{"id":696,"date":"2013-10-07T10:49:36","date_gmt":"2013-10-07T07:49:36","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=696"},"modified":"2024-05-21T10:57:07","modified_gmt":"2024-05-21T07:57:07","slug":"tahto-avartaa-tulenkantajat-kasitetta-toi-vuoden-humanistimaisteri-tittelin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tahto-avartaa-tulenkantajat-kasitetta-toi-vuoden-humanistimaisteri-tittelin\/","title":{"rendered":"Tahto avartaa tulenkantajat-k\u00e4sitett\u00e4 toi vuoden humanistimaisteri -tittelin"},"content":{"rendered":"

Vuoden humanistitohtorin valinta on monivuotinen perinne yliopistomme humanistisessa tiedekunnassa, mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna valittiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa my\u00f6s vuoden humanistimaisteri. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen vuoden 2012 humanistimaisteriksi valittiin Matti Mieskonen, joka ansaitsi arvosanan laudatur Suomen historian pro gradustaan Toinen tulenkantajuus. Tulenkantajien kulttuuriliikkeen aatteellinen ja k\u00e4sitteellinen muutos 1929\u20131939.<\/i><\/strong><\/p>\n

\"Vuoden<\/a>
Vuoden 2012 humanistimaisteri Matti Mieskonen uuden asuinpaikkansa, T\u00f6\u00f6l\u00f6nlahden, maisemissa. Kuva: Liina Aalto.<\/figcaption><\/figure>\n

Mieskonen kuvailee kunniamainintaa miellytt\u00e4v\u00e4ksi yll\u00e4tykseksi \u201dperihumanistille\u201d ja on iloinen, ett\u00e4 tutkimusaihe on onnistunut her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielenkiintoa seminaariryhm\u00e4n ulkopuolellakin. Mieskosen oma kiinnostus tulenkantajia kohtaan her\u00e4si alun perin ryhm\u00e4n kirjailijoiden Mika Waltarin, Olavi Paavolaisen, Uuno Kailaan ja Lauri Viljasen teosten kautta.<\/p>\n

\u2013 Jo proseminaarivaiheessa olin vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 tulevat opinn\u00e4ytteeni tulisivat k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n tavalla tai toisella tulenkantajia, Mieskonen kertoo.<\/p>\n

Historiantutkimus on pitk\u00e4\u00e4n tyytynyt kopioimaan kirjallisuustieteen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n kuvan tulenkantajista pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kirjallisena liikkeen\u00e4. Monien mieliss\u00e4 ryhmittym\u00e4 on merkinnyt 1920-luvun kulttuuriel\u00e4m\u00e4n symbolia, mutta 1930-luvun toinen tulenkantajuus mainitaan vain sivulauseessa. Mieskonen kirjoittaa, ett\u00e4 per\u00e4kk\u00e4isten vuosikymmenten ja kahden tulenkantajuuden v\u00e4liin on muodostunut \u201dkeinotekoinen katkos\u201d. Kirjallisuustieteilij\u00e4 ajattelee kulttuuriliikkeen loppuneen 1920-luvun j\u00e4lkeen, kun tulenkantajat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 keskitt\u00e4neet kaikkia voimiaan kulttuuritaisteluun. Mieskonen puolestaan ei ajattele liikett\u00e4 vain kirjallisina tuotoksina, vaan n\u00e4kee liikkeen 1930-luvun politisoitumisen ja yhteiskunnallisten uudistusten ajamisen historiallisen ilmi\u00f6n muutoksena.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4n kaltainen ep\u00e4selv\u00e4 ja v\u00e4h\u00e4n tutkittu aihe on tietysti mieluinen tutkittavaksi, Mieskonen kiteytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Mieskosen kandidaatinty\u00f6 ja pro gradu -tutkielma tukivat aiheiltaan toisiaan, ja h\u00e4n tekikin niit\u00e4 osittain yht\u00e4aikaisesti. H\u00e4n kokee saaneensa runsaasti tukea graduprosessiinsa h\u00e4nt\u00e4 ohjanneilta professori Kari Ter\u00e4kselt\u00e4 ja professori Kirsi Vainio-Korhoselta. Tutkimuskirjallisuutta Mieskonen tuntee lukeneensa \u201dvarsin paljon\u201d. Tulenkantajista puhuttaessa kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 vallitseekin runsaudenpula. Mieskosen mukaan hankaluutta tuotti juuri aineiston rajaaminen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistosta h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n Martti Haavion, Lauri Viljasen sek\u00e4 Erkki ja Katri Valan arkistoja. Erityisen kiehtovaksi toisen tulenkantajuuden Mieskoselle teki Erkki Valan persoona:<\/p>\n

\u2013 Erkki Vala j\u00e4i toisen maailmansodan j\u00e4lkeen paljolti sisarensa Katri Valan runoilijamaineen alle, mutta sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana h\u00e4n oli keskeinen kulttuurihenkil\u00f6 ja olennainen osa niin 1920- kuin 1930-luvunkin tulenkantajia. Erkki Vala on nyky\u00e4\u00e4n paljolti unohdettu, mik\u00e4 tietysti ei lainkaan v\u00e4henn\u00e4 h\u00e4nen mielenkiintoisuuttaan tutkimuskohteena.<\/p>\n

Hyvink\u00e4\u00e4n kaupunginmuseon arkistonhoitajan ty\u00f6n ohella Mieskonen on Suomen historian oppiaineen jatko-opiskelija ja valmistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa Erkki Valaan ja tulenkantajat-k\u00e4sitteeseen liittyen. Vuoden humanistimaisteri haluaa jatkaa tulenkantajien k\u00e4sitteen laajentamista:<\/p>\n

\u2013 Tulenkantajat ovat olennainen osa Suomen sotienv\u00e4list\u00e4 kulttuurihistoriaa, mutta monesti ryhm\u00e4\u00e4n viitataan olettaen, ett\u00e4 ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4, aikakaudesta, toiminnasta ja merkityksest\u00e4 olisi olemassa yksimielisyys. N\u00e4in ei silti ole asian laita, eik\u00e4 tule olemaan niin pitk\u00e4\u00e4n kuin perusteellinen historiankirjoitus tulenkantajista on saatu aikaan.<\/p>\n

Anniina Palosaari
\nSuomen historian oppiaineen harjoittelija kes\u00e4ll\u00e4 2013<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden humanistitohtorin valinta on monivuotinen perinne yliopistomme humanistisessa tiedekunnassa, mutta t\u00e4n\u00e4 vuonna valittiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa my\u00f6s vuoden humanistimaisteri. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksen vuoden 2012 humanistimaisteriksi valittiin Matti Mieskonen, joka ansaitsi arvosanan laudatur Suomen historian pro gradustaan Toinen tulenkantajuus….<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":697,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353,239,245],"class_list":["post-696","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua","tag-hkt-laitos","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":696},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":239,"label":"HKT-laitos"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/OPISK_Humanistimaisteri_kuva.jpg",247,300,false],"author_info":{"display_name":"Anniina Palosaari","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":239,"name":"HKT-laitos","slug":"hkt-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":239,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":52,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=696"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10428,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/696\/revisions\/10428"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/697"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=696"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=696"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=696"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}