{"id":893,"date":"2014-04-07T10:24:01","date_gmt":"2014-04-07T07:24:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=893"},"modified":"2014-04-07T10:24:01","modified_gmt":"2014-04-07T07:24:01","slug":"lone-star-elokuvan-sam-ja-pilar","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/lone-star-elokuvan-sam-ja-pilar\/","title":{"rendered":"Lone Star -elokuvan Sam ja Pilar"},"content":{"rendered":"

Meksikolaisilla on oma erityinen sanastonsa elokuvamusiikissa. Tietynlaisista trumpeteista tied\u00e4mme, ett\u00e4 olemme ylitt\u00e4neet Rio Granden joen. Esimerkiksi Sam Peckinpahin Hurja joukko<\/i> -elokuvassa (1968) lakia paossa olevat miehet saapuvat joen rannalle, jolloin meksikolaishenkinen musiikki alkaa. Samassa Angel huokaisee: \u201dMeksiko!\u201d Lis\u00e4ksi samalla tavalla kuin \u201dintiaanimusiikilla\u201d, meksikolaisella musiikilla kuvataan toiseutta ja toisten musiikkikulttuuria. Tietynlaisella musiikilla on keskeinen merkitys paikan ja eri identiteettien kuvaamisessa.<\/b><\/p>\n

\"OPISK_Lehtonen_kuva\"<\/a>John Saylesin ohjaama Lone Star<\/i> -elokuva (1996) kertoo Teksasin rajaseudun pikkukaupungista, jonka liepeilt\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n sheriffi Charlie Waden vanha luuranko. 1950-luvun lopulla tapahtuneen murhan tutkinnan my\u00f6t\u00e4 nykyinen sheriffi Sam Deeds joutuu miettim\u00e4\u00e4n, onko joidenkin luurankojen paras pysy\u00e4 haudassaan? Lone Starissa<\/i> musiikilla on kolme keskeist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Se 1) ilment\u00e4\u00e4 Teksasin rajaseutua, 2) eri kansalaisuuksia sek\u00e4 3) sitoo yhteen menneisyyden ja nykyisyyden. Musiikin avulla kuvataan my\u00f6s elokuvan henkil\u00f6iden etnisi\u00e4 identieettej\u00e4. Esimerkiksi er\u00e4\u00e4ss\u00e4 takaumassa mustien kapakassa soi Big Joe Williamsin \u201dShake, Rattle and Roll\u201d, kun taas valkoisten kapakassa jukeboksista tulvii country-musiikkia. Takaumissa, joiden avulla tarina etenee, musiikki on 1950-luvulta ja n\u00e4in tehd\u00e4\u00e4n ero menneen ja nykyisyyden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Keskeinen sivujuoni on Samin ja Pilarin vanha rakkaustarina. Sam ja Pilar olivat nuorina rakastavaisia. Elokuvan nykyhetkell\u00e4 Sam toimii kaupungin sheriffin\u00e4 ja Pilar opettajana. Heid\u00e4n onnensa tiell\u00e4 olivat aikanaan vanhemmat, jotka halusivat pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4t erill\u00e4\u00e4n. Samia ja Pilaria kuvataan erityisell\u00e4, \u201dSam and Pilar\u201d -teemalla. Teemassa yhdistyv\u00e4t kaksi musiikillista perinnett\u00e4: blues-tyylinen huuliharppu kuvaa Samin valkoisia ja mariachi-tyylinen kitara Pilarin meksikolaisia juuria. N\u00e4in musiikin kautta kuvataan kahden eri taustoista per\u00e4isin olevan ihmisen v\u00e4list\u00e4 rakkautta sek\u00e4 intohimoa, joka ei ole vuosienkaan j\u00e4lkeen sammunut. Kun Sam ja Pilar tapaavat Pilarin \u00e4idin kuppilassa, he tanssivat l\u00e4hekk\u00e4in jukeboksin tahtiin. Pilar sujauttaa kolikon vanhaan jukeboksiin, ja Freddy Fenderin \u201dDesde Que Conozco\u201d k\u00e4ynnistyy. Jukeboksi on sama kuin elokuvan ensimm\u00e4isess\u00e4 takaumassa, joka sitoo menneen ja nykyisyyden yhteen. Elokuvan keskeiset teemat kulminoituvat sen romanttisessa sivujuonessa: eri ryhmien v\u00e4liset j\u00e4nnitteet ja kipe\u00e4 menneisyys. Samin ja Pilarin saadessa vihdoin toisensa \u201dluurangot\u201d \u2013 sek\u00e4 fyysiset ett\u00e4 symboliset \u2013 haudataan lopullisesti. Lone Star <\/i>-elokuvassa rakkaus on se voima, joka kaataa raja-aidat \u201dmeid\u00e4n\u201d ja \u201dtoisten\u201d v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja on musiikkitieteen opiskelija, joka tekee gradua elokuvamusiikista.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Meksikolaisilla on oma erityinen sanastonsa elokuvamusiikissa. Tietynlaisista trumpeteista tied\u00e4mme, ett\u00e4 olemme ylitt\u00e4neet Rio Granden joen. Esimerkiksi Sam Peckinpahin Hurja joukko -elokuvassa (1968) lakia paossa olevat miehet saapuvat joen rannalle, jolloin meksikolaishenkinen musiikki alkaa. Samassa Angel huokaisee: \u201dMeksiko!\u201d Lis\u00e4ksi samalla tavalla…<\/p>\n","protected":false},"author":437,"featured_media":894,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[89],"tags":[2353],"class_list":["post-893","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opiskelijat","tag-hiiskuttua"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":893},"taxonomy_info":{"category":[{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPISK_Lehtonen_kuva-720x482.jpg",448,300,true],"author_info":{"display_name":"","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/437"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=893"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/894"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=893"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=893"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}