{"id":8817,"date":"2022-04-20T11:01:34","date_gmt":"2022-04-20T08:01:34","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=8817"},"modified":"2022-05-13T14:36:16","modified_gmt":"2022-05-13T11:36:16","slug":"miten-aidinkielen-puhetyyli-vaikuttaa-vieraan-kielen-sujuvuuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/miten-aidinkielen-puhetyyli-vaikuttaa-vieraan-kielen-sujuvuuteen\/","title":{"rendered":"Miten \u00e4idinkielen puhetyyli vaikuttaa vieraan kielen sujuvuuteen?"},"content":{"rendered":"<p><strong>Puheen sujuvuus merkitsee erityisesti puheen helppoutta ja vaivattomuutta, ja se on keskeinen osa suullista kielitaitoa. Svenska kulturfondenin rahoittamassa <em>Fluency across Multilingual Speakers<\/em> (MultiFluency) -hankkeessa tutkitaan henkil\u00f6kohtaisen puhetyylin vaikutusta vieraiden kielten puheen sujuvuuteen ja siihen, miten kuulijat sujuvuutta arvioivat.<\/strong><\/p>\n<p>Puheen sujuvuutta tutkitaan yleens\u00e4 mittaamalla esimerkiksi puhenopeuteen ja taukoihin liittyvi\u00e4 puheen piirteit\u00e4 ja vertaamalla niit\u00e4 kuulijoiden arvioihin puheen sujuvuudesta. Usein sujuvuustutkimuksessa kuitenkin unohdetaan, ett\u00e4 vieraskielisen puheen piirteet saattavat heijastaa kielitaidon tason lis\u00e4ksi my\u00f6s oppijan luontaista tapaa tuottaa puhetta.<\/p>\n<h2><strong>Kieltenv\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 monikielisten puhujien sujuvuudessa<\/strong><\/h2>\n<p>Turun yliopiston kieli- ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitoksella toteutettavassa MultiFluency-hankkeessa henkil\u00f6kohtaisen puhetyylin yhteytt\u00e4 vieraan kielen puheen sujuvuuteen tutkitaan monikielisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hanke on kolmivaiheinen, ja jokainen vaihe keskittyy monikielisten oppijoiden puheen sujuvuuteen omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan.<\/p>\n<p>Hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa (2020\u20132021) tarkasteltiin suomenkielisten ja suomi\u2013ruotsi-kaksikielisten yliopisto-opiskelijoiden puheen sujuvuutta suomen, ruotsin ja englannin kieliss\u00e4. Englanti oli molemmille ryhmille vieras kieli, mutta ruotsi oli toiselle ryhm\u00e4lle \u00e4idinkieli, toiselle taas vieras kieli.<\/p>\n<p>Tutkimustulosten perusteella erityisesti \u00e4idinkielisen tai -kielisten ja englanninkielisen puheen sujuvuuden piirteiden v\u00e4lill\u00e4 oli voimakkaita yhteyksi\u00e4, kun taas yhteydet suomen ja vieraana kielen\u00e4 puhutun ruotsin v\u00e4lill\u00e4 olivat heikompia suomenkielisten ryhm\u00e4ss\u00e4. Sek\u00e4 \u00e4idinkielen puhetyyli ett\u00e4 taitotaso vieraassa kieless\u00e4 vaikuttavat siis kielten v\u00e4lisiin yhteyksiin sujuvuudessa.<\/p>\n<h2><strong>Henkil\u00f6kohtainen puhetyyli vaikuttaa vieraan kielen sujuvuuden arviointiin<\/strong><\/h2>\n<p>Hankkeen toisessa vaiheessa (2021\u20132022) tarkastellaan henkil\u00f6kohtaisen puhetyylin vaikutusta puheen sujuvuuden arviointiin eri vieraissa kieliss\u00e4 (ruotsi, englanti). Vaikka tutkimuskirjallisuudessa on esitetty, ett\u00e4 puhujan henkil\u00f6kohtainen puhetyyli saattaa vaikuttaa vieraan kielen puheen sujuvuuden arviointiin, ei vaikutusta ole empiirisesti tutkittu.<\/p>\n<p>Sujuvuusarvioinneissa puolet arvioijista kuulee vieraan kielen puhen\u00e4ytteen lis\u00e4ksi my\u00f6s puhen\u00e4ytteen puhujan \u00e4idinkielell\u00e4, kun taas puolet arvioijista perustaa arviointinsa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vieraan kielen puheeseen. Ryhmi\u00e4 vertailemalla pystyt\u00e4\u00e4n tutkimaan sit\u00e4, miten tieto puhujan puhetyylist\u00e4 h\u00e4nen \u00e4idinkieless\u00e4\u00e4n vaikuttaa vieraan kielen puheen sujuvuuden arviointiin.\u00a0Tulosten pohjalta voidaan kehitt\u00e4\u00e4 erityisesti suomea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n puhuvien ja suomi\u2013ruotsi-kaksikielisten oppijoiden suullisen kielitaidon arviointia.<\/p>\n<p>Hankkeen kolmannessa, vuonna 2023 k\u00e4ynnistyv\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tutkitaan monikielisten puhujien kognitiivista sujuvuutta katseenseurantamenetelm\u00e4n avulla.<\/p>\n<p>Hankkeen ensimm\u00e4isen vaiheen tulokset on julkaistu <a href=\"https:\/\/www.idunn.no\/doi\/10.18261\/nordand.17.1.4\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><em>Nordand<\/em>-lehden numerossa 1\/2022<\/a>. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin sen <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/flowlang\/projects\/multifluency\/\">verkkosivuilla<\/a>.<\/p>\n<p><em>Elina Lehtil\u00e4 ty\u00f6skentelee MultiFluency-hankkeessa projektitutkijana ja Pekka Lintunen hankkeen vastuullisena johtajana. Pauliina Peltonen toimii yliopistonlehtorina Turun yliopiston englannin kielen oppiaineessa ja ty\u00f6skenteli projektitutkijana hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Puheen sujuvuus merkitsee erityisesti puheen helppoutta ja vaivattomuutta, ja se on keskeinen osa suullista kielitaitoa. Svenska kulturfondenin rahoittamassa Fluency across Multilingual Speakers (MultiFluency) -hankkeessa tutkitaan henkil\u00f6kohtaisen puhetyylin vaikutusta vieraiden kielten puheen sujuvuuteen ja siihen, miten kuulijat sujuvuutta arvioivat. Puheen sujuvuutta&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4042,"featured_media":8818,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53,59,119],"tags":[2353,653,2245,2243,2241],"class_list":["post-8817","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-henkilokunta","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kieltentutkimus","tag-multifluency","tag-puhe","tag-vieraat-kielet"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":8817},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"},{"value":59,"label":"Henkil\u00f6kunta"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":653,"label":"kieltentutkimus"},{"value":2245,"label":"MultiFluency"},{"value":2243,"label":"puhe"},{"value":2241,"label":"vieraat kielet"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2022\/04\/multifluency_2022-407x300.jpg",407,300,true],"author_info":{"display_name":"Elina Lehtil\u00e4, Pekka Lintunen ja Pauliina Peltonen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/minergutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0},{"term_id":59,"name":"Henkil\u00f6kunta","slug":"henkilokunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":59,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":105,"filter":"raw","cat_ID":59,"category_count":105,"category_description":"","cat_name":"Henkil\u00f6kunta","category_nicename":"henkilokunta","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":653,"name":"kieltentutkimus","slug":"kieltentutkimus","term_group":0,"term_taxonomy_id":653,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":2,"filter":"raw"},{"term_id":2245,"name":"MultiFluency","slug":"multifluency","term_group":0,"term_taxonomy_id":2248,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2243,"name":"puhe","slug":"puhe","term_group":0,"term_taxonomy_id":2246,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"},{"term_id":2241,"name":"vieraat kielet","slug":"vieraat-kielet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2244,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":1,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8817","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4042"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8817"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8863,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8817\/revisions\/8863"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8818"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}