{"id":798,"date":"2014-04-07T10:24:00","date_gmt":"2014-04-07T07:24:00","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=798"},"modified":"2024-05-15T12:33:09","modified_gmt":"2024-05-15T09:33:09","slug":"tunteellinen-tutkija-ja-raija-siekkinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tunteellinen-tutkija-ja-raija-siekkinen\/","title":{"rendered":"Tunteellinen tutkija ja Raija Siekkinen"},"content":{"rendered":"<p><b>Rakkaus-sana esiintyy usein kirjailija Raija Siekkisen (1953\u20132004) proosateksteiss\u00e4. Silti ne eiv\u00e4t kerro suoraan mit\u00e4 se tarkoittaa. Kuitenkin lukijana tunnen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni teksteihin sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 rakkautta tunteideni ja muistojeni kautta.<\/b><\/p>\n<p>Istuessani linja-autossa tai kahvilassa katselen usein lasin takaa kaduilla kulkevia ihmisi\u00e4. Nopeasti ohimenevi\u00e4 ja tuntemattomia. V\u00e4lill\u00e4 katse pys\u00e4htyy jonnekin, johonkin ihmiseen. Muutamassa sekunnissa ajattelen ihmiselle tarinan; mit\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n on ollut ja mit\u00e4 tulee t\u00e4n\u00e4\u00e4n olemaan. Teen tulkintani jostakin mik\u00e4 n\u00e4kyy silmiss\u00e4 ja luen jotain vaatteista sek\u00e4 olemuksesta. Niin nopeasti tunnistan ihmisen. Toinen asia on, ett\u00e4 tunnenko todella? Sen toisen totuus on ehk\u00e4 jotain muuta. N\u00e4it\u00e4 tunnistamiskokemuksia tapahtuu kuitenkin p\u00e4ivitt\u00e4in, harvoin pys\u00e4hdyn miettim\u00e4\u00e4n oikeassa olemista.<\/p>\n<figure id=\"attachment_799\" aria-describedby=\"caption-attachment-799\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Oraharju_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-799\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Oraharju_kuva-300x223.jpg\" alt=\"Tutkija katsoo ihmist\u00e4. Kuva: Rolf Lehtinen 2008.\" width=\"300\" height=\"223\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-799\" class=\"wp-caption-text\">Tutkija katsoo ihmist\u00e4. Kuva: Rolf Lehtinen 2008.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Raija Siekkisen tekstien lukemisessa tapahtuu jotain samaa. Siekkinen kirjoitti rakkaudesta. Luin pitk\u00e4\u00e4n tekstej\u00e4 niin, kunnes pys\u00e4hdyin miettim\u00e4\u00e4n asiaa. Siekkisen toteamukset rakkaudesta ovat enemm\u00e4nkin kysymyksi\u00e4. Novellissa \u201dKuinka Rakkaus syntyy\u201d p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Annikaa vaivaa pitk\u00e4\u00e4n laulun korvamato, joka on novellin nimess\u00e4 (\u2026se on salaisuus). Lopussa mies lausuu h\u00e4nelle lauseen, jonka luulin olevan kaiken korjaaja ja el\u00e4m\u00e4n turvallisuuden perusta: \u201dMin\u00e4 rakastan sinua.\u201d Annika romahtaa lauseen voimasta, se on viimeinen isku h\u00e4nelle ja mietteilleen suhteen umpikujasta ja ep\u00e4onnesta rakkaudessa.<\/p>\n<p>Siekkisell\u00e4 on kaksi \u201dRakkaus\u201d-nimist\u00e4 novellia, mutta niiss\u00e4kin otsikon aihe on jossain muualla kuin sanoissa. Proosan avaruudessa? Lukijaan k\u00e4tkettyn\u00e4? Toisessa ep\u00e4tietoinen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 parahtaa: \u201dMit\u00e4 se rakkaus oikein on? Mit\u00e4 se sinun mielest\u00e4si on?\u201d H\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 parisuhteensa onnellisuutta ja rakkaudellisuutta, mutta juhlaillan edetess\u00e4 visio murtuu ahdistavan todellisuuden painosta.<\/p>\n<p>Novelli \u201dVapahdus\u201d on kertomus ihmisest\u00e4 aineettoman kulttuuriperint\u00f6ns\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4. H\u00e4n miettii vanhempiensa j\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 ja sukupolven ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmisyyden traumaa (ihminen ei koskaan tied\u00e4 kaikkea). Henkil\u00f6n henkinen matka menneeseen ja takaisin tuottaa ymm\u00e4rryksen. \u201dVasta nyt oli my\u00f6h\u00e4inen vapahdus tullut. H\u00e4n tiesi mit\u00e4 rakkaus on.\u201d Valitettavasti n\u00e4m\u00e4 olivat novellin viimeiset lauseet. Silti Siekkist\u00e4 lukiessa tunnistaa ja kokee tuntevansa tekstien ihmiset. Heid\u00e4n tarinansa muistuttavat inhimillisist\u00e4 kokemuksista. Luulen tiet\u00e4v\u00e4ni mit\u00e4 henkil\u00f6t tiesiv\u00e4t rakkaudesta.<\/p>\n<p>Mainitut novellit:<\/p>\n<p>\u201dRakkaus\u201d teoksessa <i>Talven tulo<\/i> (Otava 1978)<\/p>\n<p>\u201dRakkaus\u201d ja \u201dKuinka rakkaus syntyy\u201d teoksessa <i>Kuinka rakkaus syntyy<\/i> (Otava 1991)<\/p>\n<p>\u201dVapahdus\u201d teoksessa <i>Metallin maku<\/i> (Otava 1992)<\/p>\n<p><i>Jarkko Oraharju on kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen jatko-opiskelija, joka tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa Raija Siekkisen proosatekstien muistamisen teemasta.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Rakkaus-sana esiintyy usein kirjailija Raija Siekkisen (1953\u20132004) proosateksteiss\u00e4. Silti ne eiv\u00e4t kerro suoraan mit\u00e4 se tarkoittaa. Kuitenkin lukijana tunnen ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ni teksteihin sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 rakkautta tunteideni ja muistojeni kautta. Istuessani linja-autossa tai kahvilassa katselen usein lasin takaa kaduilla kulkevia ihmisi\u00e4. Nopeasti ohimenevi\u00e4&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":799,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,389,155],"class_list":["post-798","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kulttuuriperinnon-tutkimus","tag-rakkaus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":798},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":389,"label":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus"},{"value":155,"label":"Rakkaus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Oraharju_kuva-720x537.jpg",402,300,true],"author_info":{"display_name":"Jarkko Oraharju","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":389,"name":"kulttuuriperinn\u00f6n tutkimus","slug":"kulttuuriperinnon-tutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":389,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"},{"term_id":155,"name":"Rakkaus","slug":"rakkaus","term_group":0,"term_taxonomy_id":155,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":35,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/798","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=798"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/798\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10372,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/798\/revisions\/10372"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=798"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=798"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=798"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}