![\"Lapin](\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Enges_kuva.jpg\")
<\/a>Etenkin Pohjois-Suomessa on lapsivainajaperinnett\u00e4 tavattu el\u00e4v\u00e4n\u00e4 viime vuosikymmeniin saakka. Tenonsaamelaisessa perinteess\u00e4 \u00e4p\u00e4r\u00e4 on n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 valittava tai pienen, alastoman lapsen, j\u00e4niksen tai linnun hahmossa n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4 olento. Lintuhahmo on itse asiassa yleinen koko perinteen levinneisyysalueella ja se voidaan tulkita ilmentym\u00e4ksi sielulintuk\u00e4sityksist\u00e4, jotka kuuluvat suomalaisen muinaisuskon vanhimpiin kerrostumiin.<\/p>\n
Tunturissa itkev\u00e4 \u00e4p\u00e4r\u00e4 on uhka ihmiselle, joka sattuu sen olinpaikalle. Se voi aiheuttaa sairauskohtausta muistuttavan tiedottomuuden tilan, jossa ihminen menett\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin ajan ja paikan tajunsa. Perinteeseen sis\u00e4ltyykin k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormeja, joilla kokija voi suojella itse\u00e4\u00e4n. \u00c4p\u00e4r\u00e4n puhutteleminen ja pakoon s\u00e4nt\u00e4\u00e4minen lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vaaraa, rauhallinen paikalta poistuminen, virtaavan veden ylitt\u00e4minen ja Is\u00e4 meid\u00e4n -rukouksen lukeminen taas auttavat selviytym\u00e4\u00e4n tilanteesta. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 suoritettu kasteriitti vapauttaa olennon pysyv\u00e4sti rauhattomuudestaan; toinen keino on vainajan luiden toimittaminen kirkkomaan multiin.<\/p>\n
Pienen vainajan tarpeet<\/h3>\n
Tavallisimmaksi syyksi lapsivainajan rauhattomuuteen on selitetty sen kaipuu siunattuun maahan. Surma- tai k\u00e4tk\u00f6paikalla kuullaan lapsen itkua, valitusta tai pyynt\u00f6j\u00e4, tai paikka on muulla tavoin rauhaton. N\u00e4in olento paljastaa rikoksen ja p\u00e4\u00e4see rauhaan, kun luut l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n ja haudataan kristillisesti.<\/p>\n
Toinen keskeinen aihe lapsivainajaperinteess\u00e4 on rikokseen syyllistyneiden paljastuminen. Tyypillisesti paljastaja on rikoksen uhri itse: vainajaolento joko ilmestyy surmaajalleen tai kertoo ulkopuoliselle, kuka surmaaja on. Esimerkiksi muistiinpano Nousiaisista 1930-luvulta kuvaa, miten nuoren naisen ilonpito nuorisojoukossa keskeytyy \u00e4kisti, kun ladon alta haamuna ilmestyv\u00e4 lapsi pyyt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u00e4iti ei en\u00e4\u00e4 tanssisi.<\/p>\n
Liikuttavimpia perinneaiheita ovat vakiintuneet repliikit, joista v\u00e4littyy pienen vainajan h\u00e4d\u00e4nalainen tila. Lapsi pyyt\u00e4\u00e4 sukkia ja kenki\u00e4, koska havut pistelev\u00e4t paljaita jalkoja, tai toivoo talven l\u00e4hestyess\u00e4 saavansa l\u00e4mpim\u00e4n takin ylleen. Se voi my\u00f6s valittaa tukalaa oloaan k\u00e4tk\u00f6paikassaan, joksi usein mainitaan ahdas puinen pytty. Kertomuksissa lapsivainaja esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 repliikit todistajien l\u00e4sn\u00e4 ollessa ja rikos tulee ilmi.<\/p>\n
Kauhuviihdett\u00e4 ja moraalisia viestej\u00e4<\/h3>\n
Yhteis\u00f6iss\u00e4, jotka ovat pit\u00e4neet yll\u00e4 lapsivainajaperinnett\u00e4, tarinoilla ja olennon todellisia kohtaamisia kuvaavilla kertomuksilla on ollut erilaisia teht\u00e4vi\u00e4. Viattomat uhrit, jotka palaavat vainajina vaatimaan tilanteensa korjaamista tai hyvityst\u00e4, ovat mielenkiintoista ja mielt\u00e4 kuohuttavaakin kertomusainesta. Sen avulla on voitu viihdytt\u00e4\u00e4 kuulijoita ja luoda pelonsekaista tunnelmaa. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa lapsivainajaperinne rinnastuu vaikkapa nykyajan kauhuelokuviin.<\/p>\n
Perinteell\u00e4 on ollut my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 moraalinen viesti. Se on muistuttanut yhteis\u00f6llisist\u00e4 arvoista, varoittanut avioliiton ulkopuolisista suhteista, tuominnut lapsensurman ja esitt\u00e4nyt esimerkkitapauksia rikokseen syyllistyneiden kohtalosta. Siksi lapsivainajakertomuksilla on ollut kysynt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 silloinkin, kun varsinainen usko olentojen todelliseen olemassaoloon on jo hiipunut, mutta aviottoman lapsen saaminen on edelleen ollut h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 ja yhteis\u00f6n tuomitsemaa.<\/p>\n
Pasi Enges on folkloristiikan yliopisto-opettaja.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Suomen l\u00e4ntisten ja pohjoisten alueiden suulliseen perinteeseen on kuulunut k\u00e4sitys salaa synnytetyist\u00e4 ja surmatuista tai kuolemaan j\u00e4tetyist\u00e4 lapsivainajista, jotka ilman nime\u00e4, kristillist\u00e4 hautausta ja vanhempiensa rakkautta ja hoivaa j\u00e4\u00e4nein\u00e4 ovat rauhattomia ja ilmaisevat itsens\u00e4 kuolin- tai k\u00e4tk\u00f6paikallaan. Lapsivainajia on tavallisesti…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":845,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[251,2353,155],"class_list":["post-844","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-folkloristiikka","tag-hiiskuttua","tag-rakkaus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":844},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":251,"label":"folkloristiikka"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":155,"label":"Rakkaus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TUTK_Enges_kuva-720x728.jpg",297,300,true],"author_info":{"display_name":"Pasi Enges","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":251,"name":"folkloristiikka","slug":"folkloristiikka","term_group":0,"term_taxonomy_id":251,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":48,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":155,"name":"Rakkaus","slug":"rakkaus","term_group":0,"term_taxonomy_id":155,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":35,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/844","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=844"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/844\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10339,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/844\/revisions\/10339"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=844"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=844"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=844"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}