{"id":868,"date":"2014-04-07T10:24:01","date_gmt":"2014-04-07T07:24:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=868"},"modified":"2014-04-07T10:24:01","modified_gmt":"2014-04-07T07:24:01","slug":"meikalaisia-ja-teikalaisia-seminaarisalissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/meikalaisia-ja-teikalaisia-seminaarisalissa\/","title":{"rendered":"Meik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja teik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 seminaarisalissa"},"content":{"rendered":"<p><b>\u201dMilt\u00e4 kuntauudistus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja taloudellisten laskelmien takana?\u201d kysyi kansatieteen professori Helena Ruotsala alkupuheenvuorossaan seminaarissa \u201dMeik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja teik\u00e4l\u00e4isi\u00e4: paikallisuus ja sen kokeminen uusissa kunnissa\u201d.<\/b><\/p>\n<p>Seminaarisaliin oli ker\u00e4\u00e4ntynyt yli 70 kuuntelijaa \u2013 tutkijoita, j\u00e4rjest\u00f6jen edustajia, toimittajia \u2013 ehk\u00e4p\u00e4 juuri saamaan vastauksia t\u00e4h\u00e4n kysymykseen.<b> <\/b>Seminaarin j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4 toimi Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama \u201dEtnologinen tutkimus kuntarakenteen muutoksista kuntalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta -tutkimushanke\u201d ja kansatieteen oppiaine.<\/p>\n<p>Kuntaliitoksia on totisesti puitu julkisesti ja yksityisesti jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta usein erityisesti julkisessa keskustelussa on kunnat n\u00e4hty l\u00e4hinn\u00e4 valtionhallinnollisena rakenteena. Kansatieteen oppiaineen projektissa kuntaa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kulttuurisena kokonaisuutena, jonka sis\u00e4ll\u00e4 asukkaiden identiteetit ja yhteis\u00f6t muodostuvat.<\/p>\n<p>Asukasl\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta huolimatta l\u00e4hestymistapoja aiheeseen l\u00f6ytyi seminaarissa monia. Minna M\u00e4kinen Jyv\u00e4kyl\u00e4n yliopiston etnologian oppiaineesta tulkitsi kuntaliitosten syntyv\u00e4n kuten avioliittojen \u2013 rakkaudesta, pakosta tai j\u00e4rkisyist\u00e4. M\u00e4kisen esitys her\u00e4tti n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kuntaliitokset my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien silmin ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tuntemukset. En voinut olla tuntematta my\u00f6t\u00e4tuntoa ajatellessani kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4\u00e4, joka sai kyl\u00e4nraitilla kuulla kysymyksen: \u201dMit\u00e4 sait kun myit kyl\u00e4n?\u201d<\/p>\n<figure id=\"attachment_869\" aria-describedby=\"caption-attachment-869\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignright\"><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TAPAH_Sonck_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-869\" alt=\"Kansatieteen opiskelija kertoo paikallisista erityispiirteist\u00e4 osana kuntaliitosta. Kuva: Kirsi Sonck.\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TAPAH_Sonck_kuva-300x235.jpg\" width=\"300\" height=\"235\" \/><\/a><figcaption id=\"caption-attachment-869\" class=\"wp-caption-text\">Kansatieteen opiskelija kertoo paikallisista erityispiirteist\u00e4 osana kuntaliitosta. Kuva: Kirsi Sonck.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Turun yliopiston kansatieteen tutkija, fil. maist. Niina Koskihaara tarkasteli kuntaliitoksia paikallisen yhdistystoiminnan kautta, ja kansatieteen opiskelija Lauri Katiskoski vastasi kysymykseen mit\u00e4 tapahtui Suomen pienimm\u00e4lle kunnalle, Velkualle, sen liitytty\u00e4 Naantaliin. Ruralia-instituutin Torsti Hyyryl\u00e4inen esitelm\u00f6i kulttuuriresurssien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kuntaliitosten yhteydess\u00e4, samaisen instituutin edustaja Sulevi Riukulehto pohdiskeli kotiseutua ja sit\u00e4, onko kunta paikallinen. Akatemialehtori Sari Pikkala pohti \u00e4\u00e4nestysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja paikallisidentiteetin suhdetta.<\/p>\n<p>Julkisessa keskustelussa asukkaiden n\u00e4k\u00f6kulmat nousevat parhaiten esille silloin, kun puhe k\u00e4\u00e4ntyy uusien kuntien nimiin. Kun dosentti Paula Sj\u00f6blom ja kauppatiet. tri Ulla Hakala olivat esitelleet tutkimusprojektinsa \u201dKunnan nimi ja paikallisidentiteetti\u201d kyselytuloksia, alkoi kiivas keskustelu. Oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s kuuntelijoiden mielest\u00e4 kunta on asukkailleen muutakin kuin hallintorakenne.<\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 seminaarin esityksist\u00e4 ja hankkeesta voit lukea <a href=\"http:\/\/kuntaliitokset.wordpress.com\/\">tutkimushankkeen kotisivuilta<\/a>.<\/p>\n<p><i>Kirjoittaja on Turun yliopiston kansatieteen jatko-opiskelija.<\/i><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201dMilt\u00e4 kuntauudistus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja taloudellisten laskelmien takana?\u201d kysyi kansatieteen professori Helena Ruotsala alkupuheenvuorossaan seminaarissa \u201dMeik\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ja teik\u00e4l\u00e4isi\u00e4: paikallisuus ja sen kokeminen uusissa kunnissa\u201d. Seminaarisaliin oli ker\u00e4\u00e4ntynyt yli 70 kuuntelijaa \u2013 tutkijoita, j\u00e4rjest\u00f6jen edustajia, toimittajia \u2013 ehk\u00e4p\u00e4 juuri saamaan vastauksia&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":659,"featured_media":869,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353],"class_list":["post-868","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":868},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TAPAH_Sonck_kuva-720x565.jpg",382,300,true],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/868","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/659"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=868"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/868\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=868"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=868"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=868"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}