{"id":9441,"date":"2024-01-16T15:33:50","date_gmt":"2024-01-16T13:33:50","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9441"},"modified":"2024-01-19T17:31:33","modified_gmt":"2024-01-19T15:31:33","slug":"taide-ja-kaukainen-menneisyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/taide-ja-kaukainen-menneisyys\/","title":{"rendered":"Taide ja kaukainen menneisyys -seminaari"},"content":{"rendered":"

Lauantaina 14.10.2023 j\u00e4rjestettiin Turun yliopistolla Taide ja kaukainen menneisyys \u2013seminaari, j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4\u00e4n 70-vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Turun Seudun Kalevalaiset, Lounais-Suomen esihistoriamatkailuyhdistys Louhi Ry sek\u00e4 Turun yliopiston museologia, yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u00c5bo Akademin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kanssa. Seminaarin j\u00e4lkeen siirryttiin nauttimaan taide-esityksist\u00e4 Vartiovuoren Vesis\u00e4ili\u00f6lle.<\/strong><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4 alkoi Turun Seudun Kalevalaisten puheenjohtajan Anna-Maria Toivosen<\/strong>\u00a0tervetuliaispuheella, jossa h\u00e4n esitteli yhdistyksen historiaa sek\u00e4 sen perustajaa Elsa Heporautaa<\/strong>. Toivonen totesi kulttuurin voiman kokoavan meid\u00e4t yhteen ja kuinka merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4 kulttuuriperint\u00f6 on. Moni seminaarin luennoista pureutuikin historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4miseen.<\/p>\n

Menneisyys ja nykyisyys kohtaavat<\/h2>\n

Tutkijatohtori Marja Ahola<\/strong> piti luennon aiheella \u201dVarjoja kivikaudelta? Kivikauden performatiivisen tarinankerronnan j\u00e4ljill\u00e4\u201d. H\u00e4n esitteli Lepaan esinett\u00e4, 8000 vuotta vanhaa koristeltua sarviesinett\u00e4, joka l\u00f6ydettiin Lepaanvirrasta 1950-luvulla. Ahola esitteli projektiaan, jossa tutkittiin Lepaan l\u00f6yt\u00f6\u00e4 varjoteatterin, videotaiteen ja arkeologian avulla. Projektissa tutkittiin, miten tarinankerrontaa on tehty kivikaudella. Aholan mukaan on mahdollista, ett\u00e4 esinett\u00e4 on k\u00e4ytetty kivikautisessa varjoteatteriperformanssissa. Varjoteatterin ammattilainen Elviira Davidow<\/strong> ja taiteilija Katri Lassila<\/strong> tutkivat Lepaan esineen mahdollisuuksia taiteenteossa. Taiteen ja tieteen yhdist\u00e4minen hankkeessa teki luennosta kiehtovaa kuunneltavaa yleis\u00f6lle. Ahola totesi, ett\u00e4 aistillista ulottuvuutta tulisikin tutkia lis\u00e4\u00e4 ja esimerkiksi museon\u00e4yttelyiss\u00e4 tieteen, taiteen ja aistillisuuden yhdist\u00e4minen avartaisi n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n

Tutkijatohtori Ulla Moilanen<\/strong> luennoi aiheesta \u201dRautakauden el\u00e4v\u00f6itys ja autenttisuus\u201d. Luennon keskeisen\u00e4 viestin\u00e4 oli, ett\u00e4 historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4minen voi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 arkeologisista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 koostunutta pirstaleista kuvaa historiastamme. El\u00e4v\u00f6itt\u00e4minen on aina tulkintaa, eik\u00e4 autenttisuutta voida t\u00e4ysin tavoittaa. Moilanen k\u00e4ytti esimerkkein\u00e4\u00e4n etenkin muinaispukuja, joihin pukeutuneita yleis\u00f6st\u00e4kin l\u00f6ytyi. H\u00e4n ei tuominnut historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4ji\u00e4 vaan totesi, ett\u00e4 el\u00e4v\u00f6itt\u00e4minen on aina valinta. H\u00e4n toi esiin joitakin eettisi\u00e4 ongelmia liittyen etenkin materiaalien p\u00e4\u00e4tymisest\u00e4 luontoon. Jos esimerkiksi esine pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan mahdollisimman autenttisista materiaaleista ja autenttisilla ty\u00f6tavoilla ja se sitten p\u00e4\u00e4tyy luontoon ja l\u00f6ytyy 100 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, voidaanko erehty\u00e4 esineen kuuluneen eri ajalle kuin miss\u00e4 se on todellisuudessa tuotettu? Moilanen puhui my\u00f6s sosiaalisesta ulottuvuudesta el\u00e4v\u00f6itt\u00e4misess\u00e4, esimerkiksi siit\u00e4 miten stereotypiat vaikuttavat historiak\u00e4sitykseemme. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti luentonsa kertomalla omista kokemuksistaan historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4ji\u00e4 valokuvatessa ja niist\u00e4 syntyneisiin positiivisiin kokemuksiin. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4minen ei ole aina autenttista, mutta se on taiteellista tulkintaa ja performanssia.<\/p>\n

Taiteilija Maikki Rantala<\/strong> SAV Taidekollektiivista luennoi aiheesta \u201dJulkisen tilan teokset piirt\u00e4v\u00e4t kaukaista menneisyytt\u00e4 nykyjulkisivuille\u201d. Rantala esitteli erilaisia taideprojektejaan ja arkeologian sek\u00e4 historian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 osana taidetta. Rantalan ja SAV Taidekollektiivin monet ty\u00f6t ovat saaneet inspiraatiota esimerkiksi arkeologisista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4. Rantala osoitti, kuinka paikkaan juurtumista ja alueen identiteetti\u00e4 voidaan vahvistaa arkeologisiin l\u00f6yt\u00f6ihin ja historiaan pohjautuvan taiteen avulla. H\u00e4n kertoi, kuinka pyrkii taiteessaan vahvistamaan demokratiak\u00e4sityksi\u00e4 ja kulttuuriylpeytt\u00e4. H\u00e4n on osallistanut lapsia taiteessaan ja t\u00e4ll\u00e4 tavoin informoinut heit\u00e4 historiasta. H\u00e4n esitteli taidehanketta, jossa h\u00e4n suunnitteli ja toteutti Sirkkalan koulun julkisivut yhteisty\u00f6ss\u00e4 koulun oppilaiden kanssa. Julkisivuihin haettiin inspiraatiota historiasta ja innoittajina toimivat tiilentekij\u00f6iden merkit. Luento oli visuaalisesti rikas monine esimerkkeineen taiteellisista tuotoksista.<\/p>\n

Viimeisen seminaarin luennon piti tanssitaiteilija Arttu Peltoniemi<\/strong> aiheenaan \u201dRuuhitanssi: taustasta ja prosessista\u201d. Peltoniemi esitteli tanssiteoksiaan, joissa kivikauden ihmisen tanssi on ollut keski\u00f6ss\u00e4 ja kertoi, millaista teoksien tekeminen on ollut. Tanssiteoksissaan h\u00e4n esitti oman tulkintansa siit\u00e4, millaista kivikauden ihmisen tanssikokemus olisi voinut olla. Peltoniemen prosessin kuunteleminen oli kiehtovaa ja her\u00e4tti paljon keskustelua yleis\u00f6ss\u00e4. Peltoniemi esitteli ensin, miten h\u00e4n etsi luolamaalauksista kivikauden ihmisen liikkeen muotokielt\u00e4. Peltoniemi jopa hieman demonstroi liikkeit\u00e4 luentonsa ohessa, mik\u00e4 teki aiheeseen uppoutumisesta helppoa. H\u00e4n kuvaili tanssiteostensa harjoitteluvaihetta, joka sis\u00e4lsi paljon erilaisia tunteita, vaikeita ja jopa pelottavia hetki\u00e4. Keskustelua her\u00e4tti etenkin taiteellisen ty\u00f6n rahoitus. Peltoniemi jakoi luennolla oman budjettinsa kaikkien n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, mit\u00e4 moni kehui t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tekona. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuoda esiin, ett\u00e4 taiteellinen ty\u00f6skentely ansaitsee rahoitusta eik\u00e4 taiteen tuottaminen ole ilmaista. Peltoniemi osoitti, kuinka paljon ty\u00f6t\u00e4 yhden tanssiteoksen tuottamisessa on. Koko luentoa ja sen j\u00e4lkeist\u00e4 keskustelua leimasikin vahvasti yksi sana: rohkeus.<\/p>\n

Tarinankerrontaa, musiikkia ja muinaispukumuotia<\/strong><\/h2>\n

Ohjelma jatkui Vartiovuoren vesis\u00e4ili\u00f6ll\u00e4, jossa ohjelman aloitti Turun Seudun Kalevalaisten puheenjohtaja Anna-Maria Toivonen tarinankerrontaesityksell\u00e4\u00e4n. Tarina k\u00e4sitteli tarinan ja totuuden suhdetta, ja sopi hyvin p\u00e4iv\u00e4n aikana k\u00e4ytyihin keskusteluihin tarinankerronnan arvokkuudesta.<\/p>\n

Kalevalaisten Naisten Liiton toiminnanjohtaja Sirpa Huttunen<\/strong> saapui pit\u00e4m\u00e4\u00e4n juhlapuheen, jossa h\u00e4n onnitteli 70-vuotiasta Turun Seudun Kalevalaiset ry:t\u00e4 ja iloitsi aktiivisesta yhdistystoiminnasta. H\u00e4n iloitsi paikallisesta perinnety\u00f6st\u00e4, joka pit\u00e4\u00e4 kulttuuriperint\u00f6\u00e4 el\u00e4v\u00e4n\u00e4. H\u00e4n totesi Turun Seudun Kalevalaisten el\u00e4v\u00e4n uutta nousukautta, jonka aikana kunnioitetaan perinteit\u00e4, mutta pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s uudistumaan.<\/p>\n

\"Muinaispukumuotia
Muinaispukumuotia 1000- ja 1200-luvuilta esittelev\u00e4t Kaija Pyykk\u00f6, Sirpa Huttunen ja Jaana Riikonen.<\/figcaption><\/figure>\n

Juhlapuheesta siirryttiin arkeologi Jaana Riikosen<\/strong> informatiiviseen muotin\u00e4yt\u00f6kseen, jossa esiteltiin muinaispukumuotia 1000- ja 1200-luvuilta Kaarinan ja Ravattulan Ristim\u00e4en muinaispukujen muodossa. Riikonen itse piti Kaarinan muinaispukua yll\u00e4\u00e4n, ja Ravattulan Ristim\u00e4en muinaispuku oli Kaija Pyyk\u00f6n<\/strong> yll\u00e4. Kaarinan muinaispuku on tehty 1950 l\u00f6ytyneen hautal\u00f6yd\u00f6ksen mukaan, ja Ristim\u00e4en puku on tehty 2016 tehdyn hautal\u00f6yd\u00f6ksen mukaan. Muinaispukujen esittely oli yksityiskohtaista. Esittelyss\u00e4 kerrottiin, kuinka tulkinta esimeriksi muodosta, materiaalista tai v\u00e4rist\u00e4 oli tehty. Kuten Moilanenkin luennollaan totesi, t\u00e4ydellinen autenttisuus ei ole mahdollista, joten n\u00e4kemyst\u00e4 t\u00e4ytyy t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tulkinnalla.<\/p>\n

Illan kruunasi Weckmanin mysteeriarkiston musiikkiesitys, jossa yhtye soitti suomalaista ja suomenruotsalaista viulukansanmusiikkia eri puolilta Suomea. Esityksen ohjelmisto koostui musiikista, jota pelimannipiireiss\u00e4k\u00e4\u00e4n ei usein kuulla. Musiikki sopi hyvin p\u00e4iv\u00e4n teemaan historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4misest\u00e4 ja soitanta el\u00e4v\u00f6itti my\u00f6s paikalla ollutta yleis\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Kirjoittaja on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Turun yliopistossa folkloristiikan oppiaineessa tutkimusaiheenaan henkisyys Elsa Heporaudan (1883\u20131960) henkil\u00f6arkistossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lauantaina 14.10.2023 j\u00e4rjestettiin Turun yliopistolla Taide ja kaukainen menneisyys \u2013seminaari, j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4\u00e4n 70-vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 Turun Seudun Kalevalaiset, Lounais-Suomen esihistoriamatkailuyhdistys Louhi Ry sek\u00e4 Turun yliopiston museologia, yhteisty\u00f6ss\u00e4 \u00c5bo Akademin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kanssa. Seminaarin j\u00e4lkeen siirryttiin nauttimaan taide-esityksist\u00e4 Vartiovuoren Vesis\u00e4ili\u00f6lle. P\u00e4iv\u00e4 alkoi Turun Seudun…<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9457,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2205,113],"tags":[335,2353,305],"class_list":["post-9441","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-tapahtumat","tag-arkeologia","tag-hiiskuttua","tag-museologia"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9441},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2205,"label":"Historia"},{"value":113,"label":"Tapahtumat"}],"post_tag":[{"value":335,"label":"arkeologia"},{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":305,"label":"museologia"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/01\/Weckmanin_mysteeriarkisto-474x300.jpg",474,300,true],"author_info":{"display_name":"Mila Santala","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2205,"name":"Historia","slug":"historia","term_group":0,"term_taxonomy_id":2208,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw","cat_ID":2205,"category_count":23,"category_description":"","cat_name":"Historia","category_nicename":"historia","category_parent":0},{"term_id":113,"name":"Tapahtumat","slug":"tapahtumat","term_group":0,"term_taxonomy_id":113,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":180,"filter":"raw","cat_ID":113,"category_count":180,"category_description":"","cat_name":"Tapahtumat","category_nicename":"tapahtumat","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":335,"name":"arkeologia","slug":"arkeologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":335,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":19,"filter":"raw"},{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":305,"name":"museologia","slug":"museologia","term_group":0,"term_taxonomy_id":305,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":20,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9441"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9441\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9454,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9441\/revisions\/9454"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9457"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9441"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9441"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}