{"id":81,"date":"2011-10-03T20:11:50","date_gmt":"2011-10-03T18:11:50","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=81"},"modified":"2011-10-03T20:11:50","modified_gmt":"2011-10-03T18:11:50","slug":"juuret-suomessa-euroopan-unionin-maissa-asuvien-ulkosuomalaisten-ja-heidan-lastensa-suomi-kuva-ja-paluumuuton-edellytykset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/juuret-suomessa-euroopan-unionin-maissa-asuvien-ulkosuomalaisten-ja-heidan-lastensa-suomi-kuva-ja-paluumuuton-edellytykset\/","title":{"rendered":"Juuret Suomessa \u2013 Euroopan Unionin maissa asuvien ulkosuomalaisten ja heid\u00e4n lastensa Suomi-kuva ja paluumuuton edellytykset"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>
Suomesta Eurooppaan suuntautunut siirtolaisuus on ollut voimakkainta 1960- ja 1970-luvulla. Suomi-tietoutta ja suomalaista identiteetti\u00e4 on siit\u00e4 l\u00e4htien tuettu muun muassa suomenkielisiss\u00e4 seurakunnissa ja yst\u00e4vyysseuratoiminnan kautta. Mukana ovat alusta l\u00e4htien olleet my\u00f6s muuttajapolven lapset, joiden toinen vanhempi on usein muu kuin suomalainen. Kuvassa oleva saksalais-suomalaisen perheen tyt\u00e4r vuodelta 1982 voi t\u00e4n\u00e4\u00e4n hyvinkin olla potentiaalinen toisen polven paluumuuttaja, jolle tietoisuus suomalaisista juurista on jo pikkutyt\u00f6st\u00e4 l\u00e4htien vahva. Kuva Outi Tuomi-Nikula 1982.<\/figcaption><\/figure>\n

Porin yliopistokeskuksessa toimivan kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman yksi vuosien 2010\u201313 tutkimusstrategian painopistealueista on kulttuurien v\u00e4linen kommunikaatio, joka sijoittuu siirtolaisuustutkimuksen piiriin. Kulttuurien v\u00e4linen kommunikaatio on kuulunut kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen oppiaineen opetustarjontaan alusta asti, ja aihepiirist\u00e4 on valmistunut kandidaatti- ja pro gradu -tasoisia tutkimuksia.<\/strong><\/p>\n

Noin 1,3 miljoonasta ulkosuomalaisesta, heid\u00e4n muuttonsa syist\u00e4, elinolosuhteista ja sopeutumisesta vieraassa kulttuurissa on olemassa suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tutkimuksia, ja tutkimustuloksia on koottu muun muassa Siirtolaisuusinstituutin julkaisemaan teossarjaan \u201dSuomalaisen siirtolaisuuden historia 1\u20136\u201d. Sarjan viimeinen osa Suomalaiset Euroopassa (2008) osoittaa, ett\u00e4 tutkittu tieto erityisesti Euroopan alueella asuvista noin 100\u00a0000 Suomen kansalaisesta on perinteisiin siirtolaisia vastaanottaneisiin maihin \u2013 kuten Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Ruotsiin \u2013 n\u00e4hden yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tutkimuksellista vajetta ja kansallisestikin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6voimapoliittista tietoa selvitet\u00e4\u00e4n Satakuntaliiton ja Porin kaupungin rahoittamassa \u201dJuuret Suomessa\u201d -hankkeessa. Kulttuuriperinn\u00f6n professorin Outi Tuomi-Nikulan johtama hanke on jatkohanke \u201dTakaisin Suomeen\u201d -esiselvityshankkeelle (2010\u20132011), jonka aikana ker\u00e4ttiin laaja kyselyaineisto (noin 820 vastausta) Euroopassa ja osin Euroopan ulkopuolella asuvilta ulkosuomalaisilta. Kyselylomakkeet suunnattiin ensimm\u00e4isen, toisen ja kolmannen polven ulkosuomalaisille, ja niiden jakelu suoritettiin Suomen ulkomaanedustustojen, Suomi-seurojen, ulkosuomalaislehtien ja Euroopassa toimivien suomalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kautta.<\/p>\n

Siirtolaisuus Eurooppaan on verrattain uusi ilmi\u00f6, sill\u00e4 suomalaisia on muuttanut Manner-Eurooppaan merkitt\u00e4v\u00e4mmin vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeen. T\u00e4lle siirtolaisryhm\u00e4lle on ollut ominaista paitsi naisvaltaisuus my\u00f6s korkea avioitumisaste valtakulttuurin kansalaisen kanssa. Avioliitto valtakulttuurin j\u00e4senen kanssa on aiheuttanut muun muassa sen, ett\u00e4 Euroopan ulkosuomalaiset ovat perinteisist\u00e4 kaukosiirtolaisryhmist\u00e4 poiketen sopeutuneet uuteen kotimaahansa jo ensimm\u00e4isen muuttajapolven aikana, toisin sanoen he ovat uudessa kotimaassaan monin tavoin \u201dn\u00e4kym\u00e4t\u00f6n\u201d ja samalla ongelmaton ulkomaalaisryhm\u00e4. Korkeasta sopeutumisasteestaan huolimatta he pit\u00e4v\u00e4t kuitenkin yll\u00e4 kiinteit\u00e4 suhteita Suomeen. Monella ensimm\u00e4isen polven siirtolaisella onkin haaveena palata takaisin entiseen kotimaahan el\u00e4kep\u00e4ivi\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hankkeen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4 laajan kyselyaineiston pohjalta nykyisin Euroopassa asuvien suomalaistaustaisten henkil\u00f6iden koulutusta ja kielitaitoa sek\u00e4 yhteytt\u00e4 suomalaiseen kulttuuriin. Erityisen huomion kohteena siin\u00e4 ovat t\u00e4h\u00e4n saakka tutkimuksen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neet toisen ja kolmannen polven euroopansuomalaiset. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden nuorten aikuisten Suomeen tai kansainv\u00e4lisyyteen liittyvi\u00e4 tulevaisuudensuunnitelmia sek\u00e4 maahanmuuttopolitiikkaan, monikulttuurisuuteen ja suomalaisuuteen liittyvi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 ja n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Porin yliopistokeskuksessa toimivan kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman yksi vuosien 2010\u201313 tutkimusstrategian painopistealueista on kulttuurien v\u00e4linen kommunikaatio, joka sijoittuu siirtolaisuustutkimuksen piiriin. Kulttuurien v\u00e4linen kommunikaatio on kuulunut kulttuuriperinn\u00f6n tutkimuksen oppiaineen opetustarjontaan alusta asti, ja aihepiirist\u00e4 on valmistunut kandidaatti- ja pro gradu -tasoisia…<\/p>\n","protected":false},"author":257,"featured_media":82,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353],"class_list":["post-81","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":81},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2011\/10\/TUTK_Laine_kuva-720x1080.jpg",200,300,true],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/257"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3503,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81\/revisions\/3503"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/82"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}