{"id":7980,"date":"2021-10-13T13:45:05","date_gmt":"2021-10-13T10:45:05","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=7980"},"modified":"2021-10-13T13:45:05","modified_gmt":"2021-10-13T10:45:05","slug":"metsat-teollistumisen-kynnyksella-isossa-britanniassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/metsat-teollistumisen-kynnyksella-isossa-britanniassa\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4t teollistumisen kynnyksell\u00e4 Isossa-Britanniassa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Puun tarve oli Isossa-Britanniassa 1800-luvulla suuri. Iso-Britannian toimenpiteet kehitt\u00e4\u00e4 metsiens\u00e4 tilaa kuvastavat t\u00e4t\u00e4 tarvetta. Britit kehittiv\u00e4t metsiens\u00e4 hoitoa, mutta ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluksi sit\u00e4 ei voida sanoa.<\/strong><\/p>\n<p>Ihmisill\u00e4 on tapana ratkoa ongelmia j\u00e4lkik\u00e4teen omista l\u00e4ht\u00f6kohdista, eik\u00e4 ennakoiden. T\u00e4llainen ongelmanratkonta tuntuu olevan trendi. N\u00e4emme pystyv\u00e4mme korjaamaan ja parantamaan luontoa neroudellamme. Lopulta onnistumme kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 luomaan uusia ongelmia.<\/p>\n<p>Teollisen vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 raaka-ainetarpeet muuttuivat Isossa-Britanniassa. Teollisuus nieli havupuuta, kun laivanrakentamisessa k\u00e4ytetty tammi, ei ollut en\u00e4\u00e4 niin tarpeellista. Tilanne eskaloitui siihen, ett\u00e4 valtio toi ulkomailta 90 % puutavarastaan 1900-luvun alussa.<\/p>\n<p>Valtio yritti parantaa omaa huoltovarmuuttaan puutavaran osalta osittain poliittisista syist\u00e4 ja alkeellisista ymp\u00e4rist\u00f6syist\u00e4, jotka alkoivat muuntumaan romanttisista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisiksi ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy mets\u00e4nhoidon edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-8052\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Lindberg_kuva1-360x270.png\" alt=\"Istutettua mets\u00e4\u00e4.\" width=\"360\" height=\"270\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Lindberg_kuva1-360x270.png 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Lindberg_kuva1-400x300.png 400w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Lindberg_kuva1-228x171.png 228w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Lindberg_kuva1.png 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 360px) 100vw, 360px\" \/><br \/>\n<em>Mets\u00e4nistutusta Isossa-Britanniassa. L\u00e4hde: Wikimedia Commons<\/em><\/p>\n<p>Ison-Britannian historiassa ilmeni huolta valtakunnan mets\u00e4varannoista jo ennen 1800-lukua. T\u00e4h\u00e4n huoleen reagoitiin hallinnon ja yksityishenkil\u00f6iden toimesta vaihtelevalla tarmolla. Kansallinen ohjelma metsien kest\u00e4v\u00e4ksi yll\u00e4pidoksi oli kuitenkin kaukana, sill\u00e4 mets\u00e4nhoito riippui yksityishenkil\u00f6ist\u00e4, eik\u00e4 valtio kyennyt laajaan mets\u00e4nhoitoon.<\/p>\n<p>Teollisen vallankumouksen my\u00f6t\u00e4 puu alkoi menett\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n yhteiskunnassa. Kansainv\u00e4linen kauppa demonstroi mahdollisuuden hankkia puutavaran muualta hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 hinnalla. Puun arvostus valtiolle t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 resurssina v\u00e4heni ja mets\u00e4nhoidollisia toimenpiteit\u00e4 lyk\u00e4ttiin pidemm\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n<p>Vaikka puutavaran arvo v\u00e4heni, julkiset auktoriteetit n\u00e4kiv\u00e4t kuitenkin metsien v\u00e4hentymisen huolestuttavana ilmi\u00f6n\u00e4. Keskushallinnon vahvistuessa 1800-luvulla laaja menettelytapa alkoi olla mahdollista. Iso-Britannia esimerkiksi levitti mets\u00e4nhoito-oppejaan ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4\u00e4n alueille, jotka olivat brittil\u00e4isen imperiumin vallan alla. Saksasta, jossa mets\u00e4nhoidollisia opinkappaleita oli jo hahmoteltu, lainattiin tietoa. Ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluksi t\u00e4t\u00e4 toimintaa ei voida kutsua, vaikka huolenpidolla olisi ollut sellainen vaikutus. Ihmisen maksimaalista hy\u00f6ty\u00e4 ajava n\u00e4k\u00f6kulma oli nimitt\u00e4in mets\u00e4nhoidon perimm\u00e4inen tarkoitus. Mukavat sivuvaikutukset olivat vain plussaa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-8049\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Heikkinen_kuva2-360x270.png\" alt=\"Ala hakattua mets\u00e4\u00e4.\" width=\"360\" height=\"270\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Heikkinen_kuva2-360x270.png 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Heikkinen_kuva2-400x300.png 400w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Heikkinen_kuva2-228x171.png 228w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Heikkinen_kuva2.png 640w\" sizes=\"auto, (max-width: 360px) 100vw, 360px\" \/><\/p>\n<p>Hakattua mets\u00e4\u00e4 Isossa-Britannian Gilleniss\u00e4. L\u00e4hde: Wikimedia commons<\/p>\n<p><em>Kirjoittaja Tuukka Heikkinen on humanististen tieteiden opiskelija ja kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Kirjoitus on osa Turun yliopiston historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitoksella kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 j\u00e4rjestetyn Ymp\u00e4rist\u00f6- ja merihistorian seminaarin opiskelijoiden artikkelisarjaa.<\/em><\/p>\n<p>&gt;&gt;<a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/tag\/ymparisto-ja-merihistorian-seminaari\/\"> Lue sarjan muut artikkelit<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puun tarve oli Isossa-Britanniassa 1800-luvulla suuri. Iso-Britannian toimenpiteet kehitt\u00e4\u00e4 metsiens\u00e4 tilaa kuvastavat t\u00e4t\u00e4 tarvetta. Britit kehittiv\u00e4t metsiens\u00e4 hoitoa, mutta ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluksi sit\u00e4 ei voida sanoa. Ihmisill\u00e4 on tapana ratkoa ongelmia j\u00e4lkik\u00e4teen omista l\u00e4ht\u00f6kohdista, eik\u00e4 ennakoiden. T\u00e4llainen ongelmanratkonta tuntuu olevan trendi. N\u00e4emme&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":104,"featured_media":8064,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89,119],"tags":[2353,2169,1899,1671,1689],"class_list":["post-7980","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-metsanhoito","tag-ymparisto-ja-merihistorian-seminaari","tag-ymparistohistoria","tag-ymparistonsuojelu"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":7980},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":2169,"label":"mets\u00e4nhoito"},{"value":1899,"label":"ymp\u00e4rist\u00f6- ja merihistorian seminaari"},{"value":1671,"label":"ymp\u00e4rist\u00f6historia"},{"value":1689,"label":"ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Lindberg_kuva1_logolla-533x300.png",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Tuukka Heikkinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/erhyyti\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":2169,"name":"mets\u00e4nhoito","slug":"metsanhoito","term_group":0,"term_taxonomy_id":2172,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":1899,"name":"ymp\u00e4rist\u00f6- ja merihistorian seminaari","slug":"ymparisto-ja-merihistorian-seminaari","term_group":0,"term_taxonomy_id":1902,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":1671,"name":"ymp\u00e4rist\u00f6historia","slug":"ymparistohistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":1674,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":1689,"name":"ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu","slug":"ymparistonsuojelu","term_group":0,"term_taxonomy_id":1692,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7980","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/104"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7980"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7980\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8436,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7980\/revisions\/8436"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8064"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7980"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7980"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7980"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}