{"id":7644,"date":"2021-03-30T11:06:42","date_gmt":"2021-03-30T08:06:42","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=7644"},"modified":"2021-03-30T13:04:59","modified_gmt":"2021-03-30T10:04:59","slug":"miksi-sana-luonto-pitaisi-korvata-sanalla-priroda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/miksi-sana-luonto-pitaisi-korvata-sanalla-priroda\/","title":{"rendered":"Miksi sana luonto pit\u00e4isi korvata sanalla priroda?"},"content":{"rendered":"

Maamme uutisia 11.11.1937:\u00a0Neuvosto-Suomen hallituksen asettama kielikomitea on eilisess\u00e4 kokouksessaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt poistaa kielest\u00e4mme mm. sellaiset k\u00f6mpel\u00f6t ja keinotekoiset uudissanat kuin luonto<\/em>, kasvi<\/em> ja tiedemies<\/em> N\u00e4iden sijaan otetaan neuvostomaan yhten\u00e4isyyden nimiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ven\u00e4j\u00e4n kielen sanat priroda, rastenije<\/em> ja ut\u0161onyj.<\/em><\/strong><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 uutinen on tietenkin fantasiaa. Jos kuitenkin olisimme 1930-luvulla olleet osa Neuvostoliittoa ja kirjakielemme olisi ollut hyvin nuori, edellisen kaltaiset muutokset kieless\u00e4mme olisivat olleet jopa todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4. Ja monet muutkin tutut sanat olisi heitetty roskakoriin. Suomalaisten koulukirjojen teksti olisi saattanut muuttua sekakieleksi: Ut<\/em>\u0161<\/em>onyjt tutkivat prirodaa, johon kuuluvat rastenijet ja <\/em>\u017e<\/em>ivotnyjt<\/em> eli nykysuomeksi Tiedemiehet tutkivat luontoa, johon kuuluvat kasvit ja el\u00e4imet<\/em>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n tapaista kuvitteellista esimerkki\u00e4 k\u00e4ytti Turun yliopiston erikoistutkija Arto Moisio<\/strong> havainnollistaessaan luennolla sukukielemme marin kehityst\u00e4 1930-luvun lopulla. Maria puhuu noin puoli miljoonaa ihmist\u00e4 Volgan suuren mutkan alueella Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Marilaiset olivat saaneet 1920-luvun Neuvostoliitossa mahdollisuuden vapaasti kehitt\u00e4\u00e4 kirjakielt\u00e4\u00e4n. Reilun vuosikymmenen aikana luotiin eri tieteenaloja varten runsaasti termist\u00f6\u00e4, jota sitten hy\u00f6dynnettiin marinkielisiss\u00e4 oppikirjoissa.<\/p>\n

Poliittinen tilanne kuitenkin muuttui 1930-luvun lopussa, ja marin kielen omapohjainen kehittyminen katkesi. Marilaiset termit korvattiin ven\u00e4j\u00e4nkielisill\u00e4 vastineillaan. Luontoa tarkoittavan sanan pyrtys<\/em> korvasi useimmiten ven\u00e4j\u00e4n priroda<\/em>, ja sanat ku<\/em>\u0161<\/em>kyl<\/em> \u2019kasvi\u2019 ja tunem<\/em>\u0161<\/em>e<\/em> \u2019tiedemies\u2019 pyrittiin vaihtamaan sanoiksi rastenije<\/em> ja ut\u0161onyj<\/em>.<\/p>\n

\u2013 Haluttiin, ett\u00e4 kaikissa Neuvostoliiton kieliss\u00e4 eri alojen termist\u00f6 vastaisi toisiaan, Moisio selitt\u00e4\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n kieli olisi sementti, joka sitoisi yhteen valtavan maan monet kansat.<\/p>\n

Jokin sana saattoi my\u00f6s olla juuriltaan ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4. Samalla tavalla kuin suomen luonto<\/em>, joka on luoda<\/em>-verbin johdos, marin pyrtys<\/em>-sanan takaa l\u00f6ytyy jumalan luomisty\u00f6h\u00e4n viittaava verbi. T\u00e4m\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n sopinut yhteen Neuvostoliiton ateistisen aatemaailman kanssa.<\/p>\n

\"Ryhm\u00e4kuva,
Kirjan kirjoittajat: vas. Jorma Luutonen, Arto Moisio, Nade\u017eda Krasnova ja Oleg Sergejev.<\/figcaption><\/figure>\n

Arto Moisio on yhdess\u00e4 marilaisten tutkijoiden Oleg Sergejevin<\/strong> ja Nade<\/strong>\u017e<\/strong>da Krasnovan<\/strong> sek\u00e4 projektia johtaneen dosentti Jorma Luutosen<\/strong> kanssa julkaissut laajan teoksen, jossa tutkitaan marin kielen eri aloihin liittyv\u00e4n erikoissanaston kehityst\u00e4 1920- ja 1930-luvulla. L\u00e4hdeaineistona olivat tuon aikaiset oppi- ja valistuskirjaset. Tutkimus tehtiin Turun yliopiston Volgan alueen kielten tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4, ja sit\u00e4 rahoitti Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n

Tutkijoiden silmien eteen piirtyi kuva h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n ilmaisukykyisest\u00e4 kielest\u00e4, jolla marit pystyiv\u00e4t kirjoittamaan l\u00e4hes kaikesta omalla kielell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Ihmeellist\u00e4 oli my\u00f6s se, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tutkijan aarreaittaa ei ollut koskaan aikaisemmin tosimieless\u00e4 avattu, Luutonen toteaa. Ty\u00f6t\u00e4mme helpotti suuresti vanhojen marilaisten oppikirjojen tuleminen digitoituina kaikkien k\u00e4ytett\u00e4viksi Kansalliskirjaston tietokannassa.<\/p>\n

Tutkimusryhm\u00e4 p\u00e4\u00e4tti ottaa yksityiskohtaisen tarkastelun kohteeksi elollista luontoa tarkastelevien tiedonalojen, biologian, anatomian, el\u00e4intieteen ja kasvitieteen kielen.<\/p>\n

\u2013 Arto valitsi tutkimustavan, josta aluksi ajattelin, ett\u00e4 se on hirve\u00e4n hidas ja vaikea, Luutonen muistelee. H\u00e4n halusi l\u00e4hte\u00e4 luonnontieteen k\u00e4sitteist\u00e4 ja katsoa, miten niit\u00e4 ilmaistiin eri sanoilla.<\/p>\n

\u2013 Kielentutkijana jouduin t\u00e4ss\u00e4 muuttumaan luonnontieteilij\u00e4ksi, Moisio naurahtaa. Onneksi sain apua yst\u00e4v\u00e4llisilt\u00e4 biologian ja anatomian asiantuntijoilta.<\/p>\n

\"Kirjan\u2013 Min\u00e4 valitsin tutumman tien, Luutonen jatkaa. Keskityin projektin marilaisten j\u00e4senten kanssa tarkastelemaan termien muodostustapoja: sananjohtoa ja yhdyssanoja sek\u00e4 sanojen merkityksen muuttumista silloin, kun kieless\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n olemassa olevia sanoja otettiin termik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Tutkimuksen tulokset kokoava yli 400-sivuinen teos Marin kirjakielten termist\u00f6n kehitys 1920- ja 1930-luvulla: Elollista luontoa tutkivat tieteet<\/em> julkaistiin Suomalais-Ugrilaisen Seuran kustantamana vuoden 2020 lopussa.<\/p>\n

Kirjoittaja on Volgan alueen kielten tutkimusyksik\u00f6n erikoistutkija.<\/em><\/p>\n

> Lue kirja verkossa<\/a><\/p>\n

> Teoksen esittely kustantajan verkkosivustolla<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maamme uutisia 11.11.1937:\u00a0Neuvosto-Suomen hallituksen asettama kielikomitea on eilisess\u00e4 kokouksessaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt poistaa kielest\u00e4mme mm. sellaiset k\u00f6mpel\u00f6t ja keinotekoiset uudissanat kuin luonto, kasvi ja tiedemies N\u00e4iden sijaan otetaan neuvostomaan yhten\u00e4isyyden nimiss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ven\u00e4j\u00e4n kielen sanat priroda, rastenije ja ut\u0161onyj. T\u00e4m\u00e4 uutinen on…<\/p>\n","protected":false},"author":191,"featured_media":7665,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53,119],"tags":[2353,983,1785,575,527,1779],"class_list":["post-7644","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kielentutkimus","tag-marin-kieli","tag-suomalais-ugrilainen-kielentutkimus","tag-suomen-kieli","tag-volgan-alueen-kielten-tutkimusyksikko"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":7644},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":983,"label":"kielentutkimus"},{"value":1785,"label":"marin kieli"},{"value":575,"label":"suomalais-ugrilainen kielentutkimus"},{"value":527,"label":"suomen kieli"},{"value":1779,"label":"Volgan alueen kielten tutkimusyksikk\u00f6"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/03\/trees-690727_1920-451x300.jpg",451,300,true],"author_info":{"display_name":"Jorma Luutonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/marvas\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":983,"name":"kielentutkimus","slug":"kielentutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":986,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":6,"filter":"raw"},{"term_id":1785,"name":"marin kieli","slug":"marin-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":1788,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":575,"name":"suomalais-ugrilainen kielentutkimus","slug":"suomalais-ugrilainen-kielentutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":575,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":527,"name":"suomen kieli","slug":"suomen-kieli","term_group":0,"term_taxonomy_id":527,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":24,"filter":"raw"},{"term_id":1779,"name":"Volgan alueen kielten tutkimusyksikk\u00f6","slug":"volgan-alueen-kielten-tutkimusyksikko","term_group":0,"term_taxonomy_id":1782,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7644","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/191"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7644"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7644\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7677,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7644\/revisions\/7677"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7665"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7644"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7644"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7644"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}