{"id":790,"date":"2014-04-07T10:24:00","date_gmt":"2014-04-07T07:24:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=790"},"modified":"2024-05-17T16:27:30","modified_gmt":"2024-05-17T13:27:30","slug":"rakkautta-rajalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/rakkautta-rajalla\/","title":{"rendered":"Rakkautta rajalla"},"content":{"rendered":"

Rakkaus on asia, joka on vaikuttanut voimakkaasti ihmisten liikkeisiin rajalla. Suomen ja Ruotsin rajalla puhutaan poikkinainnista, toisin sanoen puoliso on l\u00f6ytynyt rajan toiselta puolelta. Usein suomalainen nainen on \u201dpoikkinaitu\u201d Ruotsiin ja samalla h\u00e4n on vienyt my\u00f6s \u00e4idinkielens\u00e4 uuteen kotiin.<\/b><\/p>\n

\"Tornioon<\/a>
Tornioon rakennettiin sotilaskirkoksi Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko (1884). Rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen l\u00e4helle Ruotsin rajaa 1956. Se entis\u00f6itiin 1985 ja on vuodesta 1984 l\u00e4htien palvellut j\u00e4lleen ortodoksisena kirkkona. Kuva: Helena Ruotsala.<\/figcaption><\/figure>\n

Nykyinen Suomen ja Ruotsin v\u00e4linen raja vedettiin 1809 Ruotsin h\u00e4vitty\u00e4 Suomen sodan. Suuriruhtinaskunnan l\u00e4ntisimm\u00e4ksi rajakaupungiksi muuttunut Tornio sai asukkaikseen mm. ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotilaita. Torniolaiset ja ven\u00e4l\u00e4iset eliv\u00e4t osaksi eri maailmoissa. Kontaktit ja yhdess\u00e4olo n\u00e4kyiv\u00e4t porvari- ja aatelisperheiden v\u00e4lisen\u00e4 seurusteluna ja jopa eri uskontojen v\u00e4lisin\u00e4 avioliittoja.<\/p>\n

1910-luvulla puhkesi Torniossa romanssi ven\u00e4l\u00e4isen upseerin ja lappilaisen nuoren naisen v\u00e4lille. Sodankyl\u00e4l\u00e4inen Elisabeth Lokka tuli Tornioon tarkoituksenaan opiskella ompelijattareksi. H\u00e4n ty\u00f6skenteli miesten asusteita valmistavassa pukimossa, jonka asiakkaisiin kuului komendanttina toimiva ven\u00e4l\u00e4inen upseeri. Upseerin, kreivi Plet\u0161kovin ensimm\u00e4inen vaimo oli menehtynyt ja kreivi oli j\u00e4\u00e4nyt yksin. Elisabethiin ihastunut kreivi j\u00e4rjesti asiat, jotta Elisabeth kutsuttiin teelle er\u00e4\u00e4seen s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isperheeseen ja n\u00e4in ep\u00e4s\u00e4\u00e4tyinen romanssi sai alkunsa. Avioliittoa varten kreivi osti Elisabethille kreivitt\u00e4ren arvonimen, jotta t\u00e4m\u00e4 voisi solmia avioliiton aatelisen kanssa. Omien sanojensa mukaan Elisabeth ei oikein tuntenut itse\u00e4\u00e4n kreivitt\u00e4reksi varsinkin kun h\u00e4nell\u00e4 oli muistikuvia kreivin ensimm\u00e4isest\u00e4 puolisosta, joka oli ollut vaikuttava n\u00e4ky Tornion kaduilla.<\/p>\n

Kreivin ja h\u00e4nen nuoren puolisonsa yhteisel\u00e4m\u00e4 Torniossa oli onnellista. Er\u00e4\u00e4n lehtihaastattelun mukaan Elisabethill\u00e4 oli k\u00e4ynyt ranskalainen kotiopettaja, joka opetti ranskan lis\u00e4ksi ven\u00e4j\u00e4\u00e4, klassista kirjallisuutta ja pianonsoittoa. Kreivit\u00e4r sai my\u00f6s oman palvelijan, joka auttoi h\u00e4nt\u00e4 kotit\u00f6iss\u00e4, pukeutumisessa ja kauneudenhoidossa. Torniosta pariskunta muutti Viipuriin, jossa kreivi toimi komendanttina. Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksen j\u00e4lkimainingeissa kreivi p\u00e4\u00e4tyi Puolaan, josta h\u00e4n kolmen vuoden kuluttua sai kontaktin Elisabethiin, mutta ehti kuolla ennen kuin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si matkaan. Elisabeth oli vallankumouksen kuohuissa pystynyt pakenemaan Suomeen ja palasi entiseen kotikyl\u00e4\u00e4ns\u00e4 Sodankyl\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Rantakadun<\/a>
Rantakadun kortteli Torniossa kuuluu kaupungin vanhimpaan alueeseen. Kuvan rakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Kuva: Helena Ruotsala.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lappilaisen nuoren naisen tai my\u00f6hemmin kreivit\u00e4r Pleckovin el\u00e4m\u00e4 oli kuin sadusta. Viett\u00e4ess\u00e4\u00e4n viimeisi\u00e4 vuosiaan Sodankyl\u00e4ss\u00e4 uudestaan Lokka-nimen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottanut kreivit\u00e4r palasi Eeva-<\/i>lehdess\u00e4 marraskuussa 1968 julkaistussa lehtihaastattelussa nuoruuden muistoihin, onnelliseen avioliittoon ja surulliseen paluuseen kotimaahan. \u201d\u2026Rakastin h\u00e4nt\u00e4 koko syd\u00e4mest\u00e4ni, enk\u00e4 osannut viel\u00e4 silloin ajatella, ett\u00e4 ei h\u00e4n minulle kuollut ole. Ei mene sellaista p\u00e4iv\u00e4\u00e4, ettenk\u00f6 h\u00e4nt\u00e4 muistaisi. Katsokaas, kaikki muu voi kuolla, mutta rakkaus el\u00e4\u00e4 ikuisesti. Ei ole mit\u00e4\u00e4n niin voimakasta kuin kahden ihmisen rakkaus, jos se pidet\u00e4\u00e4n puhtaana ja sit\u00e4 kunnioitetaan\u201d muisteli kreivit\u00e4r lehtiartikkelin mukaan selaten perhealbumiaan ja miesvainajan h\u00e4nelle kirjoittamia kirjeit\u00e4, jotka olivat lukuisista kosketuksista kuluneet l\u00e4pikuultaviksi.<\/p>\n

Rajan yli rakastutaan yh\u00e4 edelleen. Jotain rakkauden voimasta kertoo se, miten romanssit muuttavat ihmisten verkostoja ja saavat rakastuneen nuoret \u2013 usein ruotsalaiset pojat \u2013<\/p>\n

opettelemaan tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4n \u00e4idinkielt\u00e4 ja miten t\u00e4h\u00e4n asti kovakorvaiset suomalaiset appivanhemmat alkavat puhua ruotsia voidakseen seurustella ruotsalaisen v\u00e4vypojan vanhempien kanssa.<\/p>\n

Helena Ruotsala tekee tutkimusta Tornion\u2013Haaparannan kaksoiskaupungissa ja on kansatieteen professori.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rakkaus on asia, joka on vaikuttanut voimakkaasti ihmisten liikkeisiin rajalla. Suomen ja Ruotsin rajalla puhutaan poikkinainnista, toisin sanoen puoliso on l\u00f6ytynyt rajan toiselta puolelta. Usein suomalainen nainen on \u201dpoikkinaitu\u201d Ruotsiin ja samalla h\u00e4n on vienyt my\u00f6s \u00e4idinkielens\u00e4 uuteen kotiin. Nykyinen…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":791,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,269,155],"class_list":["post-790","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede","tag-rakkaus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":790},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"},{"value":155,"label":"Rakkaus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Ruotsala_kuva11-720x790.jpeg",273,300,true],"author_info":{"display_name":"Helena Ruotsala","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"},{"term_id":155,"name":"Rakkaus","slug":"rakkaus","term_group":0,"term_taxonomy_id":155,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":35,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/790","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=790"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/790\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10381,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/790\/revisions\/10381"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/791"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=790"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=790"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=790"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}