{"id":810,"date":"2014-04-07T10:21:29","date_gmt":"2014-04-07T07:21:29","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=810"},"modified":"2024-05-20T15:24:02","modified_gmt":"2024-05-20T12:24:02","slug":"viesteja-siirtolaisilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/viesteja-siirtolaisilta\/","title":{"rendered":"Viestej\u00e4 siirtolaisilta"},"content":{"rendered":"<p><strong>Omana aikanamme kirjeet ja postikortit ovat kokeneet inflaation kun uusi teknologia s\u00e4hk\u00f6isine v\u00e4lineineen on syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tavanomaiset kirjoitetut viestit. Amerikkaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella menneet runsaat 350 000 suomalaista pitiv\u00e4t yhteytt\u00e4 sukulaisiin ja tuttaviin kirjeill\u00e4 ja postikorteilla. Niiden matka Atlantin yli tosin kesti viikkoja tai jopa kauemminkin. Tavallaan se viesti, joka vastaanottajalle tuli, oli jo tiedoiltaan vanhentunut, se kertoi kirjoittamishetkest\u00e4 ja kirjoittajan sen hetken tilanteesta ja tuntemuksista.<\/strong><\/p>\n<figure id=\"attachment_811\" aria-describedby=\"caption-attachment-811\" style=\"width: 305px\" class=\"wp-caption alignleft\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Kostiainen_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-811 \" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Kostiainen_kuva.jpg\" alt=\"Siirtolaiset saattoivat l\u00e4hett\u00e4\u00e4 my\u00f6s postikortteina ilmoituksia kuolleista, kuten t\u00e4m\u00e4n Rose East -nimisen suomalaisen siirtolaisen kohdalla. H\u00e4nen nuorempi veljens\u00e4 Alfred oli menehtynyt puoli vuotta aikaisemmin. Kuva: Varsinais-Suomen amerikankirjeet.\" width=\"305\" height=\"480\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Kostiainen_kuva.jpg 508w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Kostiainen_kuva-191x300.jpg 191w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Kostiainen_kuva-145x228.jpg 145w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Kostiainen_kuva-360x567.jpg 360w\" sizes=\"auto, (max-width: 305px) 100vw, 305px\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-811\" class=\"wp-caption-text\">Siirtolaiset saattoivat l\u00e4hett\u00e4\u00e4 my\u00f6s postikortteina ilmoituksia kuolleista, kuten t\u00e4m\u00e4n Rose East -nimisen suomalaisen siirtolaisen kohdalla. H\u00e4nen nuorempi veljens\u00e4 Alfred oli menehtynyt puoli vuotta aikaisemmin. Kuva: Varsinais-Suomen amerikankirjeet.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Siirtolaisten kirjeit\u00e4, postikortteja tai muita viestej\u00e4 on s\u00e4ilynyt melko paljon, vaikka ne tietysti ovat vain osa siit\u00e4, mit\u00e4 aikanaan on l\u00e4hetetty. Niit\u00e4 on s\u00e4ilynyt yksityiskokoelmissa ja viranomaisarkistoissa, mutta on my\u00f6s j\u00e4rjestetty kampanjoita, joilla s\u00e4ilyneit\u00e4 kirjeit\u00e4 ja kortteja ker\u00e4ttiin. Suurimmat ker\u00e4yskampanjat tehtiin 1960- ja 1970-luvulla, jolloin varsinkin Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa kehiteltiin suomalaisen kaukosiirtolaisuuden tutkimushanketta. Se osoittautui hyvin menestykselliseksi ja tuloksekkaaksi, sill\u00e4 sen piirist\u00e4 syntyi kuutisenkymment\u00e4 gradua ja kymmenen v\u00e4it\u00f6skirjaa, sek\u00e4 monia muita tutkimuksia, ja tuo tutkimusperinne tuntuu oppiaineen toiminnassa t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n<p>Siirtolaiskirjeet eiv\u00e4t ole aivan helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4. Kirjoittajien ilmaisutaidot ja kirjoittamiskyky ovat vaihdelleet eritt\u00e4in paljon, koska tavallisen amerikansiirtolaisen pohjakoulutus yleens\u00e4 ei ollut perustaitoja kummempi. Jotkut kyll\u00e4 kehittiv\u00e4t ilmaisutaitojaan ja joukossa oli my\u00f6s kokeneita kirjoittajia kuten toimittajia. Korkeasti koulutetut siirtolaiset olivat harvinaisia. Niinp\u00e4 kirjeet ja muut viestit olivat yleens\u00e4 aika lyhytsanaisia, joiden viesti oli tyyppi\u00e4: \u201dkuinka teill\u00e4 siell\u00e4 kotona menee, min\u00e4 olen tehnyt kovasti ty\u00f6t\u00e4\u201d.<\/p>\n<p>Tunteista ei paljon puhuttu, eik\u00e4 niit\u00e4 paljon osattu tilitt\u00e4\u00e4. Yleens\u00e4 kerrottiin lyhyesti olosuhteista tai jotain t\u00e4rke\u00e4\u00e4 itselle tapahtunutta. Kerrottiin esimerkiksi jollekin oman kyl\u00e4n tutulle tapahtuneesta onnettomuudesta, kuolemasta tai sitten jostain positiivisesta asiasta. Tyypillist\u00e4 oli my\u00f6s, ettei heikosta omasta tilanteesta mielell\u00e4\u00e4n puhuttu, koska Amerikkaan oli l\u00e4hdetty \u201dvuolemaan kultaa\u201d.<\/p>\n<p>Yleisen historian kokoelmissa on esimerkiksi Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta ker\u00e4ttyj\u00e4 amerikankirjeit\u00e4, jotka ovat my\u00f6s mikrofilmein\u00e4. Lis\u00e4ksi on Helsingin yliopiston toteuttama Etel\u00e4-Pohjanmaan amerikankirjeiden kokoelma mikrofilmill\u00e4. Yhteenlaskien on saatavilla yli 30 000 siirtolaisten Suomeen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4 kirjett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 yksi laajimmista amerikansiirtolaisuuden kirjekokoelmista maailmassa. N\u00e4m\u00e4 ovat tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oppiaineen kokoelmahuoneessa.<\/p>\n<p><i>Auvo Kostiainen on yleisen historian professori sek\u00e4 <\/i><i>Monikulttuurisuuden ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tutkimusverkoston (<\/i><a href=\"http:\/\/mcnet.utu.fi\/\"><i>MCnet<\/i><\/a><i>) puheenjohtaja.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Omana aikanamme kirjeet ja postikortit ovat kokeneet inflaation kun uusi teknologia s\u00e4hk\u00f6isine v\u00e4lineineen on syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tavanomaiset kirjoitetut viestit. Amerikkaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella menneet runsaat 350 000 suomalaista pitiv\u00e4t yhteytt\u00e4 sukulaisiin ja tuttaviin kirjeill\u00e4 ja postikorteilla. Niiden matka Atlantin&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":811,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,155,188],"class_list":["post-810","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-rakkaus","tag-yleinen-historia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":810},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":155,"label":"Rakkaus"},{"value":188,"label":"yleinen historia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Kostiainen_kuva.jpg",191,300,false],"author_info":{"display_name":"Auvo Kostiainen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":155,"name":"Rakkaus","slug":"rakkaus","term_group":0,"term_taxonomy_id":155,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":35,"filter":"raw"},{"term_id":188,"name":"yleinen historia","slug":"yleinen-historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":188,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":38,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/810","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=810"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/810\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10389,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/810\/revisions\/10389"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/811"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=810"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=810"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=810"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}