{"id":703,"date":"2013-10-07T10:49:36","date_gmt":"2013-10-07T07:49:36","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=703"},"modified":"2024-05-21T10:59:28","modified_gmt":"2024-05-21T07:59:28","slug":"eurooppalaisuudesta-tutkimuskohteena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/eurooppalaisuudesta-tutkimuskohteena\/","title":{"rendered":"Eurooppalaisuudesta tutkimuskohteena"},"content":{"rendered":"

\"OPIN_Kiiskinen_Kuva\"<\/a>Samalla kun on eurooppalaisuutta korostavaa politiikkaa sek\u00e4 erilaisia kertomuksia ja mielikuvia eurooppalaisuudesta, on my\u00f6s yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen erilaisia tapoja omaksua ja soveltaa niihin liittyvi\u00e4 ideoita, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja rakenteita. Voidaan kysy\u00e4, millaisia ovat ne prosessit, joiden kautta eurooppalaisuudesta voi tulla paikallisesti merkityksellist\u00e4. Puolassa, EU:n ulkorajalla, rajat ylitt\u00e4v\u00e4 hanketoiminta tarjoaa mahdollisuuden havainnoida yksil\u00f6n, yhteis\u00f6n ja eurooppalaisuuden v\u00e4lisi\u00e4 uusia suhteita. N\u00e4m\u00e4 voivat tuntua suomalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s sangen vierailta.<\/strong><\/p>\n

Haastattelin rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 projektitoimijoita p\u00e4\u00e4asiassa Puolan ja Ukrainan raja-alueella, jossa havainnoin vuosina 2003\u20132009 erilaisia, p\u00e4\u00e4osin EU-rahoitettuja, kulttuuri- ja kulttuuriperint\u00f6projekteja. N\u00e4iden \u201dyhteisty\u00f6projektien\u201d toimijoina olivat usein museot, paikalliset kulttuuritalot sek\u00e4 erilaiset yhdistykset. Seuraavassa esittelen yksitt\u00e4isen projektitoimijan, jonka hankkeet kertovat niist\u00e4 moninaisista tavoista, joilla EU-rajaa sek\u00e4 siihen vaikuttavia prosesseja voidaan neuvotella raja-alueilla.<\/p>\n

Projektitoimijan vanhemmat oli siirretty Kaakkois-Puolasta Puolan It\u00e4meren rannikolle toisen maailmansodan j\u00e4lkeen ns. Akcja Wisla -operaatiossa. T\u00e4ll\u00f6in \u201dukrainalaisiksi\u201d m\u00e4\u00e4ritellyt ihmiset siirrettiin pois raja-alueelta uuden Puola\u2013Neuvostoliitto-rajan l\u00e4heisyydest\u00e4. Nyt EU-Puolassa, henkil\u00f6 toimii Puola\u2013Ukraina-suhteiden \u201dkulttuurisen yhteisty\u00f6n\u201d puolesta liikkuen kansallisen, eurooppalaisen ja paikallisen tason v\u00e4lill\u00e4. H\u00e4n kuvastaa erityist\u00e4 muutoksen leimaamaa ajanjaksoa, jossa my\u00f6s paikallinen tieto ja kulttuuriperint\u00f6 korostuvat.<\/p>\n

Ukrainan ns. oranssi vallankumous vuonna 2004 n\u00e4ytti muodostavan erityisen spontaanin \u201dkansojen yhteyden\u201d puolalaisten ja ukrainalaisten v\u00e4lille. Ukrainalaisten demokratisoitumista ja eurooppalaistumista tukeakseen toimija j\u00e4rjesteli paljon yleis\u00f6\u00e4 ja median huomiota ker\u00e4nneit\u00e4 musiikkikonsertteja Puolan kaupungeissa. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2004 Puolasta tuli osa EU:ta ja EU-rahoitus Puolan it\u00e4rajalla lis\u00e4\u00e4ntyi. Paikalliset kulttuuritoimijat olivat aktiivisia hankkeissa, mutta niin olivat my\u00f6s moninaiset ulkopuoliset tahot. Nyt toimija koki, ett\u00e4 monet kulttuuriperint\u00f6projektit ottivat toisen maailmansodan seuraukset paikalliselle kulttuuriperinn\u00f6lle ja yhteis\u00f6ille heikosti huomioon.<\/p>\n

Projektitoimija alkoi itse j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 vuosittain rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 uskonnollisia, mutta kaikille paikallisille avoimia, kulkueita rajan yli paikalla, jossa virallista rajanylityspaikkaa ei ole. H\u00e4n aloitti my\u00f6s populaarimusiikkikonserttien j\u00e4rjest\u00e4misen vuosittain EU-rajalinjan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, yleens\u00e4 joka vuosi uudessa paikassa. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n on toiminut ilman EU-rahaa. Toiminnallaan h\u00e4n kertookin niist\u00e4 moninaisista tavoista, joilla paikalliset ja ylirajaiset \u201dkulttuurit\u201d muokkaavat EU-rajaa. Eurooppalainen raja on mahdollisuus ottaa paikallisen perinn\u00f6n merkitykset ja yhteis\u00f6jen hyvinvointi huomioon sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 valtion rajasta eroavia kulttuurisia rajoja.<\/p>\n

Karri Kiiskinen on filosofian tohtori, jonka kansatieteen alaan kuuluva v\u00e4it\u00f6skirja <\/i>Bordering with Culture(s): Europeanization and Cultural Agency at the External Border of the European Union<\/a> tarkastettiin Turun yliopistossa elokuussa 2013.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Samalla kun on eurooppalaisuutta korostavaa politiikkaa sek\u00e4 erilaisia kertomuksia ja mielikuvia eurooppalaisuudesta, on my\u00f6s yksil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen erilaisia tapoja omaksua ja soveltaa niihin liittyvi\u00e4 ideoita, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja rakenteita. Voidaan kysy\u00e4, millaisia ovat ne prosessit, joiden kautta eurooppalaisuudesta voi tulla paikallisesti…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":704,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,269],"class_list":["post-703","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":703},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2013\/10\/OPIN_Kiiskinen_Kuva.jpeg",277,300,false],"author_info":{"display_name":"Karri Kiiskinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/703","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=703"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/703\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10431,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/703\/revisions\/10431"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/704"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=703"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=703"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=703"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}