{"id":7998,"date":"2021-07-28T13:31:18","date_gmt":"2021-07-28T10:31:18","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=7998"},"modified":"2021-07-28T13:31:18","modified_gmt":"2021-07-28T10:31:18","slug":"turusta-sisiliaan-ja-takaisin-matkoja-1800-luvun-alun-euroopassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/turusta-sisiliaan-ja-takaisin-matkoja-1800-luvun-alun-euroopassa\/","title":{"rendered":"Turusta Sisiliaan ja takaisin: Matkoja 1800-luvun alun Euroopassa"},"content":{"rendered":"

Globaali koronapandemia rajoittaa parhaillaan matkustamista, joka on meille muuten teknologiamme ansiosta helppoa ja nopeaa. 200 vuotta sitten matkustaminen oli hidasta ja vaivalloista. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Suomestakin l\u00e4hdettiin tutustumaan muuhun Eurooppaan, kirjoittaa kulttuurihistorian tutkija ja dosentti Heli Rantala.<\/strong><\/p>\n

1700- ja 1800-lukujen vaihteessa matka Suomesta Manner-Eurooppaan oli seikkailu. Euroopan yl\u00e4luokan keskuudessa laajoja kiertomatkoja oli harrastettu jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta Suomen alueelta matkaan l\u00e4hteminen oli suhteellisen harvinaista viel\u00e4 1800-luvun alussakin. Matka taittui It\u00e4meren yli kauppalaivoilla ja mantereen puolella postivaunuilla. Vasta 1800-luvun puoliv\u00e4li\u00e4 l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4 saattoi junalla kulkea jo pidempi\u00e4 etappeja. Kaiken kaikkiaan matkaa tehtiin hitaasti, ja t\u00e4m\u00e4 matkalla oleminen muodostuikin t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi aikakauden matkakokemusta.<\/p>\n

Koska matkustaminen ei ollut jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 puuhaa, haluttiin yhden kiertomatkan aikana n\u00e4hd\u00e4 ja kokea mahdollisimman paljon. Matka saattoikin kest\u00e4\u00e4 pari vuotta. Varsinaisia lomia matkat eiv\u00e4t olleet, pikemminkin er\u00e4\u00e4nlaisia opinto-, ty\u00f6- ja kulttuurimatkojen hybridej\u00e4. Useimmat matkaajat olivat akateemisia miehi\u00e4 mutta muutamia naismatkaajiakin tunnetaan.<\/p>\n

Palava kaupunki ja Etnan valloitus<\/h2>\n

Muiden aikalaismatkaajien tapaan suomalaisiakin kiinnostivat suurkaupungit Pariisi ja Lontoo. Hevosvaunujen reittien varrelle osui kuitenkin my\u00f6s lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 pienempi\u00e4 paikkakuntia. Alppien n\u00e4keminen oli erityinen el\u00e4mys, ja osa matkaajista my\u00f6s ylitti Alpit ja jatkoi matkaa Italiaan saakka, jossa ykk\u00f6skohde oli luonnollisesti Rooma. Turun akatemian kasvatin Immanuel Ilmonin<\/strong> 1820-luvun lopussa tekem\u00e4 matka ulottui aina etel\u00e4iseen Italiaan saakka.<\/p>\n

\"1800-luvullaMatkan aikana vastaan tuli monenmoista h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja joskus heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4kin koettavaa. Kes\u00e4ll\u00e4 1795 Frans Michael Franz\u00e9n<\/strong> sattui saapumaan K\u00f6\u00f6penhaminaan kaupungin sytytty\u00e4 juuri tuleen. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja luonnontieteilij\u00e4 Ilmoni puolestaan kamppaili kes\u00e4kuussa 1829 Sisiliassa Etnan rinteill\u00e4 oikukasta s\u00e4\u00e4t\u00e4 vastaan. Tuuli ja hyyt\u00e4v\u00e4 kylmyys h\u00e4iritsiv\u00e4t vuorelle nousua pahasti, eik\u00e4 Ilmoni voinut kuin h\u00e4mm\u00e4stell\u00e4 sit\u00e4, miten pahasti sit\u00e4 voikin Italian kes\u00e4ss\u00e4 palella. Mutta h\u00e4n valloitti Etnan!<\/p>\n

 <\/p>\n

Heli Rantala on kulttuurihistorian tutkija ja dosentti, jonka teos Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa<\/a> (Gaudeamus) ilmestyi vuonna 2020.<\/em><\/p>\n

P\u00e4\u00e4kuva: Le Pont-Neuf et la Cit\u00e9 Paris 1832, Giuseppe Canella, Mus\u00e9e Carnavalet, Wikimedia Commons
\nKuva 2: Mount Etna from Taormina 1843, Thomas Cole, Wikimedia Commons<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Globaali koronapandemia rajoittaa parhaillaan matkustamista, joka on meille muuten teknologiamme ansiosta helppoa ja nopeaa. 200 vuotta sitten matkustaminen oli hidasta ja vaivalloista. T\u00e4st\u00e4 huolimatta Suomestakin l\u00e4hdettiin tutustumaan muuhun Eurooppaan, kirjoittaa kulttuurihistorian tutkija ja dosentti Heli Rantala. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa…<\/p>\n","protected":false},"author":104,"featured_media":8001,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2145],"tags":[2353,275,2151],"class_list":["post-7998","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-populaarit-kirjat","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria","tag-matkailun-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":7998},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2145,"label":"Populaarit kirjat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"},{"value":2151,"label":"matkailun historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Rantala_Le_Pont-Neuf_et_la_Cite_Paris_1832_Giuseppe_Canella_Musee_Carnavalet_-_Flickr-480x300.png",480,300,true],"author_info":{"display_name":"Heli Rantala","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/erhyyti\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2145,"name":"Populaarit kirjat","slug":"populaarit-kirjat","term_group":0,"term_taxonomy_id":2148,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw","cat_ID":2145,"category_count":3,"category_description":"","cat_name":"Populaarit kirjat","category_nicename":"populaarit-kirjat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"},{"term_id":2151,"name":"matkailun historia","slug":"matkailun-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":2154,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7998","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/104"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7998"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7998\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8007,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7998\/revisions\/8007"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7998"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7998"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7998"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}