{"id":787,"date":"2014-04-07T10:24:02","date_gmt":"2014-04-07T07:24:02","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=787"},"modified":"2024-05-15T09:56:00","modified_gmt":"2024-05-15T06:56:00","slug":"kallioon-hakatut-rakkaudentunnustukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/kallioon-hakatut-rakkaudentunnustukset\/","title":{"rendered":"Kallioon hakatut rakkaudentunnustukset"},"content":{"rendered":"<p><b>Porin Reposaaren Takaranta teki minuun suuren vaikutuksen k\u00e4ydess\u00e4ni siell\u00e4 ensi kertaa varhain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011. Reposaari ja sen ymp\u00e4rill\u00e4 oleva Selk\u00e4meren Porin saaristo on saaristomaisemaa, jossa luonnonymp\u00e4rist\u00f6, maank\u00e4yt\u00f6n eri muodot ja mielenmaisema muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Takarannalla luonnonymp\u00e4rist\u00f6 esiintyy kallioisina luotoina ja aavana meren\u00e4. \u00a0Kalliohakkaukset kertovat ihmisen mieltymyksest\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kohteeseen. Tahkoluodon satama sek\u00e4 Reposaaren tuulimyllyt edustavat nykyajan ihmisen voimakasta maank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 alueella.<\/b><\/p>\n<p>Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman kentt\u00e4ty\u00f6kurssi pidettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011 Reposaaressa. Samassa yhteydess\u00e4 olimme Satakunnan Museon museoharjoittelija Riikka Kaivola-H\u00e4yryn apuna Takarannalla Valonheitinkallion kalliohakkausten inventoinnissa. Riikan ahkeruudesta ja avustamme huolimatta vain pieni osa kalliohakkauksista ehdittiin k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi. Inventointikortteja kalliohakkauksista on kirjoitettu 366 kappaletta ja inventointikohteet levitt\u00e4ytyv\u00e4t Takarannan Valonheitinkalliosta pohjoisluoteeseen Punaisille kallioille sek\u00e4 etel\u00e4kaakkoon Junnilan kallioilta aina Lontoon kalliolle saakka.<\/p>\n<p>Toistaiseksi vain osa sadoista kalliohakkauksista on inventoitu perinteisesti sanallisesti inventointilomakkeilla. Kuluvana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 on tarkoitus kokeilla laserkeilausta inventoinnin apuna, jolloin hakkauksille tai ainakin osalle saadaan my\u00f6s paikkatiedot eli maantieteelliset koordinaatit.<\/p>\n<p>Takarannan kallioille on tehty kalliohakkauksia aina 1800-luvun alkupuolelta l\u00e4htien. Alue on ollut reposaarelaisten vapaa-ajanviettopaikka, jossa on sijainnut eri aikakausina laivanpurkajien laivojen odotuspaikan lis\u00e4ksi mm. tanssi-, vaatteidenpesu- ja nuorten oleskelupaikka. Vanhimmat kalliohakkaukset ovat merellisten aiheiden lis\u00e4ksi nimi\u00e4 ja nimikirjaimia. Mereen liittyvi\u00e4 symboleja ovat muun muassa ankkurit, purjelaivat ja majakat.<\/p>\n<figure id=\"attachment_788\" aria-describedby=\"caption-attachment-788\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Raike.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-788\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Raike-300x225.jpg\" alt=\"Amor vincit omnia. Kuva: Matti Salokangas.\" width=\"300\" height=\"225\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-788\" class=\"wp-caption-text\">Amor vincit omnia. Kuva: Matti Salokangas.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Inventoiduissa kalliohakkauksissa yleisin symboli on syd\u00e4n. Siihen liittyy usein kaksi nime\u00e4 tai kahdet nimikirjaimet, jotka ovat syd\u00e4men sis\u00e4ll\u00e4 tai syd\u00e4men molemmin puolin. Hakkauksiin voi liitty\u00e4 my\u00f6s vuosi ja\/tai p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 voi tarkoittaa hakkauksen tekop\u00e4iv\u00e4\u00e4 tai jotain muuta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, esimerkiksi kihlautumista. T\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 rakkaudentunnustuksia kallioilla on paljon. Syd\u00e4n on mukana my\u00f6s usko, toivo ja rakkaus -symbolissa, joka liittyy taas merenkulkuun, mutta se saattaa yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s kaksia nimikirjaimia. Hakkauksissa syd\u00e4mi\u00e4 on esitetty sellaisenaan, tai niit\u00e4 on kuvattu puukotettuna, nuolilla l\u00e4vistettyn\u00e4 tai sis\u00e4kk\u00e4in hakattuna.<\/p>\n<p>Vanhimmassa ja yhdess\u00e4 alueen kauneimmassa kallioon hakatussa rakkaudentunnustuksessa ei ole syd\u00e4nt\u00e4. Hakkauksessa on nimikirjaimet J. T. ja J. I., niiden p\u00e4\u00e4lle kaareen kirjoitettu AMOR VINCIT OMNIA (suom. rakkaus voittaa kaiken) ja vuosiluku 1896.<\/p>\n<p>Ihmisten halu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 rakkaudestaan merkki kallioon on s\u00e4ilynyt nykyaikaan saakka. Hakkaukset on tehty s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n ikuisesti vaikka kyseinen rakkaus olisi hiipunut tai p\u00e4\u00e4ttynyt.<\/p>\n<p><i>Eeva Raike on maisemantutkimuksen yliopisto-opettaja.<\/i><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Porin Reposaaren Takaranta teki minuun suuren vaikutuksen k\u00e4ydess\u00e4ni siell\u00e4 ensi kertaa varhain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2011. Reposaari ja sen ymp\u00e4rill\u00e4 oleva Selk\u00e4meren Porin saaristo on saaristomaisemaa, jossa luonnonymp\u00e4rist\u00f6, maank\u00e4yt\u00f6n eri muodot ja mielenmaisema muodostavat erottamattoman kokonaisuuden. Takarannalla luonnonymp\u00e4rist\u00f6 esiintyy kallioisina luotoina ja&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":931,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,209,425,155],"class_list":["post-787","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma","tag-maisemantutkimus","tag-rakkaus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":787},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":209,"label":"Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma"},{"value":425,"label":"maisemantutkimus"},{"value":155,"label":"Rakkaus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/BANNERI_5.jpg",560,290,false],"author_info":{"display_name":"Eeva Raike","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":209,"name":"Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma","slug":"kulttuurituotannon-ja-maisemantutkimuksen-koulutusohjelma","term_group":0,"term_taxonomy_id":209,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"},{"term_id":425,"name":"maisemantutkimus","slug":"maisemantutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":425,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":9,"filter":"raw"},{"term_id":155,"name":"Rakkaus","slug":"rakkaus","term_group":0,"term_taxonomy_id":155,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":35,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/787","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=787"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/787\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10350,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/787\/revisions\/10350"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=787"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=787"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=787"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}