{"id":778,"date":"2014-04-07T08:31:48","date_gmt":"2014-04-07T05:31:48","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=778"},"modified":"2024-05-20T15:28:27","modified_gmt":"2024-05-20T12:28:27","slug":"agnes-suurhuora-ja-rakkauden-monet-kasvot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/agnes-suurhuora-ja-rakkauden-monet-kasvot\/","title":{"rendered":"Agnes Suurhuora ja rakkauden monet kasvot"},"content":{"rendered":"

Vanha suurhuora Agnes Thomasintyt\u00e4r sai kuvaavan nimens\u00e4 1600-luvun alkupuolen Turussa. Kaupungissa oli toki muitakin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vakinaista tointa harjoittaneita naisia, kuten Neitsyt Annika, Sorsa-Malin ja Pikku-Kaisa, mutta todisteena suurhuoran pitk\u00e4st\u00e4 urasta olivat h\u00e4nen kuusi aviotonta lastaan, joilla kaikilla oli eri is\u00e4. Lis\u00e4ksi Agnesin tiedettiin maanneen muidenkin miesten kanssa. Turussa n\u00e4it\u00e4 miehi\u00e4 kutsuttiin nimell\u00e4 huoranmets\u00e4st\u00e4j\u00e4, horj\u00e4gare<\/i>. Nykyisin yleisen k\u00e4sityksen mukaan \u00e4iti el\u00e4tti avioliiton ulkopuolella syntyneet lapsensa, mutta Agnesin tapaus osoittaa, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 lapset olleet t\u00e4ysin merkityksett\u00f6mi\u00e4 heid\u00e4n isilleenk\u00e4\u00e4n.<\/b><\/p>\n

Kaakinpuu ja karkotus<\/h3>\n
\"Luettelo<\/a>
Luettelo Agnesin lapsista. Turun kaupunginarkisto, TRO BIa 6, 18.10.1634, 110v\u2212111. Kuva: Veli Pekka Toropainen.<\/figcaption><\/figure>\n

Turussa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n siet\u00e4neen t\u00e4m\u00e4n ammatin harjoittajia tiettyyn pisteeseen saakka. Heid\u00e4n toimintansa tulee esiin kaupungin oikeusp\u00f6yt\u00e4kirjoissa p\u00e4\u00e4osin vasta silloin, kun he aiheuttivat j\u00e4rjestysh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 tai varastivat omaisuutta. T\u00e4ll\u00f6in tuomioksi tuli torilla seisovassa kaakinpuussa ruoskiminen ja lopulta kaupungin rajojen ulkopuolelle karkottaminen. Mik\u00e4li karkotettu tavattiin uudelleen sen rajojen sis\u00e4puolella, voitiin tuomio muuttaa kuolemantuomioksi.<\/p>\n

Ylh\u00e4iset ja alhaiset huoranmets\u00e4st\u00e4j\u00e4t<\/h3>\n

Agnes Thomasintyt\u00e4r sai tehd\u00e4 vuonna 1634 raastuvanoikeudelle tili\u00e4 aviottomista lapsistaan. Ensimm\u00e4isen pojan h\u00e4n oli siitt\u00e4nyt er\u00e4\u00e4n Huittisista kotoisin olleen talollisenpojan kanssa. Lapsen is\u00e4 oli antanut h\u00e4nelle kihlalahjat, mutta Agneksella ei ollut siit\u00e4 todistajia. Toisen lapsen h\u00e4n oli siitt\u00e4nyt kruunun laivamies Klemet Mickelinpojan kanssa. T\u00e4m\u00e4 oli ollut h\u00e4nen laillinen aviomiehens\u00e4, mutta oikeus ei juuri sill\u00e4 haavaa voinut saada asiasta todistusta. Kolmannen lapsen Agnes sanoi siitt\u00e4neens\u00e4 Torsten St\u00e5lhandsken kanssa.<\/p>\n

My\u00f6hemmin Agnes tosin ilmoitti, ett\u00e4 is\u00e4 oli joko St\u00e5lhandske tai t\u00e4m\u00e4n jo edesmennyt velipuoli Lydik Mattsinpoika. H\u00e4n ei tuntenut miehi\u00e4 sen paremmin, mutta is\u00e4 oli se, jolla oli suurempi parta. Oikeus katsoi t\u00e4m\u00e4n perusteella Lydik Mattsinpojan syylliseksi. Nelj\u00e4nnen lapsen Agnes oli saanut Turun valtaporvari Gottfried Rosskampin kanssa. Viidennen lapsen h\u00e4n oli saanut kruunun laivamies Matts M\u00e4llin kanssa. Kuudennen oli siitt\u00e4nyt edesmennyt pormestari ja alik\u00e4skynhaltija Erik Andersinpoika Knape ollessaan lesken\u00e4.<\/p>\n

Is\u00e4 kasvattajana<\/h3>\n

Agnesin tapauksessa ainakin varakkaammat is\u00e4t ottivat lapsensa kasvatettavakseen, kun heid\u00e4t oli vierotettu rintaruokinnasta. Lydik Mattsinpoika oli antanut vied\u00e4 lapsen vuonna 1634 kartanoonsa Uudellemaalle kasvatettavaksi. My\u00f6s porvari Gottfried Rosskamp oli ottanut lapsensa omaan talouteensa. Pormestari Knapen lapsi sen sijaan oli tutkinnan aikana kolmannella vuodellaan ja \u00e4idin hoivissa. T\u00e4h\u00e4n lienee vaikuttanut se, ett\u00e4 pormestari oli kuollut ennen kuin Thomas Erikinpoika oli saavuttanut muutaman vuoden i\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4net olisi voitu siirt\u00e4\u00e4 is\u00e4lleen.<\/p>\n

Kuten Suomen historian dosentti Anu Lahtinen on todennut, olivat aviottomat lapsetkin \u2013 sek\u00e4 pojat ett\u00e4 tytt\u00e4ret \u2013 arvokkaita isilleen. R\u00e4lssiin kuulunut Lydik Mattsinpoika saattoi kasvattaa pojasta itselleen kartanonvoudin tai kirjurin. Rosskampin kauppahuoneessa poika saattoi puolestaan edet\u00e4 kirjanpit\u00e4j\u00e4ksi tai kauppapalvelijaksi. Heid\u00e4n oletettiin toki olevan lojaaleja is\u00e4lleen.<\/p>\n

Veli Pekka Toropainen viimeistelee v\u00e4it\u00f6skirjaansa Turun johtavan porvariston naisten toimijuudesta vuosina 1623\u20131670.<\/i><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vanha suurhuora Agnes Thomasintyt\u00e4r sai kuvaavan nimens\u00e4 1600-luvun alkupuolen Turussa. Kaupungissa oli toki muitakin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n vakinaista tointa harjoittaneita naisia, kuten Neitsyt Annika, Sorsa-Malin ja Pikku-Kaisa, mutta todisteena suurhuoran pitk\u00e4st\u00e4 urasta olivat h\u00e4nen kuusi aviotonta lastaan, joilla kaikilla oli…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":951,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,155,245],"class_list":["post-778","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-rakkaus","tag-suomen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":778},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":155,"label":"Rakkaus"},{"value":245,"label":"Suomen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/BANNERI_Toro.jpg",560,290,false],"author_info":{"display_name":"Veli Pekka Toropainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":6,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":155,"name":"Rakkaus","slug":"rakkaus","term_group":0,"term_taxonomy_id":155,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":35,"filter":"raw"},{"term_id":245,"name":"Suomen historia","slug":"suomen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":245,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":39,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/778","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=778"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/778\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10400,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/778\/revisions\/10400"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/951"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=778"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=778"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=778"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}