{"id":7455,"date":"2021-02-10T12:23:16","date_gmt":"2021-02-10T10:23:16","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=7455"},"modified":"2021-02-10T12:53:16","modified_gmt":"2021-02-10T10:53:16","slug":"sivistykselliset-keinot-poliittisen-paatoksenteon-ja-valtiosuunnittelun-osana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/sivistykselliset-keinot-poliittisen-paatoksenteon-ja-valtiosuunnittelun-osana\/","title":{"rendered":"Sivistykselliset keinot poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja valtiosuunnittelun osana"},"content":{"rendered":"

Rituaalien ja myyttien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana 1800-luvun hallitsijaretoriikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimukseni nostaa esiin sukujuuriltaan l\u00e4nsisuomalaiset Alexander Armfeltin, Carl Johan Walleenin, Emil Stjernvall-Walleenin ja Casimir von Kothenin sivistyspoliitikkoina ja kulttuuriperint\u00f6ty\u00f6n edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6in\u00e4.<\/strong><\/p>\n

N\u00e4iden Soci\u00e9t\u00e9 pour l\u2019Encouragement de la Culture des Beaux-Arts en Finland -yhdistyksen syntyyn (1846) ja alkuvuosikymmenien kehitykseen merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttaneiden virkamiesten ajattelutavassa korostui tieteen, kulttuurin ja koulutuksen poliittisen merkityksen esilletuonti ja sivistyksellisten arvojen kiinnitt\u00e4minen elimelliseksi osaksi valtioidentiteetti\u00e4. Zacharias Topelius<\/strong> kutsui yhdistyst\u00e4 \u201dj\u00e4isest\u00e4 maaper\u00e4st\u00e4 nousseeksi kev\u00e4\u00e4ksi\u201d, mik\u00e4 esti pohjoista maata ja sen kulttuuria vaipumasta ep\u00e4toivoon.<\/p>\n

Kansallisarkiston asiakirjaperint\u00f6\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 tutkimukseni korostaa valtiomiehen ja oppineen v\u00e4list\u00e4 suhdetta \u2013 sit\u00e4, miten oppinut lis\u00e4si valtiomiehen arvovaltaa ja toisin p\u00e4in. Kun aikaisemmin uskonnolla oli ollut keskeinen rooli hallinnon viestinviej\u00e4n\u00e4, modernisoituvissa olosuhteissa my\u00f6s oppineet kuten Topelius osallistuivat virkamiesten rinnalla politiikan sommitteluun ja hallinnon perustelemiseen. My\u00f6s virkamiehet k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t hallinnollista ja poliittista toimintaansa symboliselle kielelle: luomalla Topeliukselle vaikutusvaltaisen toimintakent\u00e4n Soci\u00e9t\u00e9 pour l\u2019Encouragement de la Culture des Beaux-Arts en Finland -yhdistyksest\u00e4, Armfelt, Walleenit ja von Kothen edistiv\u00e4t varhaista kansallista tietoisuutta.<\/p>\n

Tavoitteena poliittisen ja kulttuurisen vallan tasapaino<\/strong><\/h3>\n
\"\"
Ministerivaltiosihteeri Armfeltin allekirjoitus kirjeess\u00e4. Kansallisarkisto, Alexander Armfeltin arkisto I, kirjeit\u00e4 1843\u20131873.<\/figcaption><\/figure>\n

Hallitsijan suojeluksessa syntyneen, kansallisen kulttuurin edist\u00e4mist\u00e4 tavoitelleen yhdistyksen organisaatio, rakenne ja p\u00e4\u00e4tavoitteet heijastelivat aikakauden eurooppalaista kulttuurista ilmastoa ja erityisesti ranskalaiselle hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4lle ominaista ancien r\u00e9gime<\/em> -ideologiaa, jota Ven\u00e4j\u00e4n monarkia sovelsi laajasti.<\/p>\n

Senaattori Carl Johan Walleenin laatima Soci\u00e9t\u00e9n perustamisjulistus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 jo Voltairen<\/strong> esitt\u00e4m\u00e4n ajatuksen valtioidentiteetin kahden keskeisimm\u00e4n rakennusaineen, poliittisen <\/em>ja kulttuurisen <\/em>vallan ihanteellisesta tasapainosta. Mik\u00e4li jompikumpi puuttui, valtioidentiteetti olisi ep\u00e4t\u00e4ydellinen: \u201dhistorialliseksi valtioksi\u201d tuleminen edellytti molempien osa-alueiden yht\u00e4l\u00e4ist\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 ajattelutavassa korostui kulttuuria, tiedett\u00e4 ja koulutusta koskevien teemojen poliittinen ohjaus ja korkea poliittinen arvo. V\u00e4linein\u00e4 k\u00e4ytettiin muun muassa hallinnon ulkopuolisten oppineiden (kuten Topelius) sitouttamista ep\u00e4suorasti hallinnon palvelukseen ja sen valvontaan.<\/p>\n

Varsinaissuomalaiset valtiomiestaidot ja sivistyspoliittinen ajattelu<\/strong><\/h3>\n

Vaikka Soci\u00e9t\u00e9n p\u00e4\u00e4maja sijaitsi Helsingiss\u00e4, sen poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa johtivat vuosikymmenien ajan hallitsijan l\u00e4heisyydess\u00e4 toimineet avainhenkil\u00f6t, joilla oli lukuisia yhteisi\u00e4 nimitt\u00e4ji\u00e4; heid\u00e4n sukujuuret olivat Varsinais-Suomessa tai Satakunnassa, heill\u00e4 oli pitk\u00e4aikainen, peritty valtiosuunnittelun ja Ven\u00e4j\u00e4-suhteiden kokemus ja he olivat olleet tekemisiss\u00e4 Turun akatemian, my\u00f6s Turun romantiikan piiriss\u00e4.<\/p>\n

Sulautuessaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1846 Helsingin p\u00e4\u00e4yhdistykseen juuri Turun paikallisyhdistys oli taannut Soci\u00e9t\u00e9n olemassaololle ja jatkuvuudelle keskeisen laajimman j\u00e4senpohjan. Yhdistyksen sihteerin\u00e4 toiminut Topelius viittasikin Varsinais-Suomen merkitykseen Soci\u00e9t\u00e9n kymmenvuotiskertomuksessa tervehtim\u00e4ll\u00e4 Turkua suomalaisen kulttuurin kehtona (den finska bildingens vagga<\/em>):\u201dTurussa ei ollut pulaa heist\u00e4 \u2013 \u2013 jotka yst\u00e4vyydell\u00e4 ja aineellisella panostuksellaan tukivat lahjakkuuksia, jotka aurasivat viel\u00e4 raivaamattomia teit\u00e4\u2026\u201d.<\/p>\n

Sivistyneet hallintomiehet<\/strong><\/h3>\n
\"\"
Suomen ministerivaltiosihteerin apulainen Pietarissa, vapaaherra Emil Stjernvall-Walleen. Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n

Soci\u00e9t\u00e9n vaikuttajat edustivat Stjernvall-Walleenin sanoin sivistyneen hallintomiehen, h\u00f4nnete homme<\/em>n ideaalia (vilpit\u00f6n, kunniallinen, luotettava herrasmies). He k\u00e4yttiv\u00e4t kirjeenvaihdossaan ranskaa ja lukivat eurooppalaisia filosofeja. T\u00e4llaisen valistuneen hallinnon ihanteena oli rauhanomainen, maltillinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kulku, mik\u00e4 aina taltuttaisi turhan agitaation, ja mist\u00e4 Stjernvall-Walleen k\u00e4ytti l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 termi\u00e4 murmur<\/em> (sivu\u00e4\u00e4ni). Sivistyneit\u00e4, vilpitt\u00f6mi\u00e4 miehi\u00e4 ei ohjaisi liiallinen puoluehenki eik\u00e4 heit\u00e4 harhaanjohdeta erilaisten poliittisten tendenssien ja toimijoiden taholta. Ja p\u00e4invastoin kuin kiihkomielisimm\u00e4t fennofiilit, vilpitt\u00f6m\u00e4t miehet eiv\u00e4t tavoittele Suomen sulkemista pois yleiseurooppalaisesta viitekehyksest\u00e4.<\/p>\n

Soci\u00e9t\u00e9n avainhenkil\u00f6t ovat edustavia esimerkkej\u00e4 hallitsijan mieltymyksest\u00e4 sotilastaustaisiin miehiin. Emil Stjernvall-Walleen oli ollut tulevan keisari Aleksanteri II:n aseveli Henkivartiov\u00e4en Paavalin rykmentiss\u00e4, ja osallistunut muun muassa h\u00e4nen Grand Tour <\/em>-matkaan Italiaan 1837\u20131838, jolloin kruunuperij\u00e4 oli yritt\u00e4nyt suostutella my\u00f6s Armfeltin liittym\u00e4\u00e4n matkaseuraan. Vaikka Stjernvall-Walleenilla oli muodollisesti yliopiston sihteerin asema, h\u00e4n vietti suurimman osan ty\u00f6urastaan Pietarhovissa \u201derityisteht\u00e4viss\u00e4\u201d ja tulevan keisarin neuvonantajana.<\/p>\n

Korkeisiin moraalisiin ihanteisiin sitoutunut, tinkim\u00e4t\u00f6n kenraaliluutnantti Casimir von Kothen edustaa sen sijaan ancien r\u00e9gime<\/em> -hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n loppuvaiheen \u201dmuuttumattomuuden\u201d periaatetta. H\u00e4n kuvasi asemaansa Ma\u00eetre<\/em>n (hallitsija, mestari, herra) rinnalla \u201dpyh\u00e4ksi velvollisuudeksi\u201d. Von Kothen, joka usein jakoi aatteet ja niiden kannattajat jyrk\u00e4sti joko hyviin tai pahoihin, tunsi Topeliuksen \u201dkuin omat taskunsa\u201d. Von Kothenille Topelius edusti kaikkea sit\u00e4, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4, moraalista ja Jumalaa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Autokraattinen hallinto Eurooppa-mielisell\u00e4 vivahteella<\/strong><\/h3>\n

Poliittisen milj\u00f6\u00f6n hallitseminen sivistyksellisin keinoin ei siis ollut uusi ilmi\u00f6, vaan keskeinen osa eurooppalaista ajattelua, esimerkiksi Ranskan monarkian aatteellista perint\u00f6\u00e4. Selvimmin ilmi\u00f6 n\u00e4kyy 1700\u20131800-luvun hallintojen pyrkimyksess\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tiedett\u00e4, kirjallisuutta ja taidetta kuninkaallisten tai keisarillisten akatemioiden ja niit\u00e4 heijastelevien yhdistysten, kuten Soci\u00e9t\u00e9n alaisuuteen.<\/p>\n

Yh\u00e4 laajempien ryhmien osallistuminen hallinnon selitt\u00e4miseen oli osa viestinn\u00e4n ja tiedonhallinnan metodologista muutosta, mik\u00e4 v\u00e4hitellen maallisti aiemmin myyttisen\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 hallitsijakuvaa. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa Topeliuksen rooli oli keskeinen.<\/p>\n

Elina Sopo on kulttuuriperinn\u00f6n postdoc-tutkija.<\/em><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4<\/h4>\n

Elina Sopo: The testament politique of Nicholas I? Monarchical propaganda and the birth of a national collection<\/a>, Journal of the History of Collections<\/em>, 2020. Oxford: Oxford University Press (2020).<\/p>\n

Jukka Sarjala: Uusi teos Turun ylioppilaista<\/a> [Turun romantiikka], Hiiskuttua<\/em> 7.1.2021.<\/p>\n

Artikkelin kansikuva: \u201dLe peuple sous l’ancien Regime” (osa). Ranskalainen pilapiirros, 1815. Wikimedia Commons.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rituaalien ja myyttien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana 1800-luvun hallitsijaretoriikkaa k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimukseni nostaa esiin sukujuuriltaan l\u00e4nsisuomalaiset Alexander Armfeltin, Carl Johan Walleenin, Emil Stjernvall-Walleenin ja Casimir von Kothenin sivistyspoliitikkoina ja kulttuuriperint\u00f6ty\u00f6n edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6in\u00e4. N\u00e4iden Soci\u00e9t\u00e9 pour l\u2019Encouragement de la Culture des Beaux-Arts en Finland -yhdistyksen…<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":7482,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[1605,1617,2353,389,209,1587,1599,1581,1311,1593,1611],"class_list":["post-7455","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-asiakirjaperinto","tag-hallinto","tag-hiiskuttua","tag-kulttuuriperinnon-tutkimus","tag-kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma","tag-myytit","tag-retoriikka","tag-rituaalit","tag-sivistys","tag-turun-romantiikka","tag-varsinais-suomi"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":7455},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":1605,"label":"asiakirjaperint\u00f6"},{"value":1617,"label":"hallinto"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":389,"label":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus"},{"value":209,"label":"Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma"},{"value":1587,"label":"myytit"},{"value":1599,"label":"retoriikka"},{"value":1581,"label":"rituaalit"},{"value":1311,"label":"sivistys"},{"value":1593,"label":"turun romantiikka"},{"value":1611,"label":"Varsinais-Suomi"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/02\/HIISK_Sopo_nostokuva-1-533x300.jpg",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Elina Sopo","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":1605,"name":"asiakirjaperint\u00f6","slug":"asiakirjaperinto","term_group":0,"term_taxonomy_id":1608,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1617,"name":"hallinto","slug":"hallinto","term_group":0,"term_taxonomy_id":1620,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":389,"name":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus","slug":"kulttuuriperinnon-tutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":389,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"},{"term_id":209,"name":"Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma","slug":"kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma","term_group":0,"term_taxonomy_id":209,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"},{"term_id":1587,"name":"myytit","slug":"myytit","term_group":0,"term_taxonomy_id":1590,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1599,"name":"retoriikka","slug":"retoriikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":1602,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1581,"name":"rituaalit","slug":"rituaalit","term_group":0,"term_taxonomy_id":1584,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1311,"name":"sivistys","slug":"sivistys","term_group":0,"term_taxonomy_id":1314,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"},{"term_id":1593,"name":"turun romantiikka","slug":"turun-romantiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":1596,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1611,"name":"Varsinais-Suomi","slug":"varsinais-suomi","term_group":0,"term_taxonomy_id":1614,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7455","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7455"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7455\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7488,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7455\/revisions\/7488"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7482"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7455"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7455"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7455"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}