{"id":900,"date":"2014-04-07T10:24:01","date_gmt":"2014-04-07T07:24:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=900"},"modified":"2024-05-15T12:26:58","modified_gmt":"2024-05-15T09:26:58","slug":"rauhaton-ruumis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/rauhaton-ruumis\/","title":{"rendered":"Rauhaton ruumis"},"content":{"rendered":"

Puolustin 7. joulukuuta 2013 v\u00e4it\u00f6skirjaani, jonka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Tuomas Akvinolainen (1224\/5\u201374). V\u00e4it\u00f6skirjassa The Restless Corpse: Thomas Aquinas\u2019 Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy <\/i>Tuomas ei esiinny niink\u00e4\u00e4n tuona monille tuttuna filosofina ja tuotteliaana teologisten tekstien kirjoittajana, vaan ennen kaikkea katolisen kirkon tunnustamana pyhimyksen\u00e4 ja kasana luita \u2013 pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4ntein\u00e4.<\/p>\n

\"OPIN_R\u00e4s\u00e4nen_Kuva1\"<\/a>
Tuomas Akvinolainen oli suuri paaviuden ja kirkon opin puolustaja. T\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n osoittaa v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi averroismin.<\/figcaption><\/figure>\n

V\u00e4it\u00f6skirjani k\u00e4sittelee Tuomaan ruumiin historiaa ja kiistoja sen omistusoikeudesta, pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteiden ihmeit\u00e4 tekev\u00e4\u00e4 voimaa sek\u00e4 kunnioitusta niit\u00e4 kohtaan noin sadan vuoden aikana. Tuomas Akvinolainen kuoli vuonna 1274 Fossanovan sisterssil\u00e4isluostarissa ja kiistat ruumiin omistusoikeudesta periytyv\u00e4t t\u00e4lt\u00e4 ajalta. Monet havittelivat ruumista, joka oli muisto kunnioitetusta oppineesta ja johon alettiin nopeasti yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s pyhyyden status. Ensimm\u00e4isten joukossa sit\u00e4 olivat vaatimassa itselleen Tuomaan perhe, Pariisin yliopiston taiteiden tiedekunta ja dominikaanit. Keskiaikaisessa yhteiskunnassa pyhimysten reliikit toimivat voiman symboleina, niit\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vallan v\u00e4likappaleina, turvana ulkoisia uhkia ja l\u00e4\u00e4kkeen\u00e4 sairauksia vastaan. Ottaen huomioon pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteiden voiman ja monipuolisuuden ei ole ihme, ett\u00e4 ne her\u00e4ttiv\u00e4t erilaisia intohimoja ja niiden vuoksi oltiin valmiita \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiin tekoihin: niit\u00e4 piilotettiin, paloiteltiin, v\u00e4\u00e4rennettiin ja varastettiin yleisesti.<\/p>\n

Otan tutkimuksellani kantaa viime vuosikymmenin\u00e4 yleistyneeseen n\u00e4kemykseen reliikkien merkityksen v\u00e4henemisest\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiajalle tultaessa. Vastoin t\u00e4t\u00e4 tulkintaa tutkimukseni osoittaa my\u00f6h\u00e4iskeskiajan uskonnollisen kulttuurin olleen vahvasti materiaalinen: ennen muuta pyhimysten j\u00e4\u00e4nteet olivat k\u00e4sin kosketettavina, haistettavina ja maistettavina haluttuja ja himoittuja \u2013 ne olivat keskeisi\u00e4 pyh\u00e4n ja yliluonnollisen kokemuksessa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi keskustelen paikallisen ja universaalin pyhimyskultin yhteyksist\u00e4 ja eroista. Korostan, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksemme pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten merkityst\u00e4, meid\u00e4n on tarkasteltava niiden sek\u00e4 fyysist\u00e4 ett\u00e4 kirjallista l\u00e4sn\u00e4oloa osana yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n. Tarkastelutapa nostaakin esille useita paikallisyhteis\u00f6ille t\u00e4rkeit\u00e4 Tuomaan kultteja yhden universaalin pyhimyskuvan sijaan.<\/p>\n

\"Tuomas<\/a>
Tuomas Akvinolainen on kahden p\u00e4\u00e4n pyhimys. Toista p\u00e4\u00e4kalloa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n reliikkin\u00e4 Santa Maria Annunziata kirkossa, Privernossa (kuva) ja toista Toulousen dominikaanikirkossa.<\/figcaption><\/figure>\n

Tuomaan ruumiin keskiaikainen historia huipentuu monikerroksiseen tarinaan siit\u00e4, kuinka Fossanovaa l\u00e4hell\u00e4 olleen Fondin linnan kreivi, Honoratus I Caetani, otti haltuunsa luostarissa kunnioitetun Tuomaan ruumiin ja lahjoitti sen lopulta salaisten neuvottelujen p\u00e4\u00e4tteeksi dominikaanis\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan haltuun. Julkisuuteen p\u00e4\u00e4stettiin tarina, jonka mukaan dominikaanit ry\u00f6v\u00e4siv\u00e4t Fossanovasta salajuonen avulla Tuomaan pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nteet. Dominikaanis\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan kenraaliministeri joutui tilille asiasta, ja onnistui kuin onnistuikin vakuuttamaan paavi Urbanus V:n siit\u00e4, ett\u00e4 pyhimyksen viimeisen lepopaikan kuului olla s\u00e4\u00e4nt\u00f6kunnan hoivissa. Kyseiseksi lepopaikaksi paavi m\u00e4\u00e4r\u00e4si Toulousen dominikaanikonventin. Paavi ohjeisti my\u00f6s dominikaaneja siit\u00e4, kuinka siirt\u00e4\u00e4 suositun pyhimyksen ruumis pois maasta: ruumiin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 reliikkilipas tuli k\u00e4tke\u00e4 s\u00e4kkiin ja laittaa aasin selk\u00e4\u00e4n niin, etteiv\u00e4t italialaiset huomaisi ja est\u00e4isi kuljetusta. Ruumis saapui onnellisesti Toulouseen, Ranskaan 28. tammikuuta 1369. Translaatiokertomuksen mukaan pyhimyksen kunniaksi kyseiselle p\u00e4iv\u00e4lle j\u00e4rjestettiin loisteliaat tervetuliaisjuhlat.<\/p>\n

\"Fossanovan<\/a>
Fossanovan sisterssil\u00e4isluostari miss\u00e4 Tuomas kuoli. Kuva: Pippo-b, Wikimedia Commons, GNU FDL.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dL\u00f6ysin\u201d Tuomaan ruumiin tarinan osallistuessani Suomen Rooman instituutin Villa Lanten silloisen johtajan Christian Kr\u00f6tzlin perustamaan keskiajan kommunikaatiota k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n vuonna 2003. Ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4mme kommunikaatio ymm\u00e4rrettiin laajasti ja oma ajatukseni oli tarkastella keskiaikaisia pyhimysjuhlia, niiden rituaaleja ja viestej\u00e4. Vatikaanin k\u00e4sikirjoituskatalogi johdatti minut Tuomaan pyhimyshistoriaa k\u00e4sittelev\u00e4n 1300-luvun lopun k\u00e4sikirjoituksen luo. J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4 teksti siit\u00e4, kuinka pyhimyksen ruumista siirrettiin ja piiloteltiin Fossanovan sisterssil\u00e4isluostarissa ja kuinka se kuljetettiin salaa aasin sel\u00e4ss\u00e4 Italiasta Ranskaan, vei minut mukanaan. Ty\u00f6ryhm\u00e4n lopputy\u00f6 ei tietystik\u00e4\u00e4n kattanut herkullista aihetta kuin pienelt\u00e4 osalta ja oli selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 materiaalista voisi kirjoittaa my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjan. V\u00e4it\u00f6skirjaa varten j\u00e4ljitin Tuomaan luureliikkej\u00e4 ja niist\u00e4 kertovia tekstej\u00e4 Italiasta ja Toulousesta, ja tarttui k\u00e4teen jokunen teksti muualtakin. V\u00e4it\u00f6skirjan viimeistelyn j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iseksi tunteeksi j\u00e4i, ett\u00e4 Tuomaan maallisen tomumajan vaiheissa olisi ainekset vaikka kokonaisen kirjasarjaan.<\/p>\n

Marika R\u00e4s\u00e4nen ty\u00f6skentelee tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa \u201dUskonnollinen reformi ja maallikot my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla\u201d kulttuurihistorian oppiaineessa. Parasta aikaa h\u00e4n on vierailevana tutkijana Bergische Universit\u00e4t Wuppertalissa, Saksassa.<\/i><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puolustin 7. joulukuuta 2013 v\u00e4it\u00f6skirjaani, jonka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Tuomas Akvinolainen (1224\/5\u201374). V\u00e4it\u00f6skirjassa The Restless Corpse: Thomas Aquinas\u2019 Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy Tuomas ei esiinny niink\u00e4\u00e4n tuona monille tuttuna filosofina ja tuotteliaana…<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":903,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,275],"class_list":["post-900","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kulttuurihistoria"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":900},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":275,"label":"kulttuurihistoria"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_R\u00e4s\u00e4nen_Kuva3.jpg",229,300,false],"author_info":{"display_name":"Marika R\u00e4s\u00e4nen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":275,"name":"kulttuurihistoria","slug":"kulttuurihistoria","term_group":0,"term_taxonomy_id":275,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":77,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/900","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=900"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/900\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10370,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/900\/revisions\/10370"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/903"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=900"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=900"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=900"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}