{"id":6921,"date":"2020-05-22T14:19:55","date_gmt":"2020-05-22T11:19:55","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=6921"},"modified":"2024-04-22T13:59:11","modified_gmt":"2024-04-22T10:59:11","slug":"opiskelijat-raittiin-suomen-puolesta-1930-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/opiskelijat-raittiin-suomen-puolesta-1930-luvulla\/","title":{"rendered":"Opiskelijat raittiin Suomen puolesta 1930-luvulla"},"content":{"rendered":"

\u201dRaitis kansa! Mik\u00e4 ihana kuva!\u201d, visioitiin Turun ylioppilaslehdess\u00e4 kieltolain kumoamisen j\u00e4lkimainingeissa vuonna 1935. Tuolloin raittiusaate kukoisti Turun akateemisissa piireiss\u00e4, kun kolmasosa kaikista Turun yliopiston opiskelijoista kuului raittiusyhdistykseen.<\/em><\/strong><\/p>\n

Paljon on Aurajoessa vett\u00e4 virrannut, ennen kuin on p\u00e4\u00e4sty noilta ajoilta kunnioitettavaan satavuotiaaseen Turun yliopistoon. Juhlavuoden hengess\u00e4 sukelsimme opinahjomme menneeseen osana Kulttuurihistorian kirjoittaminen -kurssia. Nykyhetkest\u00e4 k\u00e4sin tarkasteltuna TYRY:n tarina kertoo palan paikallista historiaa mullistavista ajoista. Lis\u00e4ksi se on kuva akateemisen ylioppilasv\u00e4en kirkkaista visioista.<\/p>\n

TYRY eli Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys k\u00e4ynnisti toimintansa helmikuussa 1930 vaatimattoman 11 j\u00e4senen voimin. Yhdistyksen tavoitteena oli raittiin el\u00e4m\u00e4ntavan edist\u00e4minen ja sen my\u00f6t\u00e4 muulle kansalle esimerkkin\u00e4 toimiminen. V\u00e4kijuomien nauttiminen ongelmineen n\u00e4htiin esteen\u00e4 Suomen uljaalle tulevaisuudelle.<\/p>\n

Turun yliopistoa perustettaessa Suomessa oli tuoreeltaan voimassa kieltolaki, jonka mukaisesti kaikkien alkoholijuomien valmistus ja myynti oli rangaistuksen uhalla kielletty.\u00a0 Ajat olivat kuitenkin muuttuneet akateemisen raittiustoiminnan rantautuessa yliopistolle kymmenen vuotta my\u00f6hemmin. Laajalti toimimattomaksi koettu kieltolaki oli tulossa tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n, mutta nautti edelleen kannatusta raittiusliikkeen ja TYRY:n parissa.<\/p>\n

Lakeja t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 oli kuitenkin \u201dvakaumuksellinen puoli\u201d, kuten yhdistyksen sihteerin\u00e4 toiminut Ilmari Nieminen linjasi Turun ylioppilaslehdess\u00e4 syksyll\u00e4 1931. T\u00e4m\u00e4 periaate osoittautui pian t\u00e4rke\u00e4ksi suomalaisten enemmist\u00f6n \u00e4\u00e4nestetty\u00e4 kieltolain kumoamisen puolesta.<\/p>\n

Kieltoja ja hauskanpitoa<\/h3>\n

Alkoholiliikkeiden (nyk. Alko) avattua ovensa 5.4.1932 olivat my\u00f6s turkulaiset ylioppilaat uuden tilanteen edess\u00e4. Alkoholijuomien nauttiminen saattoi tulla ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Turun yliopiston historiassa lailliseksi ja n\u00e4kyv\u00e4ksi osaksi opiskelijoiden juhlakulttuuria. TYRY:n aktiivit asettuivat kuitenkin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isesti vastustamaan t\u00e4llaista kehityst\u00e4 ylioppilaskunnassa. Turun yliopiston ylioppilaskunnan virallinen kanta asiaan muotoiltiinkin lopulta yhteisty\u00f6ss\u00e4 TYRY:n kanssa. Sen mukaisesti ylioppilaskunta ei anonut anniskeluoikeuksia.\u00a0 Lis\u00e4ksi se kielsi v\u00e4kijuomien nauttimisen ja p\u00e4ihtyneen\u00e4 esiintymisen ylioppilaskunnan juhlissa ja tiloissa.<\/p>\n

Alkoholipoliittinen vaikuttaminen oli kuitenkin vain pieni osa TYRY:n monipuolista toimintaa, ja sivitysty\u00f6t\u00e4 tehtiin esimerkiksi kirjoittamalla ja tapaamalla ihmisi\u00e4.\u00a0 Toimintaan vaikutti my\u00f6nteisesti pian TYRY:n perustamisen j\u00e4lkeen vuonna 1931 toimintansa aloittanut\u00a0Turun ylioppilaslehti.\u00a0 Tuttavallisemmin Tylkk\u00e4rin\u00e4 tunnettu lehti mahdollisti turkulaisille ylioppilaille keskeisten asioiden julkisen k\u00e4sittelyn. TYRY:n merkitt\u00e4vyydest\u00e4 ylioppilaskunnan keskuudessa kertoo jotain se, ett\u00e4 Tylkk\u00e4ri julkaisi vuosina 1931\u20131935 per\u00e4ti nelj\u00e4 raittiusaatteelle omistettua TYRY-erikoisnumeroa.<\/p>\n

Tyryl\u00e4iset ajoivat asiaansa turkulaisten ylioppilaiden keskuudessa, mutta tekiv\u00e4t my\u00f6s laajempaa raittiusty\u00f6t\u00e4. Yhdistys kiersi Lounais-Suomen oppikouluja 5\u20138-henkisen kiertueen voimin. Vuosittain j\u00e4rjestettiin abiturienteille illanviettoja niin Turussa kuin Turun ulkopuolellakin. Reippaiden laulujen kerrottiin ilahduttaneen abiturientteja. Er\u00e4\u00e4nkin vauhdikkaan ja reipastunnelmaisen illanvieton mainittiin p\u00e4\u00e4ttyneen enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n antaumuksella esitettyyn \u201ckarkeloon\u201d.<\/p>\n

Yliopisto-opiskelijoille TYRY j\u00e4rjesti aktiivisesti keskustelutilaisuuksia, kokouksia ja retki\u00e4. Kokoukset p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t illanviettoihin, ja ohjelmassa saattoi olla esimerkiksi lausuntaa tai tyrytt\u00e4rien kansantanhu-esityksi\u00e4. Kerran l\u00e4sn\u00e4olijoita viihdytettiin humoristisella s\u00e4hk\u00f6st\u00e4 kertovalla esitelm\u00e4ll\u00e4. Sunnuntaiaamuisin yhdeks\u00e4lt\u00e4 Tyryl\u00e4iset l\u00e4htiv\u00e4t ev\u00e4sretkelle, usein Ruissalon maisemiin. Toiminta kantoi hedelm\u00e4\u00e4 ja j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4t moninkertaistuivat nopeasti. Vuoden 1943 lopulla j\u00e4seni\u00e4 oli jo 145 koko yliopiston opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4n ollessa 365.<\/p>\n

\u00a0\u201cAinoastaan raitis kansa on tulevaisuuden kansa\u201d<\/h3>\n

Raittiin yhteistoiminnan esittelemisen ohella Tylkk\u00e4rin TYRY-erikoisnumeroissa oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s yhdistyksen vakavampi aatteelinen puoli. Raittius ei ollut vain henkil\u00f6kohtainen valinta, vaan is\u00e4nmaallista toimintaa. Kansanrakkauden syvyytt\u00e4 kuvattiin ylist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suomenkielisten kansalaisten auttamishaluisia sankareita, jotka tekiv\u00e4t ty\u00f6t\u00e4\u00e4n kansan syviss\u00e4 riveiss\u00e4.\u00a0 N\u00e4ihin auttajiin laskettiin kuuluvaksi my\u00f6s aktiiviset raittiusihmiset, jotka\u00a0tekiv\u00e4t omakohtaisia uhrauksia ja tinkiv\u00e4t omista nautinnoistaan.<\/p>\n

Ty\u00f6 kuvattiin ikuiseksi taisteluksi onnellisen ja voimakkaan is\u00e4nmaan hyv\u00e4ksi. Usein se rinnastettiin vakavaan kylv\u00f6ty\u00f6h\u00f6n, jossa siemeniksi valikoitui vain laatutavara.\u00a0 Mieleen nostatettiin my\u00f6s alituinen itsen kasvattamisen vaade ja syv\u00e4n totuuden etsiminen, mutta my\u00f6s tulevaisuuden puuta oli jatkuvasti kasteltava ja hoidettava.<\/p>\n

Akateemisen raittiustoiminnan n\u00e4kymi\u00e4 ruoti Tylkk\u00e4riss\u00e4 my\u00f6s suomalaisen alkoholipolitiikan vaikuttajana my\u00f6hemmin tunnettu Uuno Tuominen. H\u00e4n ulotti katseensa raittiusty\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n: raitis is\u00e4nmaa ei ollut saavutettavissa hetken ty\u00f6ll\u00e4 ja h\u00e4ilyv\u00e4ll\u00e4 harrastuksella, vaan ihanteen toteutuminen vaatisi vuosikymmenien ja vuosisatojen k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 kysyv\u00e4\u00e4 ponnistusta. \u201cMit\u00e4 nuoriso on t\u00e4n\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 kansakunta on huomenna\u201d, olikin vetoomus aatteeseen sitoutumiseen tulevaisuuden t\u00e4hden.<\/p>\n

Toiminnan hiipuminen<\/h3>\n

Aatteen palosta ja vankasta kannatuksestaan huolimatta TYRY kohtasi my\u00f6s vastustusta aina perustamiskokouksestaan l\u00e4htien. Yksinomaan alkoholikysymykseen keskittyminen\u00a0esitettiin kriitikoiden taholta mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4\u00a0is\u00e4nmaan rakentamisen suurten kysymysten rinnalla. Lis\u00e4ksi juomatapojen vastustusta v\u00e4itettiin hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4ksi, koska v\u00e4kijuomien k\u00e4yt\u00f6n sanottiin johtuvan ihmisen luontaisesta tarpeesta. Raittiusv\u00e4en piiriss\u00e4 pohdittiinkin, onko mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 tehd\u00e4 raittiusty\u00f6t\u00e4 aikana, jolloin v\u00e4kijuomien valta-asema tuntui olevan vahvistumassa. Ilmeisen moni raittiusihminen vet\u00e4ytyi kyll\u00e4styneen\u00e4 ja katkerana syrj\u00e4\u00e4n raittiusty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Alkoholin k\u00e4ytt\u00f6 alkoi hiljalleen vapautua kampuksella 1950-luvulta alkaen. Akateeminen raittiusihanne ajautui marginaaliin viimeist\u00e4\u00e4n suurten ik\u00e4luokkien saapuessa yliopistoon 1960-luvulla. Samaan aikaan entist\u00e4 politisoituneempi yhdistystoiminta keskitti tarmonsa uudenlaisiin kysymyksiin. TYRY lakkautettiin virallisesti vuonna 1971.<\/p>\n

Se, kuinka aatteen palo jatkoi liekehtimist\u00e4\u00e4n j\u00e4senist\u00f6n syd\u00e4miss\u00e4 ja toimissa yliopisto-el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 on kiinnostava, mutta jo aivan toinen kysymys.\u00a0 Puoli vuosisataa j\u00e4rjest\u00f6n lopullisen hiipumisen j\u00e4lkeen yliopistoon on kuitenkin astunut tutkitusti edellist\u00e4 raittiimpi sukupolvi. Ehk\u00e4p\u00e4 tulevaisuudessa p\u00e4\u00e4semme todistamaan j\u00e4rjest\u00e4ytyneen raittiustoiminnan paluuta kampukselle.<\/p>\n

Kirjoittajat ovat kulttuurihistoriaa sivuaineena opiskelevia uskontotieteilij\u00f6it\u00e4.<\/em><\/p>\n

Valokuva: Pietinen, CC BY 4.0.<\/em><\/p>\n

Lis\u00e4tietoa aiheesta:<\/p>\n

Ahonen, Jukka: Raittiusaatteen kriisi. Alkoholin vuosisata: suomalaisten alkoholiolojen vaiheita 1900-luvulla<\/em>. Toim. Matti Peltonen, Hanna Kuusi ja Kaarina Kilpi\u00f6. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2006, 328-375.<\/p>\n

Turun ylioppilaslehden numerot 11\/1931, 11\/1932, 12\/1933 ja 2B\/1945.<\/p>\n

Varjo, Kerttu: Turun Ylioppilaitten Raittiusyhdistys (TYRY) 1930-1971. Alkoholikysymys <\/em>4\/1980, 71-100.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dRaitis kansa! Mik\u00e4 ihana kuva!\u201d, visioitiin Turun ylioppilaslehdess\u00e4 kieltolain kumoamisen j\u00e4lkimainingeissa vuonna 1935. Tuolloin raittiusaate kukoisti Turun akateemisissa piireiss\u00e4, kun kolmasosa kaikista Turun yliopiston opiskelijoista kuului raittiusyhdistykseen. Paljon on Aurajoessa vett\u00e4 virrannut, ennen kuin on p\u00e4\u00e4sty noilta ajoilta kunnioitettavaan satavuotiaaseen…<\/p>\n","protected":false},"author":2769,"featured_media":6924,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,275],"class_list":["post-6921","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":6921},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/05\/TYRY-helsingiss\u00e4-478x300.jpg",478,300,true],"author_info":{"display_name":"Johanna Kujala & Ossi Korpi","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/temyllutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6921","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2769"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=6921"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6921\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9687,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/6921\/revisions\/9687"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/6924"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=6921"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=6921"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=6921"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}