{"id":7923,"date":"2021-07-14T09:03:04","date_gmt":"2021-07-14T06:03:04","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=7923"},"modified":"2021-07-14T09:22:25","modified_gmt":"2021-07-14T06:22:25","slug":"sanasto-mielikuvien-muovaajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/sanasto-mielikuvien-muovaajana\/","title":{"rendered":"Sanasto mielikuvien muovaajana"},"content":{"rendered":"

Kiertotalous on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen t\u00e4rke\u00e4 osa. Kiertotalous perustuu talousmallina siihen, ett\u00e4 jatkuvan kuluttamisen sijaan suositaan esimerkiksi uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja jakamista. Keskeinen osa kiertotaloutta on ravinnekierto. Se tarkoittaa ravinteiden kiert\u00e4mist\u00e4 ekosysteemiss\u00e4 niin, etteiv\u00e4t ne valu hukkaan.<\/strong><\/p>\n

Kun ajat muuttuvat, kieli muuttuu ja kehittyy niiden mukana. Esimerkiksi ravinnekiertoon liittyvi\u00e4 sanoja on jossakin vaiheessa t\u00e4ytynyt keksi\u00e4, koska siihen liittyville asioille ei ole ennen ollut nimi\u00e4. T\u00e4llaisia sanoja ovat esimerkiksi kierr\u00e4tysravinne, tuhkalannoite<\/em> ja my\u00f6s itse ravinnekierto.<\/em><\/p>\n

Selvitin suomen kielen kandidaatintutkielmassani mink\u00e4laisia mielikuvia ravinnekiertoon liittyv\u00e4 sanasto her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmisiss\u00e4 ja kuinka hyvin he kokevat tuntevansa sanastoa.<\/p>\n

Opinn\u00e4ytety\u00f6 ravinnekiertoon liittyv\u00e4st\u00e4 sanastosta<\/h2>\n

Laadin tutkielmani Kiertotalouden katalyytit -hankkeen (CICAT2025<\/a>) yhteydess\u00e4. CICAT2025 on kansallinen ja monitieteinen hanke, jonka tavoitteena on tehd\u00e4 Suomesta kiertotalouden k\u00e4rkimaa.
\nL\u00e4hestyin ravinnekiertoa kielitieteellisest\u00e4, l\u00e4hinn\u00e4 sanasemanttisesta ja sanastontutkimuksellisesta, n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Ker\u00e4sin aineistoa kyselylomakkeella, jota jaoin Facebookin kautta. Lomake sis\u00e4lsi kahdeksan ravinnekiertoon liittyv\u00e4\u00e4 sanaa ja niiden yhteydess\u00e4 kysymyksi\u00e4. Selvitin seuraavien ravinnekiertoon liittyvien sanojen tuntemista: biomassa, biokaasu, hiilinielu, m\u00e4d\u00e4tys, kierr\u00e4tysravinne, pyrolyysi, ravinnekierto<\/em> ja tuhkalannoite<\/em>.<\/p>\n

Vastauksia sain yhteens\u00e4 77, joka oli kandidaatintutkielmalle suhteellisen hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4, mutta joka rajaa tutkimuksen tulosten yleist\u00e4mist\u00e4 jonkin verran. Tarkastelin tutkimusaineistoani p\u00e4\u00e4osin kvantitatiivisesti.<\/p>\n

Kohtalaisen tuttuja sanoja ja neutraaleja mielikuvia<\/h2>\n

Vastaajat tunnistivat kohtalaisen hyvin ravinnekiertoon liittyvi\u00e4 sanoja.<\/p>\n

Tutuimmilta tuntuivat sanat biokaasu<\/em> ja hiilinielu<\/em>. Biokaasu<\/em>-sanasta voi todenn\u00e4k\u00f6isesti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mink\u00e4laista asiaa se voisi tarkoittaa, vaikka ei olisikaan sanaa ennen k\u00e4ytt\u00e4nyt tai kuullut k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n. Hiilinielusta<\/em> taas kuulee melko usein puhuttavan julkisissa, esimerkiksi ilmastonmuutokseen tai ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyviss\u00e4 keskusteluissa, mill\u00e4 voi olla vaikutusta sanan tuttuuteen.<\/p>\n

Vieraimpina pidettiin sanoja kierr\u00e4tysravinne<\/em> ja pyrolyysi. Pyrolyysista<\/em> on vaikeaa p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mit\u00e4 se voisi tarkoittaa, sill\u00e4 siin\u00e4 ei esimerkiksi ole erillisi\u00e4 osia, jotka kantaisivat merkityksi\u00e4, toisin kuin esimerkiksi biokaasu, tuhkalannoite<\/em> ja hiilinielu. <\/em><\/p>\n

Pyrolyysi<\/em> oli hieman tutumpi yli 30-vuotiaille vastaajille kuin sit\u00e4 nuoremmille. Sukupuolensa ilmoittaneista miehille sana oli hieman tutumpi kuin muille. Peruskoulun, lukion ja ammattikoulun suorittaneet olivat hieman tietoisempia sanan merkityksest\u00e4 kuin sit\u00e4 korkeammin koulutetut. T\u00e4m\u00e4 voi johtua ainakin osittain siit\u00e4, ett\u00e4 suuri osa vastaajista, jotka ilmoittivat korkeimmaksi tutkinnokseen peruskoulun, lukion tai ammattikoulun, olivat melko nuoria, joten yleissivist\u00e4v\u00e4st\u00e4 koulutuksesta ei ole ehtinyt kulua niin paljon aikaa, ja esimerkiksi biologian oppiaineen asiat saattavat olla viel\u00e4 hyvinkin tuoreena muistissa. Eri vastaajaryhmien v\u00e4lill\u00e4 ei kuitenkaan ollut huomattavia eroja siin\u00e4, miten tuttuina sanoja pidettiin.<\/p>\n

Sanat her\u00e4ttiv\u00e4t vastaajissa tulosten mukaan keskim\u00e4\u00e4rin neutraaleja mielikuvia, mutta joukosta erottui kuitenkin muutama sana. Positiivisimpia mielikuvia syntyi sanoista ravinnekierto<\/em> ja biokaasu.<\/em> Negatiivisimpia mielikuvia taas her\u00e4ttiv\u00e4t pyrolyysi<\/em> ja m\u00e4d\u00e4tys.<\/em> Kuten edelt\u00e4 k\u00e4y ilmi, pyrolyysi\u00e4 pidettiin my\u00f6s yhten\u00e4 vieraimmista sanoista. Vieraus on voinut osaltaan vaikuttaa sanasta her\u00e4nneisiin negatiivisiin mielikuviin.<\/p>\n

Mielikuvien muodostumiseen vaikuttavat asiat<\/h2>\n

Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat vastaukset siihen, mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat sanoista muodostuviin mielikuviin. Yleisimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 olivat sanan merkityksen tunteminen eli merkityksest\u00e4 her\u00e4nnyt mielikuva ja sanan kytkeminen luontoon ja ymp\u00e4rist\u00f6asioihin. N\u00e4m\u00e4 syyt mainittiin l\u00e4hes jokaisen sanan yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Muutaman sanan yhteydess\u00e4 oli mainittu my\u00f6s muita mielikuvien syntymiseen vaikuttaneita asioita. Esimerkiksi biomassa<\/em> liitettiin m\u00e4d\u00e4ntymiseen. Sana bio<\/em> on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa voitu liitt\u00e4\u00e4 sanan bioj\u00e4te<\/em> merkitykseen, koska j\u00e4tteenlajittelu ja siten my\u00f6s bioj\u00e4te<\/em> on osa monen kotitalouden p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Toisen vastaajan mukaan negatiivista s\u00e4vy\u00e4 yhdyssanaan tuo massa<\/em>, ei niink\u00e4\u00e4n sana bio. <\/em><\/p>\n

M\u00e4d\u00e4ty<\/em>s-sanassa merkityst\u00e4 oli etenkin sanalla m\u00e4t\u00e4<\/em>, joka her\u00e4tti vastaajissa inhotuksen tunteita, mik\u00e4 taas vaikutti m\u00e4d\u00e4tyksest\u00e4 her\u00e4nneisiin mielikuviin usein negatiivisesti.<\/p>\n

Hiilinielun<\/em> her\u00e4tt\u00e4miin mielikuviin vaikutusta kerrottiin olevan median\u00e4kyvyydell\u00e4 \u2013 etenkin siksi, ett\u00e4 sanan koetaan tulevan esille sopimattomissa yhteyksiss\u00e4 tai siksi, ett\u00e4 siihen liittyv\u00e4\u00e4 keskustelu on koettu vaikeaksi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. My\u00f6s sanan s\u00e4vy\u00e4 kuvattiin negatiiviseksi.<\/p>\n

Vaikka mediakeskustelu voi vaikuttaa mielikuviin negatiivisesti, on sill\u00e4 toisaalta my\u00f6s positiivinen puoli: se lis\u00e4\u00e4 tietoisuutta sanoista ja niiden takana olevista asioista.<\/p>\n

Keskustelu on toimiva tapa tuoda uusia asioita ihmisten ajatteluun, ja se kertoo kielen merkityksest\u00e4 muutoksen etenemisess\u00e4 ja tiedon liikkumisessa.<\/p>\n

Ravinnekiertoon liittyv\u00e4n sanaston vieraus voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 yksitt\u00e4isten ihmisten suhtautuminen esimerkiksi hiilijalanj\u00e4lkeen l\u00e4htee usein omista teoista ja arjesta, eik\u00e4 ravinnekiertoon liittyvi\u00e4 asioita koeta tarpeeksi l\u00e4heiseksi omalle el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n

Kirjoittaja Ida-Maria Mattila on opiskellut suomen kielt\u00e4 ja suomalais-ugrilaista kielentutkimusta. H\u00e4nen opinn\u00e4ytety\u00f6ns\u00e4 aihe on \u201dKuulostaa ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliselt\u00e4! Ravinnekiertoon liittyv\u00e4n sanaston her\u00e4tt\u00e4m\u00e4t mielikuvat ja niihin vaikuttavat tekij\u00e4t”.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kiertotalous on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen t\u00e4rke\u00e4 osa. Kiertotalous perustuu talousmallina siihen, ett\u00e4 jatkuvan kuluttamisen sijaan suositaan esimerkiksi uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja jakamista. Keskeinen osa kiertotaloutta on ravinnekierto. Se tarkoittaa ravinteiden kiert\u00e4mist\u00e4 ekosysteemiss\u00e4 niin, etteiv\u00e4t ne valu hukkaan. Kun ajat muuttuvat, kieli muuttuu ja…<\/p>\n","protected":false},"author":104,"featured_media":7926,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[2353],"class_list":["post-7923","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":7923},"taxonomy_info":{"category":[{"value":1,"label":"Uncategorized"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/06\/HIISK_Mattila_kuva-450x300.jpg",450,300,true],"author_info":{"display_name":"Ida-Maria Mattila","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/erhyyti\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":1,"name":"Uncategorized","slug":"uncategorized","term_group":0,"term_taxonomy_id":2,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":31,"filter":"raw","cat_ID":1,"category_count":31,"category_description":"","cat_name":"Uncategorized","category_nicename":"uncategorized","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7923","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/104"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7923"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7923\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7953,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7923\/revisions\/7953"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7926"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7923"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7923"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7923"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}