeaa saksofonisoundia sanalla \u201dr\u00e4k\u00e4inen\u201d. Palautteesta ilmeni, ett\u00e4 kyseinen sana ei kuulu tieteelliseen tyyliin. Esimerkiksi klassisessa musiikissa ei ole kyseist\u00e4 tekniikkaa kuvaavaa k\u00e4sitett\u00e4, koska tekniikkaa ei juurikaan k\u00e4ytet\u00e4. Rock-journalistiikassa vakiintunut adjektiivi \u201dr\u00e4k\u00e4inen\u201d kuvaa karkeaa soundia, ja todenn\u00e4k\u00f6isesti suurin osa lukijoista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 adjektiivi t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoittaa. Kiinnostavaa on, ett\u00e4 jos rock-journalististen k\u00e4sitteiden k\u00e4ytt\u00f6 sallittaisiin tiettyyn pisteeseen asti, k\u00e4rsisik\u00f6 tieteellisen tyylin uskottavuus? Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asia selvi\u00e4\u00e4 opintojeni edistyess\u00e4!<\/p>\n

Olli Lehtonen
\nmusiikkitieteen kolmannen vuoden opiskelija<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 alkoi kolmas vuoteni musiikkitieteen oppiaineessa. Opiskellessani olen useaan kertaan t\u00f6rm\u00e4nnyt yhteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmaan: rockin suomenkielisen sanaston puutteellisuuteen. Koska rockin kieli on englanti, kaikki k\u00e4sitteet perustermist\u00f6st\u00e4 soittotekniikoihin ja sointiv\u00e4reihin ovat englanniksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ongelmia ilmenee erityisesti suomeksi kirjoitettaessa. Kuitenkaan…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":693,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,347],"class_list":["post-692","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-musiikkitiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":692},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":347,"label":"musiikkitiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/OPISK_Lehtonen_kuva1.jpg",382,270,false],"author_info":{"display_name":"Olli Lehtonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":347,"name":"musiikkitiede","slug":"musiikkitiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":347,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":37,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/692","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=692"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/692\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10407,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/692\/revisions\/10407"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/693"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=692"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=692"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=692"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}