{"id":8082,"date":"2021-10-07T07:58:49","date_gmt":"2021-10-07T04:58:49","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=8082"},"modified":"2021-10-07T07:58:49","modified_gmt":"2021-10-07T04:58:49","slug":"turun-jakautuneet-kielimaisemat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/turun-jakautuneet-kielimaisemat\/","title":{"rendered":"Turun jakautuneet kielimaisemat"},"content":{"rendered":"

Turun rooli kaupan ja hallinnon keskuksena on mahdollistanut kaupungin kehittymisen kielimaisemaltaan monipuoliseksi. Suomen ja ruotsin rinnalla on vaikuttanut vaihtuva kavalkadi eri kieli\u00e4 saksasta ja latinasta arabiaan ja somaliin.<\/strong><\/p>\n

Kielimaisematutkimus on varsin hiljattain kehittynyt sosiolingvistiikan, kielen ja yhteiskunnan suhdetta tutkivan kielitieteen, aluevaltaus. Tyypillisesti kielimaisemalla viitataan kielten konkreettisiin ilmentymiin, joita ovat muun muassa kyltit ja julkisivut. Kielill\u00e4 on yhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 informatiivinen ett\u00e4 symbolinen funktio. Esimerkiksi opasteet v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t informaatiota, kun taas eri kielten n\u00e4kyvyys maisemassa heijastaa vallan ja politiikan rakenteita. Tutkimusta toteutetaan usein kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa dataa on helposti saatavilla.<\/p>\n

\"VarissuollaTurun kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa kielimaisemien tutkimukseen monenlaista aineistoa. Jo keskiajalla Turun kielimaisema oli rikas maahanmuuton, kirkon sek\u00e4 Ruotsiin suuntautuneiden valtiollisten yhteyksien my\u00f6t\u00e4. Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelleet toivat kotimaahan palatessaan mukanaan my\u00f6s uusia kieli\u00e4, ja 1300-luvulla kaksi kolmasosaa Turun porvareista oli saksankielisi\u00e4. Latinaa ja ruotsia k\u00e4ytettiin hallinnon kielin\u00e4.<\/p>\n

Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suomen kieli vallitsee Turun kielimaisemaa, mutta vaihtelua on alueittain paljon. Ruotsi n\u00e4kyy edelleen muun muassa tiedotekylteiss\u00e4, tienviitoissa ja liikennemerkeiss\u00e4. Englantia esiintyy monissa yhteyksiss\u00e4. Laajempi monikielisyys n\u00e4kyy erityisesti Varissuolla ja Lausteella, joiden asukkaissa on muun muassa ven\u00e4j\u00e4\u00e4, arabiaa, somalia ja kurdia puhuvia. Kielet n\u00e4kyv\u00e4t muun muassa yritysten julkisivuissa, kuten Varissuon liikekeskuksessa. Turun omaleimaista murretta esiintyy kaupunkilautta F\u00f6rin kyltiss\u00e4 sek\u00e4 esimerkiksi Pansiossa ja Jyrkk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 kauppojen ja ravintoloiden mainoksissa.<\/p>\n

\"KaupunkilauttaTurun kielimaisemaa voi kuvailla rikkaaksi, mutta alueellisesti jakautuneeksi. Kielipoliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja kaupungin v\u00e4est\u00f6rakenne heijastuvat siihen, mitk\u00e4 kielet ovat esill\u00e4 ja miss\u00e4. Suomen ja ruotsin asema on virallisesti turvattu, ja ne ovat selke\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4 ymp\u00e4ri Turkua, kun taas muiden kielten edustus nojaa yksityishenkil\u00f6iden valintoihin ja resursseihin. N\u00e4kyvyys n\u00e4ill\u00e4 kielill\u00e4 on huomattavasti suppeampaa ja alueellisesti rajautuneempaa.<\/p>\n

Lukuvinkkej\u00e4<\/h2>\n

Hannele Dufva ja Sari Pietik\u00e4inen: Moni-ilmeinen monikielisyys<\/a> (2009, artikkeli)<\/p>\n

Maria Kok, Henna Massinen, Ilja Moshnikov, Esa Penttil\u00e4, Susanna Tavi ja Laura Tuomainen: Monimuotoinen kielimaisema ja kielellinen hyvinvointi<\/a> (2019, artikkeli)<\/p>\n

Toni Lehtinen: Varissuo on Suomen monikulttuurisimpia l\u00e4hi\u00f6it\u00e4, ja tuore kirja kertoo, ett\u00e4 sen asukkaat suojautuvat rasismilta rajun huumorin avulla: \u201dT\u00e4ss\u00e4 on tulevia terroristeja!\u201d<\/a> (2020, artikkeli hs.fi)<\/p>\n

Kuvat:<\/p>\n

Varissuolla monikielisyyden kiteytt\u00e4\u00e4 Jani R\u00e4tty\u00e4n taideteos Teksti tuntemattomalla kielell\u00e4 (2004), joka on sijoitettu kerrostalon sein\u00e4\u00e4n. Teksti ei itsess\u00e4\u00e4n esit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 kielt\u00e4, vaan symboloi kielimuureja ja kielellist\u00e4 vaihtelua.<\/p>\n

Esimerkki Turun monikielisyydest\u00e4 kaupunkilautta F\u00f6rin puomissa (Kuva: Milla Helminen)<\/p>\n

Kirjoittajat Johanna Aamurusko, Milla Helminen, Aino Malmi, Anniina Nurminen ja Taru Savolainen ovat kieliasiantuntijuuden tutkinto-ohjelman opiskelijoita, jotka ovat tehneet artikkelin osana Projektilaboratorio-kurssia.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Turun rooli kaupan ja hallinnon keskuksena on mahdollistanut kaupungin kehittymisen kielimaisemaltaan monipuoliseksi. Suomen ja ruotsin rinnalla on vaikuttanut vaihtuva kavalkadi eri kieli\u00e4 saksasta ja latinasta arabiaan ja somaliin. Kielimaisematutkimus on varsin hiljattain kehittynyt sosiolingvistiikan, kielen ja yhteiskunnan suhdetta tutkivan kielitieteen,…<\/p>\n","protected":false},"author":104,"featured_media":8121,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89,119],"tags":[2353,2157,1185,2175,1233],"class_list":["post-8082","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kieli-ja-kaannostieteet","tag-monikielisyys","tag-projektilaboratorio","tag-turku"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":8082},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":2157,"label":"kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteet"},{"value":1185,"label":"monikielisyys"},{"value":2175,"label":"projektilaboratorio"},{"value":1233,"label":"turku"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2021\/07\/HIISK_Projektilaboratorio_forin-puomi-paakuva_logolla-533x300.png",533,300,true],"author_info":{"display_name":"Johanna Aamurusko, Milla Helminen, Aino Malmi, Anniina Nurminen ja Taru Savolainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/erhyyti\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":2157,"name":"kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteet","slug":"kieli-ja-kaannostieteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2160,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":8,"filter":"raw"},{"term_id":1185,"name":"monikielisyys","slug":"monikielisyys","term_group":0,"term_taxonomy_id":1188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":5,"filter":"raw"},{"term_id":2175,"name":"projektilaboratorio","slug":"projektilaboratorio","term_group":0,"term_taxonomy_id":2178,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":3,"filter":"raw"},{"term_id":1233,"name":"turku","slug":"turku","term_group":0,"term_taxonomy_id":1236,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":5,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8082","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/104"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8082"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8082\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8370,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8082\/revisions\/8370"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8121"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8082"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8082"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8082"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}