{"id":9164,"date":"2023-05-16T13:01:58","date_gmt":"2023-05-16T10:01:58","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9164"},"modified":"2023-05-16T13:03:36","modified_gmt":"2023-05-16T10:03:36","slug":"muistin-syovereista-taivaallisiin-nakyihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/muistin-syovereista-taivaallisiin-nakyihin\/","title":{"rendered":"Muistin sy\u00f6vereist\u00e4 taivaallisiin n\u00e4kyihin"},"content":{"rendered":"<p><strong>Giordano Bruno (1548\u20131600) oli italialainen filosofi ja munkki, joka tunnettiin ilmi\u00f6m\u00e4isest\u00e4 muististaan ja kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n salaper\u00e4isest\u00e4 muistikeinosta. Brunon keinon on tulkittu edustaneen uuden ajan alun maagista ajattelua, jossa kuvittelulla oli keskeinen rooli. Muistinharjoittamisella ja sen taustalla vaikuttavilla ajatuksilla on kuitenkin selke\u00e4t juuret keskiajan kristillisyydess\u00e4.<\/strong><\/p>\n<figure id=\"attachment_9165\" aria-describedby=\"caption-attachment-9165\" style=\"width: 165px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-9165\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-1-165x300.jpg\" alt=\"Giordano Brunon patsas\" width=\"165\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-1-165x300.jpg 165w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-1-768x1399.jpg 768w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-1-843x1536.jpg 843w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-1-scaled.jpg 1124w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-1-125x228.jpg 125w\" sizes=\"auto, (max-width: 165px) 100vw, 165px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-9165\" class=\"wp-caption-text\"><strong>Brunon patsas Rooman Campo de\u2019 Fiorilla (Wikimedia Commons, Public Domain).<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n<p>Italialainen filosofi ja munkki <strong>Giordano Bruno<\/strong> (1548<em>\u2013<\/em>1600) tunnettiin salaper\u00e4isest\u00e4 muistikeinostaan ja ilmi\u00f6m\u00e4isest\u00e4 muististaan. Keinollaan Bruno loi mielensis\u00e4isen maailman, johon koko maailmankaikkeus ja sit\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 tieto oli painettu muistiin erilaisina kuviteltuina kuvina ja paikkoina. Brunoa ja h\u00e4nen muistikeinoaan on tutkittu etenkin 1960-luvulta l\u00e4htien, jolloin englantilainen historioitsija <strong>Frances Yates<\/strong> toi Brunon laajemman yleis\u00f6n tietoon. Tutkimuksessa keino on yleens\u00e4 liitetty joko hermeettiseen tai uusplatoniseen magiaan.<\/p>\n<p>Brunon kaltaisten ajattelijoiden monimutkaiset ja salaper\u00e4iset kirjoitukset ja harjoitteet on n\u00e4hty erityisesti uuden ajan alulle ominaisina virtauksina, jotka ovat merkinneet siirtym\u00e4\u00e4 kristillisest\u00e4 keskiajasta magiaa tulvivaan renessanssiin. T\u00e4t\u00e4 rajanvetoa on nyttemmin haastettu. Omassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelin Brunon muistikeinon yhteyksi\u00e4 keskiajan harjoitteisiin ja filosofiaan.<\/p>\n<h2><strong>Muistikuvien filosofiaa<\/strong><\/h2>\n<p>Brunon keino perustui kuvittelulla luotuihin sis\u00e4lt\u00f6ihin, kuten erilaisiin huoneisiin, patsaisiin ja kuviin. Sis\u00e4lt\u00f6ihin painettiin muistiin jokin tietty\u00e4 asiaa koskeva ymm\u00e4rrys, sen filosofinen olemus. Kuva toimi samaan tapaan kuin kirja, jonka luvut ja sivut pit\u00e4v\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryksen k\u00e4sittelem\u00e4st\u00e4\u00e4n asiasta. My\u00f6s keskiajan muistikeinot noudattelivat samaa kuvien luomiseen perustuvaa periaatetta.<\/p>\n<p>Kuvien mietiskelyyn ja muodostamiseen liittyi my\u00f6s hengellinen kokemus, jossa oltiin yhteydess\u00e4 kuvien takana olevaan puhtaaseen tietoon tai parhaimmillaan Jumalaan. Bruno kuvaa samankaltaista valaistumisen kokemusta, mutta Jumalan sijaan Bruno filosofina viittaa uusplatonisesti kaiken takana olevaan ja kaiken yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4n Yhteen.<\/p>\n<figure id=\"attachment_9168\" aria-describedby=\"caption-attachment-9168\" style=\"width: 310px\" class=\"wp-caption alignright\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-9168 size-large\" src=\"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-3-310x300.jpg\" alt=\"Savenvalajan py\u00f6r\u00e4n sinetti Brunon teoksesta Triginta Sigilli (1583) \" width=\"310\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-3-310x300.jpg 310w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-3-228x220.jpg 228w, https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-3.jpg 389w\" sizes=\"auto, (max-width: 310px) 100vw, 310px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-9168\" class=\"wp-caption-text\"><strong>Savenvalajan py\u00f6r\u00e4n sinetti Brunon teoksesta <em>Triginta Sigilli<\/em> (1583) (Wikimedia Commons).<\/strong><\/figcaption><\/figure>\n<p>Brunolle kuvittelu oli ik\u00e4\u00e4n kuin metafyysinen aisti, jolla pystyttiin tarkastelemaan asioiden filosofisia olemuksia. Kuvittelu oli jalostetumpi muoto tavallisesta visuaalisesta aistista, jolla tarkastelemme ulkoista maailmaa. Keskiajan skolastiikka n\u00e4ki kuvittelun yhdess\u00e4 \u00e4lyn kanssa olevan v\u00e4litt\u00e4j\u00e4, jonka avulla ihminen saattoi olla yhteydess\u00e4 Jumalaan. Kuvittelu oli keskiajan skolastikoille v\u00e4yl\u00e4 maallisen ja taivaallisen, Brunolle luonnon ja metafysiikan v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Brunon muistikeino ei siis ollut niin radikaalisti erilainen kuin usein esitet\u00e4\u00e4n. Magian sijaan keinon takana on pitk\u00e4 skolastisen filosofian perinne ja erilaisten muistitekniikoiden ketju.<\/p>\n<p><strong>P\u00e4\u00e4kuva: m<\/strong><strong>uistipy\u00f6r\u00e4 Brunon teoksesta <em>De Umbris Idearum <\/em>(1582) (Wikimedia Commons).<\/strong><\/p>\n<p><em>Kirjoittaja valmistui syksyll\u00e4 2022 Turun yliopistosta filosofian maisteriksi p\u00e4\u00e4aineenaan uskontotiede.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Giordano Bruno (1548\u20131600) oli italialainen filosofi ja munkki, joka tunnettiin ilmi\u00f6m\u00e4isest\u00e4 muististaan ja kehitt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n salaper\u00e4isest\u00e4 muistikeinosta. Brunon keinon on tulkittu edustaneen uuden ajan alun maagista ajattelua, jossa kuvittelulla oli keskeinen rooli. Muistinharjoittamisella ja sen taustalla vaikuttavilla ajatuksilla on kuitenkin selke\u00e4t&#8230;<\/p>\n","protected":false},"author":4042,"featured_media":9167,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2205,89],"tags":[749,2353,257],"class_list":["post-9164","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-opiskelijat","tag-filosofia","tag-hiiskuttua","tag-uskontotiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9164},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2205,"label":"Historia"},{"value":89,"label":"Opiskelijat"}],"post_tag":[{"value":749,"label":"filosofia"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":257,"label":"uskontotiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/05\/Kuva-2-312x300.jpg",312,300,true],"author_info":{"display_name":"Heikki Kr\u00e5kstr\u00f6m","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/minergutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2205,"name":"Historia","slug":"historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":2208,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw","cat_ID":2205,"category_count":23,"category_description":"","cat_name":"Historia","category_nicename":"historia","category_parent":0},{"term_id":89,"name":"Opiskelijat","slug":"opiskelijat","term_group":0,"term_taxonomy_id":89,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":166,"filter":"raw","cat_ID":89,"category_count":166,"category_description":"","cat_name":"Opiskelijat","category_nicename":"opiskelijat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":749,"name":"filosofia","slug":"filosofia","term_group":0,"term_taxonomy_id":749,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":4,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":257,"name":"uskontotiede","slug":"uskontotiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":257,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":87,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9164","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4042"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9164"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9164\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9175,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9164\/revisions\/9175"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9164"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9164"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9164"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}