{"id":7275,"date":"2020-12-24T06:30:52","date_gmt":"2020-12-24T04:30:52","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=7275"},"modified":"2020-12-18T18:14:49","modified_gmt":"2020-12-18T16:14:49","slug":"enkeleita-onko-heita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/enkeleita-onko-heita\/","title":{"rendered":"Enkeleit\u00e4 \u2013 onko heit\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Enkeli on joulun kuvastoa \u2013 yksille kauneinta sellaista ja toisille pahinta kitsi\u00e4. Joka tapauksessa enkelin hahmo ja idea on keskeist\u00e4 kristillist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja samalla monen suomalaisenkin omakohtaista kulttuurista muistia. Suomessa etenkin suojelusenkelin hahmolla on ylisukupolvinen sijansa pyh\u00e4koulujen, kiiltokuvien, lastenlaulujen ja koriste-esineiden kautta. Lutherin mielest\u00e4 jokaisella ihmisell\u00e4 on oma suojelusenkeli ja sellaisen kuva onkin koristanut monen kodin sein\u00e4\u00e4.<\/strong><\/p>\n

\"Maalaus
Suojelusenkeli, saksalainen postikortti 1900. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Enkelin hahmo ei ole syntynyt tyhj\u00e4st\u00e4 vaan siihen on muuntuen tiivistynyt monen vanhan kulttuurin eri nimill\u00e4 kutsuttuja rajanylitt\u00e4j\u00e4hahmoja. Kristillisess\u00e4, kuten my\u00f6s juutalaisessa ja islamilaisessa perinteess\u00e4 enkeli on angelos<\/em>, sanansaattaja. Se on ymm\u00e4rretty jumaluuden l\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi tai ihmisten maailmassa ilmenev\u00e4ksi ja toteutuvaksi tuonpuoleiseksi voimaksi. Islamissa enkeleiden kerrotaan l\u00e4sn\u00e4olollaan pyhitt\u00e4v\u00e4n Kaaban mustan kiven ja Koraanin mukaan jokaisen ihmisen hyv\u00e4t ja pahat teot kirjaa yl\u00f6s kaksi enkeli\u00e4.<\/p>\n

Enkelit muuttuvat kulttuurin mukana<\/h3>\n

Kuten muutkin kulttuuriset symbolit, enkeli on kokenut useita muodonmuutoksia. Taide, ja etenkin kuvataide, on kertonut meille milt\u00e4 enkelit voivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Usein \u2013 muttei aina \u2013 enkeli on kuvattu ihmishahmoiseksi, monesti siivekk\u00e4\u00e4ksi. Enkelit ovat olleet hyvi\u00e4 ja pahoja, suloisia ja kauhistuttavia, tuhoaviakin. On arkkienkeleit\u00e4 ja kuolemanenkeleit\u00e4. Joskus ne on kuvattu pulleiksi pikkuvauvoiksi, joskus taas silkaksi v\u00e4riksi, valoksi tai energiaksi. Esoteeriset virtaukset ovat osaltaan rikastaneet enkelikuvastoa ja esimerkiksi tuoneet monille enkeleille mies- ja naispuoliset vastinparit.<\/p>\n

\"Maalaus,
Kuoleman enkeli, \u00c9mile Jean-Horace Vernet 1851. Eremitaasi, Pietari. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Eri enkeleille on ajateltu erilaisia teht\u00e4vi\u00e4, jotka nekin muuttuvat, kun kulttuuri muuttuu. Enkelit paitsi kuljettavat viestej\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi parantavat, suojelevat ja taistelevat. Arkkienkeli Gabriel, joka vei viestin Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4 Marialle tai Jibril-nimisen\u00e4 saneli Koraanin Mohammedille, on nykykulttuurissa my\u00f6s internetin enkeli, sill\u00e4 siell\u00e4 viestit nykyisin kulkevat. Kirjoitin \u201dangel\u201d Googlen hakukentt\u00e4\u00e4n ja sain 0,63 sekunnissa 1\u00a0770\u00a0000\u00a0000 mit\u00e4 erikoisinta osumaa. Kuvahaku tuottaa niin tuttuja kuin villej\u00e4 tuloksia.<\/p>\n

Enkeleill\u00e4 on t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4<\/h3>\n

Kun tein tutkimusta suomalaisten naisten 2000-luvun alussa voimistuneen enkelikiinnostuksen parissa, olin aluksi h\u00e4keltynyt: miten ihmeess\u00e4 niinkin monet suomalaiset koulutetut naiset saattoivat uskoa enkeleihin! Kun syvennyin ilmi\u00f6\u00f6n sek\u00e4 kysymys \u201duskomisesta\u201d ett\u00e4 siit\u00e4, miten enkelit olivat heille \u201dolemassa\u201d, purkautui osiinsa. Eiv\u00e4t naiset v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina yksinkertaisesti \u201duskoneetkaan\u201d \u2013 vaan joskus esimerkiksi leikkiv\u00e4t, toivoivat ja kokeilivat, k\u00e4yttiv\u00e4t luovaa kulttuurista mielikuvitusta tai rakensivat arkeensa tarpeellisia tukikahvoja silloin kun el\u00e4m\u00e4 kolhi ja ankeutti. Enkelit toimivat t\u00e4llaisen kulttuurisen ja eksistentiaalisen ty\u00f6n t\u00e4rkein\u00e4 v\u00e4linein\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"\"
Polvistunut enkeli. Bukhara School, n. 1555\u20131560. British Museum. Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure>\n

Erityisen kiinnostavaa oli se, miten enkelit hetkin n\u00e4yttiv\u00e4t olevan naisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 varsin vahvasti olemassa \u2013 kun ne jo seuraavana hetken\u00e4 muuttuivat sovinnaisiksi vertauskuviksi erilaisille hyville asioille. Ne siis eleliv\u00e4t semioottisella ja ontologisella janalla, jonka toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oli tuttu kulttuurinen kuva ja symboli ja toisessa jokin hetkeksi animoitunut, el\u00e4v\u00e4ksi tullut vaikutus. Tuota merkityksen muuntumisen tapahtumaa oli lumoavaa seurata. Aloin ajatella, ett\u00e4 ehk\u00e4 monet muutkin asiat ovat olemassa kuten enkelit siten, ett\u00e4 niiden intensiteetti ja toden tuntu vaihtelee herk\u00e4sti tilanteesta toiseen.<\/p>\n

Enkeli, joka meilt\u00e4 puuttuu<\/h3>\n

Nyt ajattelen, ett\u00e4 kenties enkelin hahmon olisi taas kerran syyt\u00e4 muuttaa muotoaan kulttuurisessa mielikuvituksessamme. Minua on nimitt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n vaivannut yksi asia siit\u00e4 pit\u00e4en, kun joskus kolusin Rooman enkelikuvia t\u00e4ynn\u00e4 olevia taidemuseoita. Kristillisen kulttuurin piiriss\u00e4 kehittyneest\u00e4 kuvataiteesta, ainakaan sen valtavirrasta, ei n\u00e4ytt\u00e4nyt l\u00f6ytyv\u00e4n el\u00e4inhahmoisia enkeleit\u00e4, vaikka siivekk\u00e4it\u00e4 ja muuten ihmeellisi\u00e4 el\u00e4inhahmoja l\u00f6ytyy monesta mytologiasta ja uskomusperinteest\u00e4. Ehk\u00e4 olisikin aika etsi\u00e4 ja kutsua esiin erilaiset mahdolliset ja mahdottomat el\u00e4inenkelit ja raivata sit\u00e4kin kautta tilaa monilajisuudelle. Olisi kiinnostavaa seurata, millaista kulttuurista ty\u00f6t\u00e4 el\u00e4inenkelit alkaisivat tehd\u00e4 ja onnistuisivatko ne yht\u00e4\u00e4n osaltaan purkamaan ihmiskeskeist\u00e4 ajattelua.<\/p>\n

Kirjoittaja on uskontotieteen professori.<\/em><\/p>\n

> Enkeleist\u00e4 kertoo my\u00f6s Hiiskutun p\u00e4\u00e4toimittaja, yliopistonlehtori Matti Kamppinen muutaman vuoden takaisessa humanistisen tiedekunnan joulukalenterissa<\/a>.<\/p>\n

> Mist\u00e4 kansanomaisessa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisess\u00e4 enkeliuskossa on kyse? Kuuntele Terhi Utriaisen haastattelu Yle Areenasta<\/a> (julk. 25.11.2017).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Enkeli on joulun kuvastoa \u2013 yksille kauneinta sellaista ja toisille pahinta kitsi\u00e4. Joka tapauksessa enkelin hahmo ja idea on keskeist\u00e4 kristillist\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4 ja samalla monen suomalaisenkin omakohtaista kulttuurista muistia. Suomessa etenkin suojelusenkelin hahmolla on ylisukupolvinen sijansa pyh\u00e4koulujen, kiiltokuvien, lastenlaulujen ja…<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":7284,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[1401,2353,1413,1419,1407,257],"class_list":["post-7275","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-enkelit","tag-hiiskuttua","tag-islam","tag-juutalaisuus","tag-kulttuuriset-kuvat","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":7275},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":1401,"label":"enkelit"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1413,"label":"islam"},{"value":1419,"label":"juutalaisuus"},{"value":1407,"label":"kulttuuriset kuvat"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2020\/12\/Hiiskuttua_nostokuva-450x300.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Terhi Utriainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":1401,"name":"enkelit","slug":"enkelit","term_group":0,"term_taxonomy_id":1404,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1413,"name":"islam","slug":"islam","term_group":0,"term_taxonomy_id":1416,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1419,"name":"juutalaisuus","slug":"juutalaisuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1422,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1407,"name":"kulttuuriset kuvat","slug":"kulttuuriset-kuvat","term_group":0,"term_taxonomy_id":1410,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7275","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7275"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7275\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7329,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7275\/revisions\/7329"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7275"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7275"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7275"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}