{"id":9419,"date":"2023-12-19T15:32:27","date_gmt":"2023-12-19T13:32:27","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9419"},"modified":"2023-12-19T15:51:23","modified_gmt":"2023-12-19T13:51:23","slug":"tiedetta-ja-muistelua-emeritaprofessori-helena-ruotsalan-juhlaseminaari","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/tiedetta-ja-muistelua-emeritaprofessori-helena-ruotsalan-juhlaseminaari\/","title":{"rendered":"Tiedett\u00e4 ja muistelua \u2013 emeritaprofessori Helena Ruotsalan juhlaseminaari\u00a0"},"content":{"rendered":"

Emeritaprofessori Helena Ruotsalan juhlaseminaari marraskuun lopulla ker\u00e4si salin t\u00e4yteen juhlijoita. Tapahtumassa kuultiin luentoja Ruotsalalle l\u00e4heisist\u00e4 aiheista ja muisteltiin l\u00e4mpim\u00e4sti kuluneita vuosia.<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

Perjantaina 17.11.2023 joukko tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita kokoontui Arcanumin Aava-saliin etnologian emeritaprofessori Helena Ruotsalan<\/strong> juhlaseminaariin. L\u00e4mminhenkisen ja kantaaottavan tilaisuuden ohjelmassa oli historiaa, ajankohtaisia aiheita, juhlapuheita ja lopuksi kakkukahvit. Luentojen aiheet oli valittu Ruotsalan tutkimusintressien pohjalta: ylirajaisuus, suomalais-ugrilaiset kansat, arjen ilmi\u00f6t kaupungissa ja maaseudulla sek\u00e4 lappilainen kulttuuri, jota h\u00e4n itsekin edustaa. Tilaisuuden ohjelmistoa taustoitti kaunis revontulimaisema, joka ik\u00e4\u00e4n kuin leiskuikin hetken ikkunasta tulevan auringon valon vuoksi.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Rajoilla ja rajojen yli<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Ensimm\u00e4inen puhuja oli professori Maria L\u00e4hteenm\u00e4ki<\/strong>. H\u00e4nen puheensa k\u00e4sitteli ylirajaista liikkumista. Aihe oli ajankohtainen, sill\u00e4 samaan aikaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 pyrki maahan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 turvapaikanhakijoita. H\u00e4n vertaili historian ja nykyhetken samankaltaisuuksia: toisen maailmansodan tavoin nytkin suunnitellaan Lapin militarisointia. Lappi n\u00e4ytt\u00e4ytyy viranomaispuheessa h\u00e4nen mukaansa usein et\u00e4isen\u00e4 periferiana, joka voidaan tarvittaessa muuttaa vaikkapa valtavaksi kasarmiksi. <\/span><\/p>\n

Helena Ruotsalan tutkimusasennetta kuvaa h\u00e4nen v\u00e4it\u00f6stutkimuksensa aikaan Kuolan kentt\u00e4t\u00f6iss\u00e4 tapahtunut tilanne, kun h\u00e4n sairastaessaan kohtasi l\u00e4\u00e4k\u00e4rin. T\u00e4h\u00e4n liittyen L\u00e4hteenm\u00e4ki esitti kysymyksen: Mit\u00e4 tekee etnologi, kun joutuu l\u00e4\u00e4k\u00e4riin? Haastattelee t\u00e4t\u00e4, tietysti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

L\u00e4hteenm\u00e4en j\u00e4lkeen puhui dosentti Ildik\u00f3 Lehtinen<\/strong>, joka kertoi suomalais-ugrilaisen kansatieteen tutkimuksen varhaisvaiheista painottuen M.A. Castr\u00e9niin<\/strong> ja Ilmari Manniseen<\/strong>. H\u00e4n kertoi Castr\u00e9nin tutkimusmatkoista suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa ymp\u00e4ri Ven\u00e4j\u00e4n laajojen er\u00e4maiden. Mannisen el\u00e4m\u00e4nty\u00f6n Lehtinen sanoi olleen tavallaan hyvin modernia ja irrallaan oman aikakautensa vallitsevasta heimoaatteesta. Lehtinen muisti my\u00f6s Stalinin vainoissa henkens\u00e4 menett\u00e4neit\u00e4 suomalaisten tutkijoiden yhteisty\u00f6kumppaneita. Ruotsala ja Lehtinen vetiv\u00e4t 2000-luvulla yhdess\u00e4 Mari-projektia, joka poiki muun muassa useita opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Arjen tutkimusta eri n\u00e4k\u00f6kulmista<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Kolmas puhuja, yliopistonlehtori Sanna Lillbro\u00e4nda-Annala<\/strong>, esitteli kaupunki- ja el\u00e4intutkimusta. Saimme kuulla mm. Turun Linnakaupunkia koskevasta tutkimushankkeesta sek\u00e4 Tornion ja Haaparannan kaksoiskaupunkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Suomen ja Ruotsin rajan molemmin puolin, mukaan lukien koronapandemian aiheuttamat h\u00e4iri\u00f6t alueen asukkaiden ylirajaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4imme paljon hienoja valokuvia erilaisten kaupunkikohteiden yksityiskohdista niin Suomessa kuin Kreikassakin. Esimerkkein\u00e4 kuvista voisi mainita turkulaiset graffitit ja kreikkalaiset katukissat, joiden arkea tutkimalla h\u00e4n on tarkastellut kaupunkia monilajisen etnografian kautta. H\u00e4n kertoi lis\u00e4ksi, miten etnologit voivat auttaa sovittamaan yhteen kaupunkisuunnittelijoiden visiot ja asukkaiden toiveet.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Tauon j\u00e4lkeen puheet jatkuivat saamelaiskulttuurien \u2013 erityisesti k\u00e4sit\u00f6iden – tutkija Sigga-Marja Maggan<\/strong> puheenvuorolla. H\u00e4n huomioi Ruotsalan merkityst\u00e4 saamelaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4j\u00e4n\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on tuonut aiemmin miesten tekem\u00e4\u00e4n tutkimukseen mukaan perheiden ja naisten n\u00e4k\u00f6kulman. T\u00e4ll\u00f6in on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 yhteis\u00f6n edustaja voi parhaiten tuoda esiin sit\u00e4 tietoa, mik\u00e4 on arvokasta. Magga painotti, ett\u00e4 Ruotsalan tutkimusotteessa korostuu tavallisten ihmisten el\u00e4m\u00e4, kokemustieto, mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin se, mit\u00e4 luodaan vallan linnakkeista. Monet aiemmat tutkijat ovat puhuneet alkuper\u00e4iskansasta ja Lapista omalla suullaan kuulematta tutkimiensa ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmia, Magga huomautti.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuulimme kertomuksen Ruotsalan pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 luennosta, jolloin Magga oli ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kuulemassa h\u00e4nt\u00e4. Tuolloin yleis\u00f6n halki kulki kohahdus. Ruotsalan piirtoheitinkalvolla oli kartta, jossa etel\u00e4 oli ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4. Yksi kuulijoista hiipi k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n karttaa, mutta Ruotsala komensi laittamaan sen takaisin, sill\u00e4 asento oli tarkoituksellinen. Ruotsala oli halunnut havainnollistaa, ett\u00e4 se, miten p\u00e4in karttaa katsotaan, vaikuttaa siihen, miten hahmotamme maailmaa. N\u00e4k\u00f6kulmasta riippuen my\u00f6s Etel\u00e4-Suomi voi olla kaukana ja Lappi l\u00e4hell\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Viidenten\u00e4 puhui filosofian tohtori Jussi Lehtonen<\/strong>. H\u00e4n kertoi maaseudun muutoksesta, erityisesti liikkuvien palveluiden kuten kauppa-, posti- ja pankkiautojen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kuulimme, miten n\u00e4m\u00e4 aikoinaan maaseudun el\u00e4m\u00e4\u00e4n olennaisesti kuuluneet kiert\u00e4v\u00e4t palvelut ovat maaseudun muutosten my\u00f6t\u00e4 l\u00e4hes kadonneet suomalaisilta kyl\u00e4teilt\u00e4. Kirjastoautot, jotka ovat aikoinaan tehneet sivitysty\u00f6n maaseudulla mahdolliseksi, sent\u00e4\u00e4n ovat yh\u00e4 elinvoimaisia.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kansatieteen menneisyys, etnologian tulevaisuus<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Puheenvuoronsa lopuksi Lehtonen muisteli menneit\u00e4. Monet hilpe\u00e4n humoristiset valokuvat ja anekdootit paljastivat, ett\u00e4 laitoksella on vuosien mittaan ollut vakavan tieteen lis\u00e4ksi my\u00f6s hauskaa. Puheesta mieleen j\u00e4iv\u00e4t ainakin trampoliinilla leikkiv\u00e4t ennakkoluulottomat koirat, keskiaikaiset kyp\u00e4r\u00e4t ja se, ett\u00e4 kerran ty\u00f6matkalla Jussi missasi revontulet nukkuessaan liian sike\u00e4sti, kun taas Helena vietti y\u00f6n t\u00e4t\u00e4 upeaa luonnon valoshowta kuvaamassa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Luonnon merkitys painottui my\u00f6s Ruotsalan lahjatoiveen my\u00f6t\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n pyysi juhlavieraita osoittamaan muistamiset Pelastetaan Yl\u00e4-Lapin ikimets\u00e4t -kampanjalle. Ilman luontoa ei olisi mit\u00e4\u00e4n muutakaan, mik\u00e4 helposti unohtuu valtaa pit\u00e4vilt\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6spuheenvuoro kuului tietysti tilaisuuden p\u00e4\u00e4henkil\u00f6lle. Aluksi Helena Ruotsala kiitti seminaarin osallistujia ja j\u00e4rjest\u00e4ji\u00e4 mukavasta tilaisuudesta ja totesi j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kaipaamaan oppiaineen yhteis\u00f6llisyytt\u00e4. Oman s\u00e4v\u00e4yksens\u00e4 puheeseen toi my\u00f6s kohtaaminen professori Ilmar Talven<\/strong> kanssa el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman rajan ylitse. Ruotsalan ollessa viimeist\u00e4 iltaa ty\u00f6huoneessaan Fennicumissa h\u00e4n kuuli askeleita, jotka johtivat Talven vanhaan ty\u00f6huoneeseen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Menneisyyden jatkumo oli muutenkin l\u00e4sn\u00e4 puheessa, sill\u00e4 Ruotsala muisteli edelt\u00e4vi\u00e4 professoreja, joista jokainen on j\u00e4tt\u00e4nyt oman yh\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n j\u00e4lkens\u00e4 oppianeeseen. H\u00e4n halusi korostaa, ett\u00e4 heid\u00e4n jalanj\u00e4ljiss\u00e4\u00e4n etnologian teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin tutkia arjen ilmi\u00f6it\u00e4 ja yhteiskunnan muutoksia. H\u00e4n korosti my\u00f6s kentt\u00e4t\u00f6iden ja arkistojen t\u00e4rkeytt\u00e4: \u201cArkisto on humanisteille yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin laboratorio on kemisteille\u201d.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Yliopiston hallinnolle Ruotsalalla puolestaan oli tiukka l\u00e4ksi\u00e4isviesti. H\u00e4n kritisoi nykyisen yliopistolain mahdollistamaa p\u00e4\u00e4t\u00f6svallan keskitt\u00e4mist\u00e4 todeten, ett\u00e4 n\u00e4in toimiminen ei ole lain vaatima pakko vaan tietoinen valinta. H\u00e4n muistutti, ett\u00e4 viime vuonna etnologian asema nousi esiin, kun s\u00e4\u00e4st\u00f6toimia kohdistettiin oppiaineeseen. Typistetyist\u00e4 resursseista huolimatta etnologiassa tehd\u00e4\u00e4n paljon ajankohtaista tutkimusta, esimerkiksi koronan ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan seurauksia on tutkittu. H\u00e4n toivoikin, ett\u00e4 tulevaisuudessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olisi my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 resursseja eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tyhji\u00e4 korulauseita yhteisist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6talkoista.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201cPienten humanististen alojen merkitys vain kasvaa n\u00e4iden jatkuvien yhteiskunnallisten muutoksien keskell\u00e4 ja nyt on syyt\u00e4 kaikkien n\u00e4hd\u00e4, mik\u00e4 merkitys on pienill\u00e4 humanistisilla aloilla.\u201d, muistutti Ruotsala lopuksi.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuvassa vasemmalta Jussi Lehtonen, Maria L\u00e4hteenm\u00e4ki, Helena Ruotsala, Sigga-Marja Magga ja Ildik\u00f3 Lehtinen.<\/em><\/p>\n


\n<\/span>Kirjoittajat ovat opiskelleet etnologiaa sivuaineena.<\/span><\/i>\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Emeritaprofessori Helena Ruotsalan juhlaseminaari marraskuun lopulla ker\u00e4si salin t\u00e4yteen juhlijoita. Tapahtumassa kuultiin luentoja Ruotsalalle l\u00e4heisist\u00e4 aiheista ja muisteltiin l\u00e4mpim\u00e4sti kuluneita vuosia.\u00a0 Perjantaina 17.11.2023 joukko tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita kokoontui Arcanumin Aava-saliin etnologian emeritaprofessori Helena Ruotsalan juhlaseminaariin. L\u00e4mminhenkisen ja kantaaottavan tilaisuuden…<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9420,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[53,59,113],"tags":[1179,2353,269],"class_list":["post-9419","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-ajankohtaista","category-henkilokunta","category-tapahtumat","tag-etnologia","tag-hiiskuttua","tag-kansatiede"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9419},"taxonomy_info":{"category":[{"value":53,"label":"Ajankohtaista"},{"value":59,"label":"Henkil\u00f6kunta"},{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":1179,"label":"etnologia"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":269,"label":"kansatiede"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2023\/12\/Juhlaseminaari-17.11.23-1-420x300.jpg",420,300,true],"author_info":{"display_name":"Ari Peippo ja Helena Anttila","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":53,"name":"Ajankohtaista","slug":"ajankohtaista","term_group":0,"term_taxonomy_id":53,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":161,"filter":"raw","cat_ID":53,"category_count":161,"category_description":"","cat_name":"Ajankohtaista","category_nicename":"ajankohtaista","category_parent":0},{"term_id":59,"name":"Henkil\u00f6kunta","slug":"henkilokunta","term_group":0,"term_taxonomy_id":59,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":105,"filter":"raw","cat_ID":59,"category_count":105,"category_description":"","cat_name":"Henkil\u00f6kunta","category_nicename":"henkilokunta","category_parent":0},{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":1179,"name":"etnologia","slug":"etnologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":1182,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":7,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":269,"name":"kansatiede","slug":"kansatiede","term_group":0,"term_taxonomy_id":269,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":47,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9419","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9419"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9419\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9430,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9419\/revisions\/9430"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9419"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9419"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9419"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}