{"id":9463,"date":"2024-01-19T18:21:49","date_gmt":"2024-01-19T16:21:49","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9463"},"modified":"2024-01-23T16:14:46","modified_gmt":"2024-01-23T14:14:46","slug":"vastineen-vastine","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/vastineen-vastine\/","title":{"rendered":"Vastineen vastine"},"content":{"rendered":"

Oppikirjoja koskeva keskustelu oli Suomessa 1800-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla vilkasta. Kirjoja arvioitiin ja arvioihin kirjoitettiin my\u00f6s vastineita, joiden usein taidokas retoriikka ansaitsee lukijansa.\u00a0<\/strong><\/p>\n

L\u00e4hde seuraavassa on <\/span>Tidskrift utgiven av pedagogiska f\u00f6reningen i Finland<\/span><\/i>. L\u00e4hdeviittaukset kirjoituksen lopussa noudattavat viittausj\u00e4rjestyst\u00e4 tekstiss\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Muun muassa ruotsin ja suomen sanakirjoistaan ja suomen oikeinkirjoituksen kehitt\u00e4misest\u00e4 tunnettu Frans Ferdinand Ahlman<\/strong> (1836\u20131895) kirjoitti oppikirjan <\/span>L\u00e4rokurs i finska spr\u00e5ket f\u00f6r skolans l\u00e4gre klasser <\/span><\/i>(G. W. Edlund, Helsingfors 1864). Kirjan arvioi (1865.1) Adolf Waldemar Jahnsson<\/strong> (1841\u2013 1894), tuleva turkulainen klassillisten kielten opettaja ja suomen kielen lauseoppia koskevan v\u00e4it\u00f6skirjan kirjoittaja. Jahnsson kyll\u00e4 arvostaakin Ahlmanin kirjaa mutta toteaa, ett\u00e4 kirjoittajan olisi pit\u00e4nyt paremmin perehty\u00e4 valitsemaansa metodiin. Ahlman julkaisee taidokkaan monisanaisen ja s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n ivallisen vastineen (Genm\u00e4le till Herr A. W. Jahnsson; 1865.2), jonka aluksi h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 Jahnssonilla on viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tietoa koulukysymyksist\u00e4 kuin h\u00e4nell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 sopii mainita, ett\u00e4 vuonna 1865 Jahnsson oli vasta 24-vuotias juuri valmistunut maisteri. Arvion ja vastineen yhteissivum\u00e4\u00e4r\u00e4 on yli 13 sivua: kummassakin menn\u00e4\u00e4n varsin pieniin yksityiskohtiin.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirjan huokeuteen n\u00e4hden hyv\u00e4\u00e4 paperia<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Ahlman julkaisi my\u00f6s suomenkielisen oppikirjan: <\/span>Kansakoulun Ensim\u00e4inen Luku-Kirja <\/span><\/i>(Weilin & G\u00f6\u00f6s, Jyv\u00e4skyl\u00e4 1875). Nimimerkki A. Br. kritisoi muun muassa kirjan suomea ja p\u00e4\u00e4tyy kehumaan paperin laatua mutta toteamaan oppikirjan muuten ep\u00e4onnistuneeksi (1876.1). Ahlman vastaa (N\u00f6dig f\u00f6rklaring; 1876.2): h\u00e4n arvelee tunnistavansa nimimerkin takaa kansakoulun ylitarkastajan apulaisen (Aksel Berner; 1843\u20131892). Ahlman kirjoittaa suomenkielisess\u00e4 alaviitteess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vastineessaan \u201dvastenmielisesti\u201d ruotsia, koska ruotsia k\u00e4ytti my\u00f6s arvioija. Vastineen s\u00e4vy on taas varsin ivallinen: Ahlman muun muassa toteaa, ett\u00e4 kritiikin suomeaan kohtaan h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomiotta, kun se tulee herra A. Br.:lt\u00e4. Ahlmanin vastinetta lehdess\u00e4 seuraa heti sen vastine (Genm\u00e4le till hr Ferd. Ahlman): nimimerkki A. Br. toteaa, ett\u00e4 Ahlman, senaatin kielenk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, otti ilmeisen raskaasti suomeensa kohdistuva kritiikin, mutta kritiikki oli kyll\u00e4 paikallaan: ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Ahlman olisi osannut kirjoittaa parempaakin suomea ja sit\u00e4 tuomittavampaa on, ettei h\u00e4n niin tehnyt.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Vastine vastineen vastineeseen<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Vastineen vastinekin saa viel\u00e4 vastineensa (Bem\u00f6tande af Herr A. Br:s genm\u00e4le; 1876.4). Ahlman paljastaa monisanaisesti nimimerkin A. Br. v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrykset ja vastaa saamaansa kritiikkiin. A. Br. halusi muun muassa korjata Ahlmanin lauseen \u201dRuori on kiinnitetty veneen per\u00e4n taakse\u201d muotoon \u201dRuori on kiinnitetty veneen per\u00e4\u00e4n\u201d. T\u00e4st\u00e4h\u00e4n ei k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 ruori on veneen per\u00e4n ulkopuolella, toteaa Ahlman. Allekirjoittaneen tiedot veneist\u00e4 eiv\u00e4t t\u00e4ysin riit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruorin paikkaa, mutta joka tapauksessa voi todeta, ett\u00e4 vastineet, itse kirja-arvioiden ohella, ovat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen mielenkiintoisia monellakin tapaa ja tarjoavat runsaasti l\u00e4hdeaineistoa (Ahlman-Berner -tapauksessa yli 25 sivua).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Intohimona opetuksen laatu<\/span>\u00a0<\/span><\/h2>\n

Oppikirjoja koskeva keskustelu oli Suomessa 1800-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla vilkasta. Opetuksen tasoa haluttiin nostaa ja opetuksen trendej\u00e4 ja koulureformeja esimerkiksi Saksassa seurattiin tarkasti. Oppikirjoilla katsottiin niin meill\u00e4 kuin muuallakin olevan merkitt\u00e4v\u00e4 rooli opetuksessa: tarve vastata arvioihin kertoo v\u00e4himmill\u00e4\u00e4nkin intohimoisesta suhtautumisesta opetuksen laatuun.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Jahnsson: Tidskrift utgiven av Pedagogiska f\u00f6reningen i Finland, 01.01.1865, nro 1, s. 50 <\/span>https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/116795?page=50<\/span><\/a> Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Ahlman: Tidskrift utgiven av Pedagogiska f\u00f6reningen i Finland, 01.01.1865, nro 2, s. 45 <\/span>https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/116796?page=45<\/span><\/a> Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/span><\/p>\n

A. Br.: Tidskrift utgiven av Pedagogiska f\u00f6reningen i Finland, 01.01.1876, nro 1, s. 45 <\/span>https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/102380?page=45<\/span><\/a> Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/span><\/p>\n

Ahlman: Tidskrift utgiven av Pedagogiska f\u00f6reningen i Finland, 01.01.1876, nro 2, s. 49 <\/span>https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/85179?page=49<\/span><\/a> Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/span><\/p>\n

A. Br.:<\/span> Tidskrift utgiven av Pedagogiska f\u00f6reningen i Finland, 01.01.1876, nro 2, s. 56 <\/span>https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/85179?page=56<\/span><\/a> Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/span><\/p>\n

Ahlman: Tidskrift utgiven av Pedagogiska f\u00f6reningen i Finland, 01.01.1876, nro 4, s. 46 <\/span>https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/98678?page=46<\/span><\/a> Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"Tidskrift
Tidskrift utgiven av Pedagogiska f\u00f6reningen i Finland, 01.01.1876, nro 1, s. 45 https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/aikakausi\/binding\/102380?page=45 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/figcaption><\/figure>\n


\nKirjoittaja on klassillisten kielten yliopistonlehtori, joka tutkii muun muassa kieltenopetuksen vaiheita Suomessa.\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oppikirjoja koskeva keskustelu oli Suomessa 1800-luvun j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla vilkasta. Kirjoja arvioitiin ja arvioihin kirjoitettiin my\u00f6s vastineita, joiden usein taidokas retoriikka ansaitsee lukijansa.\u00a0 L\u00e4hde seuraavassa on Tidskrift utgiven av pedagogiska f\u00f6reningen i Finland. L\u00e4hdeviittaukset kirjoituksen lopussa noudattavat viittausj\u00e4rjestyst\u00e4 tekstiss\u00e4.\u00a0 Muun muassa…<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9472,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[119],"tags":[2353,1031],"class_list":["post-9463","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kielenopetus"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9463},"taxonomy_info":{"category":[{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1031,"label":"kielenopetus"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/01\/Ensimainen_lukukirja-567x300.png",567,300,true],"author_info":{"display_name":"Jaana Vaahtera\u00a0","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1031,"name":"kielenopetus","slug":"kielenopetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1034,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9463","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9463"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9463\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9471,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9463\/revisions\/9471"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9472"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9463"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9463"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9463"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}