{"id":878,"date":"2014-04-07T10:24:01","date_gmt":"2014-04-07T07:24:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=878"},"modified":"2014-04-07T10:24:01","modified_gmt":"2014-04-07T07:24:01","slug":"urheilu-ja-globalisaatio","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/urheilu-ja-globalisaatio\/","title":{"rendered":"Urheilu ja globalisaatio"},"content":{"rendered":"

Monitieteinen populaarikulttuurin tutkimuksen ja opetuksen edist<\/b>\u00e4<\/b>miseen erikoistunut IIPC-instituutti<\/a> j<\/b>\u00e4<\/b>rjesti Turun yliopiston Educariumissa perjantaina 22.11.2013 seminaarin \u201dUrheilu ja globalisaatio\u201d. Seminaarissa tarkasteltiin eri n<\/b>\u00e4<\/b>k<\/b>\u00f6<\/b>kulmista urheilun, globaalin mediakulttuurin ja talouden sidoksia.<\/b><\/p>\n

Seminaarin alustajina toimi urheilukulttuuriin perehtyneit\u00e4 tutkijoita ja asiantuntijoita Turun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Nyrkkeily\u00e4, jalkapalloa, olympialaisia, televisiota ja sosiaalista mediaa k\u00e4sittelev\u00e4t esitelm\u00e4t l\u00e4hestyiv\u00e4t modernia, globaalia kilpaurheilua ideologian, politiikan, performatiivisuuden ja estetiikan n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Seminaarissa puhuivat Markku Jokisipil\u00e4 (yliopistonlehtori, Baltic Sea Region Studies, TY), John Richardson (professori, musiikkitiede, TY), Max Ryyn\u00e4nen (visuaalisen kulttuurin lehtori, Aalto-yliopisto), Benita Heiskanen (TIAS-kollegiumtutkija, nyttemmin John Morton -keskuksen johtaja, TY), sek\u00e4 Riikka Turtiainen (yliopisto-opettaja, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, TY).<\/p>\n

Kisat avasi Markku Jokisipil\u00e4. Otsikolla \u201dKOK ja kisojen televisiointioikeudet \u2013 idealismista kapitalismiin\u201d alustanut Jokisipil\u00e4 analysoi olympiakomitean taloudellisia sidoksia viilt\u00e4v\u00e4sti. Idealistisen olympiahengen on korvannut kova kaupallinen ajattelu, mik\u00e4 taas on mahdollistanut puhtoisen tuotemerkin poliittisen hy\u00f6dynt\u00e4misen. Yksi keskeinen rahastuskohde ovat juuri televisiointioikeudet. Vaikka jo Berliinin 1936 olympialaisissa oli pient\u00e4 alueellista televisiokokeilua, varsinaisesti ensimm\u00e4iset televisioidut olympialaiset j\u00e4rjestettiin Tokiossa 1964. Siit\u00e4 l\u00e4htien televisiointioikeuksien hinta on kasvanut eksponentiaalisesti \u2013 erityisesti kisoihin liittyv\u00e4 taloussuunnittelu ammattimaistui ja olympialaiset kaupallistuivat Juan Antonio Samaranchin kaudella Kansainv\u00e4lisen olympiakomitean johtajana 1980\u20132001. Kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeen KOK:n liikkumavara lis\u00e4\u00e4ntyi, olympialaisista tuli osa tv-vetoista globaalikapitalistista viihdeteollisuutta. Kun ansaintalogiikkaan lis\u00e4t\u00e4\u00e4n verovapaus ja j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tahojen sitoutuminen alati kasvavien menojen kattamiseen, saadaan aikaan rahantekokone. Jokisipil\u00e4 esittikin aiheellisen kysymyksen: paljonko on j\u00e4ljell\u00e4 olympia-aatteesta?<\/p>\n

John Richardson tarkasteli 2012 Lontoon kes\u00e4olympialaisten avajaisia otsikolla \u201dLocal and Global Meanings of London Olympics Opening Ceremony\u201d. Avajaiset ohjasi eritt\u00e4in itsen\u00e4inen ja provokatiivinen auteur-ohjaaja Danny Boyle, joka tunnettiin ennest\u00e4\u00e4n mm. elokuvistaan Trainspotting<\/i> (1996) ja Slummien miljon<\/i>\u00e4\u00e4<\/i>ri<\/i> (2008). Richarsonin analyysin keski\u00f6ss\u00e4 oli Boylen ideoima audiovisuaalisen estetiikka suhteessa englantilaisuuteen. Avajaiset olivat brittil\u00e4isen populaarikulttuurin symbolista ilotulitusta, mukana olivat mm. Mr Bean, Harry Potter, Monty Python ja valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 englantilaisia popyhtyeit\u00e4. Kansallinen identiteetti esiteltiin kansainv\u00e4lisen koneiston avulla n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti, hy\u00f6dynt\u00e4en nuorisolle tuttuja nopeita leikkauksia, rytmej\u00e4 sek\u00e4 ennen muuta brittil\u00e4iselle yleis\u00f6lle t\u00e4rkeit\u00e4 ja tuttuja kuvia ja \u00e4\u00e4ni\u00e4. Vasemmistolaisen ja vastakulttuurisen Boylen tapa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 niin William Blaken Jerusalemia kuin kritisoida kapitalismia maan teollistumisprosessia kuvaamalla, tuottivat er\u00e4\u00e4nlaisen ekokriittisen populaarikulttuuriluennan englantilaisuudesta. Avajaisten audiovisuaalisessa pop-tykityksess\u00e4 suffragettimarttyyrit ja kansallinen terveydenhoito kukkivat rinnan James Bondin ja helikopterista hypp\u00e4\u00e4v\u00e4n kuningattaren kanssa.<\/p>\n

Max Ryyn\u00e4nen esitelm\u00f6i otsikolla \u201dTaidejalkapallo\u201d. Omaper\u00e4isess\u00e4 puheenvuorossaan h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritteli urheilun ja taiteen erotteluja kauneuden ja estetiikan k\u00e4sitteiden kautta. Jos julkinen taidemaailma ja taide ovat eri asioita, urheilussa huippulaatua edustaa kaikkein julkisin urheilu. Ryyn\u00e4nen eteni nopeasti Tertullianuksesta renessanssineroihin, kamputsealaisesta psykedeelisest\u00e4 musiikista John Deweyn pragmatismiin. Perusideana oli se, ett\u00e4 museoitu taide ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 palkitse meit\u00e4, vaan esteettinen vuorovaikutus saatetaan saada vaikkapa huippu-urheilusta. T\u00e4ll\u00f6in jalkapallon MM-kisat voidaan n\u00e4hd\u00e4 taidekokemuksena, jossa urheilijan tekninen suoritus n\u00e4ytt\u00e4ytyy luovana tekona, brasilialaisten pihapelien luovien kikkailujen avautuessa v\u00e4lill\u00e4 kauniina jalkapallona kaikkein suurimmilla areenoilla. Voitaisiinko esimerkiksi Zlatan Ibrahimovicia pit\u00e4\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena taiteilijana, jos h\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 sellaisia temppuja, jotka eiv\u00e4t johda suoraviivaisella tavalla kohti tulosta? Onko joskus luova teko t\u00e4rke\u00e4mpi kuin sen tulos? Esteettinen kulttuuri nousee t\u00e4ll\u00f6in taidekokemuksen l\u00e4hteeksi katsojille ja tuloskulttuuri j\u00e4\u00e4 hetkeksi syrj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"Benita<\/a>
Benita Heiskanen alusti nyrkkeilyn ja sotapropagandan suhteesta. Kuva: Kimi K\u00e4rki.<\/figcaption><\/figure>\n

Kahvitauon j\u00e4lkeen Benita Heiskanen analysoi nyrkkeily\u00e4 politiikkana otsikolla \u201dUrheiludiplomatiaa ja sotapropagandaa \u2013 nyrkkeily ideologian v\u00e4likappaleena\u201d. Nyrkkeily\u00e4 on hy\u00f6dynnetty erityisesti Yhdysvalloissa propagandav\u00e4lineen\u00e4, osana sotilaallisten konfliktien julkisuutta. Nyrkkeilyottelu luo kollektiivisen identiteetin, vahvistaa me-henke\u00e4 ja toimii kulttuuridiplomatian v\u00e4lineen\u00e4. Paul Gilroyn sanoin: urheilusta on tullut sotaa ja sodasta urheilua. Heiskanen poimi esimerkkej\u00e4 nyrkkeilyn merkityksest\u00e4 Yhdysvaltain sotahistoriassa. Kun musta Joe Louis voitti saksalaisen Max Schmelingin 1938, voitosta tuli symbolinen ja ideologinen. Toisen maailmansodan aikana sotatila nosti nyrkkeilyn suosion huipulle, siit\u00e4 tuli Yhdysvaltain seuratuin laji. Vastaavasti terrorismin vastainen sota on nostanut nyrkkeily\u00e4 uudelleen, Irakille luotiin nyrkkeilyn olympiajoukkue osana presidentti George W. Bushin Operation Iraqi Freedomia, joukkue leireili yhdess\u00e4 Yhdysvaltain joukkueen kanssa ennen Ateenan olympialaisia. Samanaikaisesti nyrkkeily palasi Mike Tysonin lopettamisen j\u00e4lkeisest\u00e4 julkisuuden aallonpohjasta, televisiointi palasi ilmaiskanaville ja otteluita voitiin katsoa suorina satelliittiyhteyden kautta sotilastukikohdissa. Kansallinen puoluepolitiikka ja viihdeteollisuus kietoutuivat yhteen, nyrkkeily nousi j\u00e4lleen keskeiseksi esimerkiksi sodan ja urheilun symbioottisuudesta.<\/p>\n

Seminaarin viimeisen ja Sotshin olympialaisten vuoksi ajan hermolla olleen esitelm\u00e4n piti Riikka Turtiainen otsikolla \u201dMustien panttereiden tervehdyksest\u00e4 sateenkaarikynsiin \u2013 urheilijat vaikuttajina sosiaalisen median aikakaudella\u201d. Turtiaisen oman tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 on mediaurheilu, erityisesti urheilijan n\u00e4k\u00f6kulma suhteessa sosiaaliseen mediaan. H\u00e4n seuraa useita tunnettuja huippu-urheilijoita ja analysoi heid\u00e4n toimintaansa sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi jalkapallojoukkue Real Madridin puolustaja Sergio Ramos avaa sosiaalisessa mediassa n\u00e4kym\u00e4n kulissien taakse, perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja urheilijoiden v\u00e4liseen sosiaaliseen dynamiikkaan, mutta toki esittelee my\u00f6s sponsorivarusteita. L\u00e4sn\u00e4olosta sosiaalisessa mediassa on tullut osa urheilijoiden julkista toimintaa, he mm. seuraavat ahkerasti toistensa Twitter-p\u00e4ivityksi\u00e4; siell\u00e4 voidaan paitsi osoittaa hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s k\u00e4yd\u00e4 ottelun ulkopuolista psykologista kamppailua. Joskus t\u00e4m\u00e4 my\u00f6s saattaa johtaa ylily\u00f6nteihin. Kiinnostavaa on se, ett\u00e4 urheilu on miljardien liiketoimintaa, mutta taustarahoittajat ja mediayhti\u00f6t eiv\u00e4t voi en\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4dell\u00e4 mediasis\u00e4lt\u00f6j\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 suhteessa mediaprovokaatioiden historia Tommie Smithin ja John Carlosin Black Power -tervehdyksest\u00e4 1968 M\u00e9xicon olympialaisissa Cathy Freemanin kantamaan aboriginaalilippuun 2000 Sydneyn olympialaisissa saanevat jatkoa. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 vastaavana tempauksena, ennen Sotshin olympialaisia, Emma Green Tregaron sateenkaarikynnet nousivat mediajulkisuuteen ven\u00e4l\u00e4isten sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen kohtelun protestina.<\/p>\n

Seminaari p\u00e4\u00e4ttyi vilkkaaseen ja antaumukselliseen keskusteluun globaalin mediaurheilun ja politiikan kytkenn\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja on kulttuurihistorioitsija, joka koordinoi IIPC:n lis\u00e4ksi PPCS-tohtoriohjelmaa ja EurHeri-maisteriohjelmaa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Monitieteinen populaarikulttuurin tutkimuksen ja opetuksen edist\u00e4miseen erikoistunut IIPC-instituutti j\u00e4rjesti Turun yliopiston Educariumissa perjantaina 22.11.2013 seminaarin \u201dUrheilu ja globalisaatio\u201d. Seminaarissa tarkasteltiin eri n\u00e4k\u00f6kulmista urheilun, globaalin mediakulttuurin ja talouden sidoksia. Seminaarin alustajina toimi urheilukulttuuriin perehtyneit\u00e4 tutkijoita ja asiantuntijoita Turun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta….<\/p>\n","protected":false},"author":668,"featured_media":879,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[2353],"class_list":["post-878","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":878},"taxonomy_info":{"category":[{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/TAPAH_K\u00e4rki_kuva-720x680.jpg",318,300,true],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/878","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/668"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=878"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/878\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/879"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=878"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=878"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=878"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}