{"id":908,"date":"2014-04-07T10:24:01","date_gmt":"2014-04-07T07:24:01","guid":{"rendered":"http:\/\/hiiskuttua.utu.fi\/?p=908"},"modified":"2024-05-15T12:18:46","modified_gmt":"2024-05-15T09:18:46","slug":"fyi-kirjoitti-maiju-lassila","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/fyi-kirjoitti-maiju-lassila\/","title":{"rendered":"\u201dFyi\u201d, kirjoitti Maiju Lassila"},"content":{"rendered":"<p><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_Kurikka_kuva.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-909\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_Kurikka_kuva-210x300.jpg\" alt=\"OPIN_Kurikka_kuva\" width=\"210\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_Kurikka_kuva-210x300.jpg 210w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_Kurikka_kuva-160x228.jpg 160w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_Kurikka_kuva-360x513.jpg 360w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_Kurikka_kuva.jpg 561w\" sizes=\"auto, (max-width: 210px) 100vw, 210px\" \/><\/a><b>Maiju Lassilan vuonna 1912 ilmestynyt <i>Rakkautta<\/i>-romaani on alaotsikkonsa mukaisesti traaginen lemmentarina. Se k\u00e4sittelee min\u00e4henkil\u00f6ns\u00e4 Maiju Lassilan rakastumisen kehkeytymist\u00e4 \u2013 ja loppumista. Romaani astuu kuitenkin genrens\u00e4 ulkopuolelle ja lavenee kertomukseksi tekij\u00e4n\u00e4 toimimisesta.<\/b><\/p>\n<p><i>Rakkautta<\/i>-romaanin alkukuvana on tilanne, jossa Sortavalan seurahuoneelta ulos astuva is\u00e4nt\u00e4mies esitt\u00e4\u00e4 kysymyksen \u201dTek\u00f6 sit\u00e4 olette se Maiju Lassila\u2026t\u00e4\u00e4n Tohmaj\u00e4rven vallesmannin tyt\u00e4r?\u201d Kysymyksen kohde, 17-vuotias sirpakka neitokainen, ei vaivaudu vastaamaan kysymykseen muutoin kuin kiepauttamalla takapuoltaan sirosti ja viehke\u00e4sti, keikauttamalla nen\u00e4\u00e4ns\u00e4 ynse\u00e4sti ja \u00e4\u00e4nn\u00e4ht\u00e4m\u00e4ll\u00e4 halveksivasti \u201dfyi!\u201d<\/p>\n<p>Ensivirkkeist\u00e4\u00e4n l\u00e4htien <i>Rakkautta<\/i> vihelt\u00e4\u00e4 identifioitumispelin liikkeelle. Lukija osallistuu naamioleikkiin, jossa keskushenkil\u00f6\u00e4 uskotellaan siksi Maiju Lassilaksi, joka kirjoitti mm. romaanit <i>Tulitikkuja lainaamassa<\/i> (1910), <i>Liika viisas<\/i> (1915) ja <i>Kuolleista her\u00e4nnyt <\/i>(1916). Mutta samaan leikkiin osallistuvat my\u00f6s Irmari Rantamala, J. I. Vatanen, Liisa Vatanen, Auli Kerpola, Antti Iisalo ja kaikki muut \u2013 kaikkiaan yli nelj\u00e4kymment\u00e4 \u2013 Algot Untolan (1868\u20131918) k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t tekij\u00e4nimet.<\/p>\n<p>Kotimaisen kirjallisuuden v\u00e4it\u00f6skirjassani <i>Algot Untola ja kirjoittava kone <\/i>(Eetos 2013) tarkastelen n\u00e4it\u00e4 tekij\u00e4nimi\u00e4, tekijyytt\u00e4 ja kirjoittamisen moniulotteisuutta. En kuitenkaan tarkastele Untolaan sitoutuvia tekij\u00e4nimi\u00e4 niink\u00e4\u00e4n identiteetin kautta vaan p\u00e4invastoin: eron, erottautumisen ja toiseksi-tulemisen prosessien kautta. Hahmottelen kaunokirjallisen tekijyyden ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia lukemalla Untolan tekij\u00e4nimien julkaistuja teoksia, julkaisemattomia k\u00e4sikirjoituksia ja laajaa kirjeenvaihtoa sek\u00e4 kartoittamalla tekij\u00e4teoreettista tutkimusta.<\/p>\n<p>Tutkimukseni keskeinen k\u00e4sitteist\u00f6 rakentuu Gilles Deleuzen ja F\u00e9lix Guattarin sek\u00e4 yhdess\u00e4 ett\u00e4 erikseen julkaiseman tuotannon varaan. Rakennan n\u00e4kemyst\u00e4 tekij\u00e4nimist\u00e4 k\u00e4skysanoina, jotka paitsi m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tekij\u00e4lle paikan instituutiossa my\u00f6s mahdollistavat pakotien pois sielt\u00e4. Kehittelen n\u00e4kemyst\u00e4 tyylist\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena kielenk\u00e4yt\u00f6n musiikkina, kokonaisena ajattelutapana, jossa tekij\u00e4 syntyy.<\/p>\n<p>Algot Untolan moniniminen tekijyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy kannanottona sellaisen v\u00e4h\u00e4kirjallisuuden puolesta, jonka lukijakuntaa on tuleva kansa. Samalla se n\u00e4ytt\u00e4ytyy m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisena eettis-esteettisen\u00e4 kannanottona viime vuosisadan alun vallitsevia tekij\u00e4n\u00e4 toimimisen tapoja kohtaan: niille se sanoo \u201dfyi!\u201d<\/p>\n<p><i>Kaisa Kurikka tekee parhaillaan v\u00e4it\u00f6ksen j\u00e4lkeist\u00e4 tutkimustaan Koneen S\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoituksella ty\u00f6nimell\u00e4 \u201dTavanomaisen tuolla puolen. Suomalainen kokeellinen romaani Harhamasta Neuromaaniin.\u201d <\/i><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>+ Kuva<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Maiju Lassilan vuonna 1912 ilmestynyt Rakkautta-romaani on alaotsikkonsa mukaisesti traaginen lemmentarina. Se k\u00e4sittelee min\u00e4henkil\u00f6ns\u00e4 Maiju Lassilan rakastumisen kehkeytymist\u00e4 \u2013 ja loppumista. Romaani astuu kuitenkin genrens\u00e4 ulkopuolelle ja lavenee kertomukseksi tekij\u00e4n\u00e4 toimimisesta. Rakkautta-romaanin alkukuvana on tilanne, jossa Sortavalan seurahuoneelta ulos astuva&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":1754,"featured_media":909,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[83],"tags":[2353,329],"class_list":["post-908","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-opinnaytteet","tag-hiiskuttua","tag-kotimainen-kirjallisuus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":908},"taxonomy_info":{"category":[{"value":83,"label":"Opinn\u00e4ytteet"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":329,"label":"kotimainen kirjallisuus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2014\/04\/OPIN_Kurikka_kuva.jpg",210,300,false],"author_info":{"display_name":"Kaisa Kurikka","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/aeliirutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":83,"name":"Opinn\u00e4ytteet","slug":"opinnaytteet","term_group":0,"term_taxonomy_id":83,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":97,"filter":"raw","cat_ID":83,"category_count":97,"category_description":"","cat_name":"Opinn\u00e4ytteet","category_nicename":"opinnaytteet","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":329,"name":"kotimainen kirjallisuus","slug":"kotimainen-kirjallisuus","term_group":0,"term_taxonomy_id":329,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":33,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/908","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1754"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=908"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/908\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10366,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/908\/revisions\/10366"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/909"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=908"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=908"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=908"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}