{"id":781,"date":"2014-04-07T10:24:00","date_gmt":"2014-04-07T07:24:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=781"},"modified":"2024-05-15T12:42:19","modified_gmt":"2024-05-15T09:42:19","slug":"maantieteellinen-tieto-ja-australian-mantereen-hallinta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/maantieteellinen-tieto-ja-australian-mantereen-hallinta\/","title":{"rendered":"Maantieteellinen tieto ja Australian mantereen hallinta"},"content":{"rendered":"

Miten Australian maantiede ymm\u00e4rrettiin 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja millainen merkitys t\u00e4ll\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4 oli brittien siell\u00e4 toteuttamalle politiikalle? <\/b>N\u00e4ihin kysymyksiin syvennyn v\u00e4it\u00f6skirjassani Governing Australia: Geographical Knowledge and the Mastery of a Continent. <\/i><\/b>Yleisen historian alaan kuuluvassa tutkimuksessani tutkin maantieteellisen tiedon n\u00e4k\u00f6kulmasta mit\u00e4 mantereen hallinta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoitti ajankohtana, jolloin suurin osa mantereesta oli briteille viel\u00e4 tuntematon.<\/b><\/p>\n

\"John<\/a>
John Arrowsmith, joka laati karttoja Royal Geographical Societyn julkaisua ja parlamentin raportteja varten, oli 1800-luvun aikana ensisijainen Australiaa kuvaavien karttojen laatija. Oheiset kaksi karttaa Arrowsmith laati julkaistavaksi RGS:n lehden artikkelien ohessa: t\u00e4ss\u00e4 kartassa havainnollistetaan kapteeni James Vetchin ehdotusta Australian aluejaosta vuonna 1838 ja toisessa tutkimusmatkailija Ludwig Leichardtin reitti\u00e4 Moreton Baysta Port Essingtoniin vuonna 1846. L\u00e4hde: Journal of the Royal Geographical Society, vol. 8.<\/figcaption><\/figure>\n

Havainnot, tieto ja teoriat<\/h3>\n

Lukuisat tutkimusmatkat ja kartoitushankkeet, joita Australiassa toteutettiin 1800-luvun aikana tuottivat tuloksenaan tietoa esimerkiksi pinnanmuodoista, kasvillisuudesta, el\u00e4imist\u00e4, luonnonvaroista ja Australian alkuper\u00e4isist\u00e4 asukkaista. Tiedon tuottaminen oli monivaiheista, useiden eri henkil\u00f6iden jakamaa toimintaa. Havaintojen ja ker\u00e4ttyjen n\u00e4ytteiden perusteella tutkituista alueista tehtiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja viel\u00e4 tutkimattomista alueista muotoiltiin teorioita, jotka ohjasivat hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Esimerkiksi mantereen sis\u00e4osien maantieteest\u00e4 esitettiin lukuisia teorioita, joissa l\u00f6yt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 odottaisivat mahdollisesti laaja jokiverkosto, sis\u00e4maanmeri tai vuoristoja. Teorioiden ja tutkimusmatkojen tuottaman tiedon havainnollistamisessa kartat olivat keskeisi\u00e4, ja eri toimijoiden tuottamat kartat antavat moninaisen kuvan maantieteiden esitt\u00e4misest\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n

Tieto ja alueen hallinta<\/h3>\n
\"L\u00e4hde:<\/a>
L\u00e4hde: Journal of the Royal Geographical Society, vol. 16.<\/figcaption><\/figure>\n

Ker\u00e4tyist\u00e4 tiedoista ja esitetyist\u00e4 teorioista keskusteltiin niin siirtokunnissa kuin Lontoossakin, jonne esimerkiksi tutkimusmatkojen tuottamat tiedot ja raportit kartoitushankkeiden edistymisest\u00e4 v\u00e4littyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa siirtokuntien kuvern\u00f6\u00f6rien kautta. V\u00e4it\u00f6stutkimuksessani en kuitenkaan keskity tutkimaan vain maantieteellisest\u00e4 tiedosta k\u00e4ytyj\u00e4 keskusteluita tai ilmaistuja k\u00e4sityksi\u00e4, vaan pyrin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, millainen merkitys n\u00e4ill\u00e4 k\u00e4sityksill\u00e4 oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehtyjen valintojen, esimerkiksi uuden siirtokunnan perustamisen tai siirtokuntien rajojen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misen kannalta. L\u00e4hestyn n\u00e4it\u00e4 teemoja analysoimalla eri toimijoiden, esimerkiksi virkamiesten, maantieteilij\u00f6iden, kartografien ja tutkimusmatkailijoiden tuottamia aineistoja, kuten kirjeenvaihtoa, raportteja, karttoja ja julkaisuja. Moninainen l\u00e4hdeaineisto mahdollistaa paitsi tiedon prosessoinnin, muotoilun ja k\u00e4yt\u00f6n tutkimisen my\u00f6s ymm\u00e4rryksen saavuttamisen maantieteellisen tiedon ja alueellisen hallinnan v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta. Tutkimusmatkailun ja kartoittamisen tuottaman tiedon merkityksen analysointi suhteessa Australiassa toteutettuihin aluepolitiikkoihin tuottaa tuloksenaan tutkimusasetelman, joka mahdollistaa uuden tulkinnan maantieteen ja imperialismin v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta.<\/p>\n

* * *<\/p>\n

Australian karttoihin, joidenkin tutkimusmatkailijoiden matkap\u00e4iv\u00e4kirjoihin ja siirtokunnissa julkaistuihin sanomalehtiin voi tutustua esimerkiksi The National Library of Australian<\/a> kokoelmien kautta. NLA:n todella laajan karttakokoelman ohella my\u00f6s State Records of Western Australian<\/a> sivuilla voi selata digitoituja tutkimusmatkailukarttoja.<\/p>\n

Johanna Skurnik on yleisen historian tohtorikoulutettava.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten Australian maantiede ymm\u00e4rrettiin 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja millainen merkitys t\u00e4ll\u00e4 ymm\u00e4rryksell\u00e4 oli brittien siell\u00e4 toteuttamalle politiikalle? N\u00e4ihin kysymyksiin syvennyn v\u00e4it\u00f6skirjassani Governing Australia: Geographical Knowledge and the Mastery of a Continent. Yleisen historian alaan kuuluvassa tutkimuksessani tutkin maantieteellisen tiedon n\u00e4k\u00f6kulmasta mit\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":782,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,188],"class_list":["post-781","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":781},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Skurnik_Kuva1-720x604.jpg",358,300,true],"author_info":{"display_name":"Johanna Skurnik","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/781","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=781"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10380,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/781\/revisions\/10380"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/782"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=781"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=781"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=781"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}