{"id":9487,"date":"2024-02-05T08:00:54","date_gmt":"2024-02-05T06:00:54","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.utu.fi\/hiiskuttua\/?p=9487"},"modified":"2024-02-03T12:41:43","modified_gmt":"2024-02-03T10:41:43","slug":"reflektointi-osaksi-kieliopin-opetusta-ja-oppimista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/reflektointi-osaksi-kieliopin-opetusta-ja-oppimista\/","title":{"rendered":"Reflektointi osaksi kieliopin opetusta ja oppimista?\u00a0"},"content":{"rendered":"

Kielioppi ja sen opetus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina muistoja, kysymyksi\u00e4 ja keskustelua. Nykyisin kieliopissa kiinnostaa enemm\u00e4n sen hy\u00f6dyllisyys kielten oppimiselle kuin sen varsinainen osaaminen. RefGram-hankkeessa tarkastelemme sujuvasti suomea ja ruotsia k\u00e4ytt\u00e4vien oppijoiden puhetta kielen rakenteista erilaisissa kielenk\u00e4ytt\u00f6tilanteissa.\u00a0<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kieliopin opetus ei ole 2000-luvulla ollut Suomessa eik\u00e4 muuallakaan Euroopassa kielten opetuksen ydint\u00e4 riippumatta siit\u00e4 onko kieli opittava kieli tai ensikieli. Yksi syy kieliopin opetuksen v\u00e4henemiseen on siin\u00e4, miten kielitaito ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n sek\u00e4 n\u00e4kemys siit\u00e4, miten uutta opitaan. Ulkoa oppimisesta ja virheett\u00f6myydest\u00e4 on siirrytty painottamaan muun muassa viestinn\u00e4llisyytt\u00e4 kielten oppimisessa ja opettamisessa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Oppijan sanoittamaa tietoa<\/h2>\n

Muutoksista huolimatta kielioppi ja sen rooli kielenoppimisessa kiinnostavat tutkijoita. Nykyisin mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti siihen, mit\u00e4 ja miten oppijat ajattelevat kielest\u00e4 ja sen rakenteista. Yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 useissa tutkimuksissa on oppijoiden metakielellinen tieto, ja erityisesti se tieto kielest\u00e4 ja sen rakenteesta, jonka he pystyv\u00e4t sanoittamaan. Esimerkiksi metakieleen kuuluvat kielioppitermit (subjekti, verbi, lause, sijamuoto) ovat osa yksitt\u00e4iseen kieleen liittyv\u00e4\u00e4 ja kieltenv\u00e4list\u00e4 tietoisuutta, joka ei suoranaisesti riipu kyseisten kielten taidosta.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Euroopassa erityisesti hollantilaiset ja brittil\u00e4iset tutkijat ovat tutkineet ensikielisten ja kielt\u00e4 oppivien metakielt\u00e4. Tutkimustulokset osoittavat, ett\u00e4 monipuolinen metakieleen liittyv\u00e4 tieto vaikuttaa my\u00f6nteisesti kielen oppimiseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kun taas kieliopillisten muotojen ja kielen rakenteeseen liittyv\u00e4n terminologian ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys voi haitata kielen oppimista. Kieliopin opetuksella on siis tarkoituksensa, jos se tarjoaa kielenoppijalle mahdollisuuden ilmaista ja pohtia, eli reflektoida erilaisia kieliopillisia ilmi\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 niihin liittyvi\u00e4 tietojaan ja taitojaan eri kieliss\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kielisaarekeoppilaat tutkimuskohteena<\/h2>\n

Kaksivuotisessa Svenska Kulturfondenin rahoittamassa RefGram-hankkeessa perehdymme kaksikielisten kielisaarekekoululaisten metakielelliseen taitoon ruotsin ja suomen kieless\u00e4. Kielisaarekkeet ovat kuntia, joissa asuu ruotsinkielinen v\u00e4hemmist\u00f6 ja joissa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n opetusta ruotsiksi. Saarekkeita on Suomessa 15, ja niiss\u00e4 ruotsinkielist\u00e4 opetusta voidaan antaa aina varhaiskasvatuksesta lukioon riippuen saarekkeesta. Osassa saarekkeita on oma vanha koulu rakennuksineen ja osassa koulu toimii suomenkielisen koulun tiloissa, osa on yksityisi\u00e4 kouluja ja osa kunnallisia. Suurimalla osalla kielisaarekekoululaisista on sujuva ruotsin ja suomen kielen taito, osalla kotikielen\u00e4 ovat molemmat kielet, osalla vain suomen kieli. Harvalla ainoastaan ruotsin kieli.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hankkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomi ja etenkin kielisaarekkeet tarjoavat varsin mielenkiintoisen kontekstin metakieleen liittyv\u00e4n tutkimuksen toteuttamiseen verrattaessa moniin kansainv\u00e4lisiin tutkimuksiin. Ensinn\u00e4kin Suomessa on mahdollisuus tutkia sek\u00e4 suomea ett\u00e4 ruotsia opetettavina kielin\u00e4 ja ensikielin\u00e4. Toiseksi suomi ja ruotsi poikkeavat rakenteeltaan toisistaan ja ovat lis\u00e4ksi harvemmin tutkittuja oppijankieli\u00e4.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Hokemat metakielt\u00e4 osoittamassa<\/h2>\n

Aiemmissa tutkimuksissa olemme osoittaneet, ett\u00e4 kielenoppijat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t oppitunneilta tuttuja hokemia ja muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 puhuessaan kielest\u00e4. Suomea toisena kotimaisena kielen\u00e4 lukevat ruotsinkieliset oppijat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t substantiivien ja verbien teemamuotoja sanavartalon l\u00f6yt\u00e4miseksi. Aineistoissamme on mainintoja esimerkiksi kolmannesta teemamuodosta, joka vastaa nominin yksik\u00f6n partitiivimuotoa, kuten <\/span>kattoa <\/span><\/i>muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4kin toimivassa taivutusmuotojen sarjassa <\/span>katto<\/span><\/i>\u2013<\/span>katon<\/span><\/i>\u2013<\/span>kattoa<\/span><\/i>\u2013<\/span>kattoja<\/span><\/i>. Ruotsin kielen opetuksessa toisena kotimaisena kielen\u00e4 moni muistaa hokeman <\/span>kon-su-kie-pre<\/span><\/i>, joka on muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6 ruotsin kielen sivulauseen sanaj\u00e4rjestyksest\u00e4. Sanaj\u00e4rjestyshokema on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen vain, jos oppija tunnistaa sivulauseen aloittavat alistuskonjunktiot sek\u00e4 lauseen subjektin ja predikaatin.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kielten vertailu ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole menneen ajan j\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Yll\u00e4tykseksemme kielen tuottamista suomea ja ruotsia vertailemalla esiintyy.\u00a0 Oppija voi valita suomen kielen sijamuodon rakenteeseen <\/span>till Finland<\/span><\/i> yksist\u00e4\u00e4n ruotsin preposition perusteella, jolloin h\u00e4n saattaa esimerkiksi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 muotoon <\/span>Suomelle <\/span><\/i>oikean<\/span> Suomeen <\/span><\/i>sijasta<\/span>. <\/span><\/i>T\u00e4llaisissa tapauksissa oppija vaikuttaisi merkityksen sijasta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n kielen rakenteeseen liittyvi\u00e4 muistis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Tosin paikannimien taivutus on haastavaa my\u00f6s suomea ensikielen\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ville.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Kohti kontekstualisoivaa kieliopin opetusta\u00a0<\/span><\/h2>\n

Monilla oppijoilla on hankaluuksia erottaa esimerkiksi substantiivia ja verbi\u00e4 toisistaan tai tunnistaa lauseen subjektia ja predikaattia. Aiempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 ruotsia ensikielen\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lukiolaiset turvautuivat opetuksessa perinteisesti k\u00e4ytettyihin kysymyksiin <\/span>vad g\u00f6r n\u00e5gon i satsen<\/span><\/i> och <\/span>vem \u00e4r det som g\u00f6r <\/span><\/i>etsiess\u00e4\u00e4n lauseen subjektia ja predikaattia. Ongelmaksi muodostuivat virkkeet, joiden subjekti oli virkeen aloittava sivulause, kuten <\/span>Att Kalle kom var bra<\/span><\/i>, tai<\/span> kaunokirjallisuudessa tyypilliset kieliopillisesti vajaat virkkeet, kuten <\/span>De ot\u00e4cka ljuden som tr\u00e4ngde sig upp genom de glesa golvbr\u00e4dorna. <\/span><\/i>(Inhottavat \u00e4\u00e4net, jotka tunkeutuivat harvassa olevien lattialankkujen l\u00e4pi). T\u00e4llaisissa tapauksissa kysymksist\u00e4 ei juurikaan ole apua.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista etenkin ensikieleen liittyv\u00e4n kieliopin opetuksessa ja sen tutkimuksessa onkin alettu puhua kontekstualisoivasta kieliopin opetuksesta (<\/span>contextualised grammar teaching<\/span><\/i>), jonka periaatteisiin kuuluu kielen rakenteiden opettaminen ja oppiminen johdonmukaisesti ja integroidusti osana muuta oppiainesta. Usein n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on pyritty esimerkiksi parantamaan ensikielisten kirjoitustaitoa, jolloin kieliopista on tullut osa kirjoittamisen opetusta. Saman periaatteen mukaan my\u00f6s kirjallisuuteen liittyv\u00e4\u00e4n opetukseen tulisi luonnollisena osana kuulua sanastoon ja lauserakenteisiin liittyv\u00e4\u00e4 pohdintaa merkitysten ja sis\u00e4ll\u00f6n tarkastelun rinnalle.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

Sujuvasti kahdella kielell\u00e4\u00a0<\/span><\/h2>\n

RefGram-hankkeen ainestonkeruu alkaa tammikuussa yhdess\u00e4 osallistuvien kielisaarekekoulujen \u00e4idinkielen ja kirjallisuuden sek\u00e4 suomi toisena kotimaisena kielen\u00e4 toimivien opettajien kanssa laadittujen kielellisten teht\u00e4vien ja aktiviteettien avulla. Tarjoamalla osallistuville oppilaille, kieltenoppijoille, mahdollisuuden keskustella ja pohtia suomen ja ruotsin kielen rakennetta erikseen ja samanaikaisesti pystymme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten kahta kielt\u00e4 sujuvasti k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kielenoppijat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t (meta)kielellist\u00e4 taitoaan ja resurssejaan. Tutkimustuloksia saadaan kuitenkin odottaa viel\u00e4 tovi, mutta niist\u00e4 tullaan kertomaan hankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa (#refgram).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n


\n<\/span>Outi Toropainen on RefGram-hankkeen johtaja ja toimii osa-aikaisena yliopistonlehtorina pohjoismaisten kielten oppiaineessa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on Kisuvi-hankkeessa tutkijana.\u00a0<\/em><\/p>\n

Sinikka Lahtinen on pohjoismaisten kielten professori Turun yliopistossa ja hankkeen tutkija.\u00a0\u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kielioppi ja sen opetus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 aina muistoja, kysymyksi\u00e4 ja keskustelua. Nykyisin kieliopissa kiinnostaa enemm\u00e4n sen hy\u00f6dyllisyys kielten oppimiselle kuin sen varsinainen osaaminen. RefGram-hankkeessa tarkastelemme sujuvasti suomea ja ruotsia k\u00e4ytt\u00e4vien oppijoiden puhetta kielen rakenteista erilaisissa kielenk\u00e4ytt\u00f6tilanteissa.\u00a0\u00a0 Kieliopin opetus ei ole 2000-luvulla…<\/p>\n","protected":false},"author":4544,"featured_media":9498,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_kad_blocks_custom_css":"","_kad_blocks_head_custom_js":"","_kad_blocks_body_custom_js":"","_kad_blocks_footer_custom_js":"","_kad_post_transparent":"","_kad_post_title":"","_kad_post_layout":"","_kad_post_sidebar_id":"","_kad_post_content_style":"","_kad_post_vertical_padding":"","_kad_post_feature":"","_kad_post_feature_position":"","_kad_post_header":false,"_kad_post_footer":false,"_kad_post_classname":"","wds_primary_category":0,"footnotes":""},"categories":[2275,119],"tags":[2353,1031,977],"class_list":["post-9487","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-hankkeet","category-tutkimus-ja-opetus","tag-hiiskuttua","tag-kielenopetus","tag-kieli-ja-kaannostieteiden-laitos"],"acf":[],"lang":"fi","translations":{"fi":9487},"taxonomy_info":{"category":[{"value":2275,"label":"Hankkeet"},{"value":119,"label":"Tutkimus ja opetus"}],"post_tag":[{"value":2353,"label":"Hiiskuttua"},{"value":1031,"label":"kielenopetus"},{"value":977,"label":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos"}]},"featured_image_src_large":["https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-content\/uploads\/sites\/107\/2024\/02\/susan-holt-simpson-Rd01U0tPmQI-unsplash-453x300.jpg",453,300,true],"author_info":{"display_name":"Outi Toropainen, Sinikka Lahtinen","author_link":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/author\/paileiutufi\/"},"comment_info":0,"category_info":[{"term_id":2275,"name":"Hankkeet","slug":"hankkeet","term_group":0,"term_taxonomy_id":2278,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":26,"filter":"raw","cat_ID":2275,"category_count":26,"category_description":"","cat_name":"Hankkeet","category_nicename":"hankkeet","category_parent":0},{"term_id":119,"name":"Tutkimus ja opetus","slug":"tutkimus-ja-opetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":119,"taxonomy":"category","description":"","parent":0,"count":410,"filter":"raw","cat_ID":119,"category_count":410,"category_description":"","cat_name":"Tutkimus ja opetus","category_nicename":"tutkimus-ja-opetus","category_parent":0}],"tag_info":[{"term_id":2353,"name":"Hiiskuttua","slug":"hiiskuttua","term_group":0,"term_taxonomy_id":2356,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":971,"filter":"raw"},{"term_id":1031,"name":"kielenopetus","slug":"kielenopetus","term_group":0,"term_taxonomy_id":1034,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":23,"filter":"raw"},{"term_id":977,"name":"kieli-ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteiden laitos","slug":"kieli-ja-kaannostieteiden-laitos","term_group":0,"term_taxonomy_id":980,"taxonomy":"post_tag","description":"","parent":0,"count":62,"filter":"raw"}],"pll_sync_post":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9487","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4544"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9487"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9487\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9488,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9487\/revisions\/9488"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media\/9498"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9487"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9487"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.utu.fi\/soihtu\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9487"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}